Miksi miehelle ei kelpaa naisen ystävyys?

Koska ennemmin tai myöhemmin mies ihastuu ja siinä vain kiusaa itseään kun tunteita kaverinaiseen.

Antakaa jo miesten olla... jos he eivät halua ystävyyttä, niin turha siitä on naisten tehdä numeroa!

Ihme porukoissa liikut ap, jos miehet haluavat vaan seksiä sulta.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on nuori, kaunis ja hoikka 🥰, niin mikäs siinä.  Voin olla ystävä hänelle 😘.

Sama. Naisen ulkonäön pitää miellyttää silmää. Muuten siitä ei tuu mitään.

En voi puhua kaikkien miesten puolesta, mutta omakohtainen kokemukseni "kaverimiehenä" on täysin romuttanut itsetuntoni. 

Mulla on aina ollut paljon kavereita, myös naisia. Olen kuullut kaikki ne klassiset "miksi en voi löytää sinunlaista miestä?" Ja "en halua vaarantaa ystävyyttämme kokeilemalla suhdetta" jutut elämäni aikana. 

Tunnun aina kelpaavan naisille kaveriksi, tai b vaihtoehdoksi, jolle annetaam juuri sen verran huomiota ja epäselvää flirttailua, että roikun mukana toivoen, että joskus onnistaisi. 

On ihan mahdottoman vaikeaa seurata vierestä "kilttilsenä" , kun omat ihastuksen kohteet kiinnostuvat kaikenmaailman juopoista ja suorastaan vaarallisista miehistä ja itse olla aina se joka lohduttaa ja kuuntelee ne itkut. 

Nyt viimeiset kerrat kun minulle on sanottu että "pidän sinusta kaverina", niin olen vastannut että anteeksi, mutta minulla on jo riittävästi kavereita. 

Sitten kun siltä kaverinaiselta kysyy, että "Mitä sinä odotat, tai toivot tältä suhteelta/ystävyydeltä?"

Niin se jäätyy täysin. Vastauksena saa jotain soperrusta. 

Miksi naisen on vaikea käsittää, että kun mies tekee aloitteen, ottaa yhteyttä, niin mies ei etsi mitään kalakaveria, vaan tunnustelee mahdollisuutta romanttiseen suhteeseen. Jos siihen ei ole edellytyksiä, niin mies ei edelleenkään ole kiinnostunut kalakaveruudesta kompromissina.

Kyllä minulle on monta kertaa "kelvannut" naisen ystävyys. Mutta olen myös joitain kertoja kokenut itseni onnettomaksi kun olen vuoisen kuluessa toivonut ja halunnut naisen kanssa etenemään ja olemaan parisuhteessa. Mutta parhaimmassa tai pahimmassa tapauksessa meistä on tullut kaverit tai jopa ystävät. 

Kirjoitin pahimmassa siksi. että joskus on tuntunut sille, että olisi saattanut olla helpompaa, jos olisi voinut vain unohtaa toisen. 

Onni on se, että vuosien saatossa olen oppinut arvostamaan ja kunnioittamaan omaa sinkkueloani, enkä ole valmis tai halukas kenen hyvänsä kanssa etenemään ja olemaan parisuhteessa.

Tiedostan myös sem että uhriutumsiella tai muita syyttelemällä omasta tilanteestani en varmastikaan lisää mahdollisuuskiani parisuhdekumppanin löytämiseen.

Olen itsekin antanut pakkeja, eikä sekään rooli ole ollut helppo; vaikka syy/t niiden antamsieen ovat olleet minusta iana perustellut ja hyvät. 

Joitain kertoja olen myös kyseenalaistanut haaveeni ja ksynyt, että onko minun oikeastaan mitään järkeä haaveilla kumppanista? Tai mistä silloin oikeastaan haaveilen? - Kun olenhan saanut mahdollisuuksia olla naisille kaveria tai jopa ystävä, mikä tai mitkä vastavuorosina suhteina antavat ja ovat anataeet enemmän kuin paljon. 

