Matkustelu ei enää kiinnosta, muita?

Förut var resenären kung och sköttes om. Idag är resenären boskap och inget kunde intressera arrangörerna mindre.

Det har blivit otroligt tråkigt och direkt motbjudande att resa. Därför reser man möjligast lite och låter speciellt bli att använda flyg samt kollektivtrafik, frånsett taxin, tåg på kontinenten och skepp.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ajatuksena ihan käsittämätön, että joku voi elää tyytyväisenä elämäänsä näkemättä koskaan vaikka Afrikkaa, Aasiaa, Amerikan maita, Eurooppaa jne (nyt tulee jo se laulu mieleen...).

Siis suomalainen sellainen ihminen, jolla on matkoihin varaa ei silti halua mennä näkemään noita paikkoja. En voi koskaan käsittää. Ollaan me niin erilaisia.

Minua ei saisi Amerikkaan vaikka maksettaisi, eikä Aasiakaan varsinkaan joku Thaimaa kiinnosta yhtään, Turkissa ollaan käyty joskus. Lyhyet lennot enemmän omaan mieleen ja noissa maissa tietyt asiat mitä vastustan niin estäisi myös matkahaluja.

Kyllä kiinnostaa edelleen matkailu. Sitä tekee mielellään ainakin sen pari ulkomaanmatkaa vuodessa sekä talvella että kesällä. Toki olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen jo kaikesta tähänasti koetusta.

Matkojen hinnat on kallistuneet ja itsellä on tässäkin asiassa olemassa budjetti.

Nyt on kyllä ihan kiva olla myös Suomessa. Muutin kaupunkiin, jossa on ihan kävelyetäisyydellä uimarantoja, lampia ja järviä+ muuten kauniita paikkoja. On hyvä, että voi kokea onnentunteita ihan myös siinä arkielämässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta enää. Nuorena omatoimimatkasin kohtalaisesti, missään valmismatkoilla en ole ikinä ollut, en koe sellaista edes matkustamisena, kun järjestellyssä laumassa mennään laumassa jotakin pällistelemään. 

Mulle matkustus olisi siis edelleen omatoimireissaamista. En vaan kiinnostu hommasta enää. 

Minun muistikuvieni mukaan valmismatkat olivat jo lapsuudessani sellaisia, että matkanjärjestäjä huolehti kuljetuksen lentokentältä hotelliin ja takaisin, ja matkaopas auttoi mahdollisissa ongelmatilanteissa. Niitä järjestettyjä kiertoajeluita sun muita oli, mutta niihin piti ilmoittautua erikseen, eikä meidän perhe ikinä kyllä niihin mennyt. Matkakohteessa tehtiin mitä haluttiin ja mentiin minne haluttiin.

Itse asiassa minulla on vähän ikävä noita "valmismatkoja". Aikuisiällä olen matkustanut vain omatoimisesti, ja olihan se paljon vähemmän stressaavaa aikoinaan, että muut hoitivat tylsimmät käytännön järjestelyt puolestasi.

Ei ole koskaan kiinnostanutkaan.

No, minulle on käynyt samoin. Kun on esim. nähnyt kymmenittäin vanhoja kaupunkeja, kirkkoja ja museoita, niin ei niitä enää erota toisistaan. Kaikki samanlaisia. Ei niitä jaksa aina vaan uudelleen. Sama kaikkien nähtävyyksien ja rantojen kanssa.

Nykyään vielä se hillitön tungos lähes kaikkialla. Joka paikkaan saa jonottaa.

Ei vaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Ei montaa ulkomaan matkaa tarvitse tehdä kun tajuaa että toistavat itseään. Nähtävyydet löytää netistä videoina. Miksi käyttäisin tuhansia euroja johonkin jonka voi kokea lähes ilmaiseksi viidessä minuutissa? Ikää kun on tullut, on aika mukavuuden haluinen, ei jaksa kauheasti innostua pakkaamisesta ym alkuvalmisteluista. Lentokoneeseen ahtautuminen, jonottaminen, tavaroiden raahaaminen, hotellissa ötököitä, kohteessa hikoilu helteellä, mahatauti, varastelu jne. Kaikki vain sen vuoksi että saa instaan omia kuvia ja videoita. Ei ole sen arvoista. Eikä ne kohdemaan asukkaat meistä turisteista enää innostu. Lähinnä vihaavat ja yrittävät huijata rahat pois. Suurin osa turisteista ei osaa edes käyttäytyä asiallisesti. Hiilijalanjäljistä ja ilmastonmuutoksesta en edes ala. En lutikoista enkä taudeista. Minä en pysty ummistamaan silmiäni epäkohdilta ja valehtelemaan itselleni että minulla on oikeus (kun ei ole). Enkä haluaisi lastenkaan oppivan sella

Et tasan tarkkaan saa videota katsomalla samaa huikeaa oloa, kun ollessasi itse paikalla ainutlaatuisessa Machu Picchussa ihaillen vanhaa inka-kulttuuria tai kävelemällä Andien vuoristossa niin ohuessa ilmanalassa, että pari askelta hengästyttää, kokien samalla huimat lämpötilamuutokset yön ja päivän välillä, yöpyen jääkylmässä kivestä rakennetussa hotellissa, kävellessäsi silmänkantamattomiin ulottuvalla suola-aavikolla, joka muistuttaa jäätikköä. Tai seisoessasi itse Iguazu-putouksen juurella veden roiskuessa yllesi. Jne. Jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ajatuksena ihan käsittämätön, että joku voi elää tyytyväisenä elämäänsä näkemättä koskaan vaikka Afrikkaa, Aasiaa, Amerikan maita, Eurooppaa jne (nyt tulee jo se laulu mieleen...).

Siis suomalainen sellainen ihminen, jolla on matkoihin varaa ei silti halua mennä näkemään noita paikkoja. En voi koskaan käsittää. Ollaan me niin erilaisia.

Nykyään tietoa on kaikkialla. Ei tarvitse matkustaa maahan. On dokumentit, netin kaikki matkailusisällöt ja muut, matkailuohjelmat, kaunokirjallisuus. Ei ole enää täysin vieraita mantereita.

Kaikilla ihmisillä ei vaan ole kykyä kuvitella itseään paikanpäälle jos katsovat dokumenttia tai videoita. Ovat niitä ihmisiä myös jotka eivät osaa lukea kirjoja. Kuvat ovat vain kuvia, teksti tekstiä. Ne eivät herätä ihmisessä mitään tunteita tai ajatuksia. Heidän on pakko päästä näkemään itse, vasta silloin se on totta. Ja se Instagram.... sen näkyvyyden vuoksi moni tekee paljon, hassaa tuhansia euroja rahaa joka vuosi. Kulissit, mielikuvat,  menestys jne

Vierailija kirjoitti:

Köyhien horinoita, jos ei pysty matkustelemaan, niin eipä se sillon paljon kiinnosta. 

Olet väärässä.  Olisi varaa mutta kun ei huvita enää reissata. Olen käynyt siellä missä halusin ja se siinä. Nyt nautin ihan muihin asioihin tuhlailusta. Kotisuomessa on kivaa .

Matkustaminen ei ole koskaan kiinnostanut. Olen käynyt vain karibian risteilyllä 3 kertaa, italiassa, portugalissa, englannissa ja ruotsissa. Viimeisen 10 vuoden aikana olen käynyt vain karibialla viime vuonna. Käyn rukalla laskettelemassa talvella ja muuten en matkustele.

Olen 50v+ ja tehnyt 25 vuotta kansainvälistä työtä. Tähän on mahtunut 70 maata, 6 mannerta ja tuhansia matkapäiviä. Ennen tykkäsin matkustella myös lomalla kauemmaskin, mutta nyt ei enää maistu. Olen ruvennut vihaamaan ruuhkia, lentokenttiä, jonoja, täysiä lentokoneita ja ennen kaikkia kanssamatkustajia. 

Nykyisin mieluummin pyöräilen vaikka eväiden kanssa meren rantaan ja kiikaroin lintuja. Omasta maasta löytyy myös mieletön määrä hienoa nähtävää, jonka aiemmin olen vain sivuuttanut. 

Nuorena interreilasin ainakin viiteen kertaan. Sitten olin au-pairina. Myöhemmin seurasivat valmislomat. Sitten omatoimimatkat kaupunkilomille. Kuudenkympin kohdilla hiipui into. Matkat olivat pääasiassa kivoja, mutta alkoi tuntua, että käteen jää vähemmän kuin mitä matkasta koituu. Kun ei asu Etelä-Suomessa, menee valmisteluihin julmetusti aikaa ja rahaakin. Varmasti kyse on mukavuuden halustakin, mutta nykyään myös harkitsee tarkasti, miten ja mihin haluaa aikansa ja rahansa laittaa.

Aikaisemmin oli kiva lähteä keskieurooppaan vaikkapa autolla. Nykyään ei saa enää ajaa kuin jollain sähkärillä joissakin isoissa kaupungeissa ja kansainvaellusten takia matkustaminen on huomattavasti vaarallisempaa. Pysyn siis mieluummin kotosalla. Toki kerran vuodessa käydään vaimon kotikaupungissa Budapestissä.

Itellä matkusteluintoa ajatuksen tasolla laskee kulttuurien sekoittuminen. Vielä on omintakeisuutta jokapuolella, mutta vertaa entisaikoihin..



Sen lisäksi internet antaa vääristyneen kuvan kaikesta. Muokatut kuvat..

Minulla ei ole varaa eikä oikeastaan haluakaan matkustaa kovin kauas, joten jäljelle jää eurooppa ja sen lähialueet. Niistä kiinnostavimmat kohteet euroopassa ovat erittäin suosittuja, eli "turistirysiä" joissa paikalliset tuntuvat olevan nykyään aika kypsiä turisteihin. En halua mennä paikkoihin joissa en ole tervetullut, tai ovat turvoksissa turisteista. Euroopan ulkopuolella onkin sitten vain venäjä, lähi-itä, pohjois-afrikka tai pohjoisessa jäätikkö.... joten ei kiitos niillekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en pidä matkustelusta,joten olen talvella kolme kuukautta kerralla lämpimässä.

Tämä on just se ero, kun toisilla se lämpö ei ole se matkustelun syy. En ole kertaakaan lähtenyt matkalle, että pääsen lämpimään, vaan nähtävyyksien takia. Aurinko ja rantakatu ei anna mulle mitään.

Onneksi aurinkoa on muuallakin kuin turistikohteen rantakadulla. En ole käynyt sellaisissa vuosikymmeniin kuin korkeintaan parin tunnin ajan per vuosi, niitäkään ei täysin voi välttää jos haluaa piipahtaa vaikka Sorrentoon, Portofinoon, Dubrovnikiin, Splitiin, Nizzaan tai vaikka Biarriziin

Oma kotini auringossa on 1h matkan päässä rannasta. Toki on uima-allas mutta turisteja ei. Lämpö on mun terveydelle tärkeää vaikka makustan ympäri vuoden mitä erilaisimmissa paikoissa. 

Olen matkustanut paljon. Viimeisin ulkomaanreissu oli ennen koronaa, eikä sen jälkeen ole kiinnostanut yhtään lähteä ulkomaille. Sen sijaan olen reissannut Lapissa ja saanut sen kuuluisan Lapin kuumeen.

Mulla olisi varaa sekä aikaa reissata vaikka mihinkä, muttei kiinnosta. Ihan hirvee vaiva, että pääsee kohteeseen!

Lentoasemalle meno ei enää nappaa. 

Pelko ettei ehdi koneeseen tai ryysis ja ahdistus. 

Tai joku uusi sääntö matkalaukun koon mukaan tjms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ajatuksena ihan käsittämätön, että joku voi elää tyytyväisenä elämäänsä näkemättä koskaan vaikka Afrikkaa, Aasiaa, Amerikan maita, Eurooppaa jne (nyt tulee jo se laulu mieleen...).

Siis suomalainen sellainen ihminen, jolla on matkoihin varaa ei silti halua mennä näkemään noita paikkoja. En voi koskaan käsittää. Ollaan me niin erilaisia.

Ei ole avarakatseisuus ja oman maailman ulkopuolelta asioiden katsomonen maailman matkoista lisääntynyt siis. 

Okei, tiedän, että on ihmisiä jotka eivät matkusta, mutta en pääse heidän kanssaan samalle aaltopituudelle. Saavat tietenkin olla mitä ovat, mutta sitä en voi siis käsittää, miten jotakin ei kiinnosta nähdä asioita oman kuplan ulkopuolelta. Olen nähnyt itse paljon eri maita, mantuja ja kulttuureita. 

Kuinka niin ei kiinnosta nähdä asioita oman kuplan ulkopuolelta . Matkailuko auttaa siinä. Sinun pitänee vielä kiertää maapallo muutaman kerran ympäri ymmärtääkseni,että asia ei ole noin. Sinä haet kokemuksia, ja luulet että muut on kuplassaan,kun kaikki maailman tieto ja nähtävyydet on ihan silmien edessä ,napin painalluksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä nyt sitä mummoutumista sitten kun ei enää matkat kiinnosta nelikymppisiä? Vai onko se sitä hyvesignalointia, joka ilmastotietoisuudeksi kätketään. 

Uskon, että suurimmassa osassa on kuitenkin kyse rahanpuutteesta. Tai uskalluksen. Tai ehkä molempien.

Yleensä sitä rahaa on nimenomaan vanhempana, kun on kertynyt säästöjä eli tuskin se on rahasta kiinni niillä, jotka ovat nuorempina matkustelleet ja vanhempina enää ei (tai harvemmin). Jokaisella on ihan erilaiset mielenkiinnon kohteet ja ne matkustamiseen liittyvät on voitu tyydyttää jo nuorena. Tulee tunne, että ei ole enää mitään uutta pakollista nähtävää, joka menisi mukavuudenhalun ohi. 

Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt Thaimaan tai Kanarian matkailua tai moneen kertaan menemistä samaan paikkaan. Juuri oli juttua henkilöstä, joka oli voittanut Haluatko miljönäärik

Kuitenkin ihmiset matkustavat sille samalle perähikiän sukumökille vuodesta toiseen eikä kukaan ihmettele:)

Olen käynyt esim Italiassa varmaan 30x, nyt tietty omalla "mökillä" mutta joka kerran tutustun useisiin uusiin kyliin ja kaupunkeihin. 

Samaan turistikohteeseen/hotelliin tuskin menisin toista kertaa mutta vain siksi ettei sellaiset reissut muutenkaan kiinnosta