Ehkä olen vähän konservatiivi kun omasta mielestäni kotkin asiat vain kuuluvat parisuhteeseen kahden ihmsien välille. - En esimerkiksi harrasta seksiä, enkä halua harrastaa seksiä yhdenkään kaverini tai edes ystäväni kanssa.  En halveksi heitä, jotka niin tekevät tai joilla saattaa koko suhde perustua ja rakentuakin sen varaan, että harjoittavat seksiä yhdessä säännöllisesti epäsäännöllisesti tai jollain muulla tavoin yhteisestä ymmärryksestä. - Itse en tällaisesta suhteesta beihäty, kosk ase olsi minusta liian epämääräinen viritelmä tai säätö. Enkä viehäty ihmissuhteissani mistään epämääräisistä virityksistä tai säädöistä. 

Olen haaveillu myös omasta jälkikasvusta. En viehäty myöskään kaverivanehmmuudesta tms. samasta syystä; pitäen sitä liian epämääräsienä; vaikka tiedostankin. että parisuhde voi päättyä minusta riippumattomastakin syystä eroon, joloin jos meillä olsi yhteisiä lapsia, niin lapsiin liittyviä asioita joutuisi rakentamaan ja toteuttamaan enemmän ja vähemmän erilailla kuin jos voisimme elää yhdessä luontevasti ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä saman katon alla.

Lopuksi vielä paluu alkuun tiedostan, että kun nainen esittää, että emmekö vosii olla tulevaisuudessa ystäviä tai edes kavereita tms on osalle vain korulause, jolla on tapana hyvöstellä samaan tapaan kuin joku toinen saattaisi sanoa että älä muistele pahalla tai älä ainakaan käy hankalaksi. Eli ovat vain huomaavaisempia ja kohteliaampai kuin he, jotka mahdollisesti haluavat ghostata, koska kynnys sanoa vasten kasvoja tai edes tekstiviestillä tosielle,ettei ole kiinnostunut toisesta mahd. lainkaan tulevaisuudessa on niin iso. Ghostaamiselta olen -koputtaa puuta- olen onneksi välttynyt. 

En tietenkään odota tai vaadi kumppaniltani täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Tietysti minulla on kaikkia ihmisuhteitani kohtaan omat vaatimukseni ja odotukseni; ellei olisi, niin silloinhan he olisivat minulle kuin ilmaa, joka ei aina ihan riitä, että jaksiaisin välittää ja kantaa huolta heistä. Mutta ei ihmissuhteistani yksikään ole myöskään nollasumma epliä, jossa minun tulisi saada aina ja välittömästi vähintään yhtä paljon takaisin kuin, mitä itse kokisin antavani

Saako mies jonkun pienen palkinnon olemalla ystävä sulle?

Vierailija kirjoitti:

Koska mies on lähtökohtaisesti mieluummin kaveri miesten kanssa. Naisten kanssa harvemmin puheenaiheet, aiheen käsittelytavat ja huumorintaju menee yhteen.

Lisäksi viehättävät naiset alkavat herätellä muutakin kuin ystävyyttä, vaikka käyttäytyisivät ihan normaalisti.

Juurikin näin. Parisuhteeseen ja seksiin naisen kanssa halutaan, koska veri vetää siihen kaikesta monimutkaisuudesta huolimatta. Ystävät taas valitaan muilla perusteilla ja harvemmin toisen sukupuolen kanssa se on mutkatonta. Kaveripiiri on valmiina jo ennestään, sinne ei tarvita uusia tähtiä.

Kyllä mulle kelpaa mutta en halua seksiä enkä suhdetta. Yksi naisystävä mulla on kenen kanssa soitellaan joskus ja viestitellään.

Miesmallille tuo voi sopia, koska hänellä on turvallinen olo oman viehättävyytensä suhteen. En ole pornolerssinen jättiläinen, joten en tarvitse enää naisen ystävyyttä, koska olen nähnyt miten haurasta se on.

Tunsin erään naisen vuosikausia ja kävimme kahviloissa. Hän kutsui mukaansa toisen miehen ilman minun lupaani ja lopulta poisti itsensä somesta. Tuona hetkenä tajusin, miten halpaa seurani oli hänelle ollut ja kahvilaan oli mennyt rahaa.

Nainen panostaa täysillä vain mieheen, jonka kanssa hän harrastaa suojaamatonta seksiä, koska tuolloin naisellakin on jotain menetettävää ja panostusta pelissä. Jos seksuaalista viehätystä ei ole molemmin puolin, kyseessä on aika paljolti naisen narinoiden kuuntelu, mikä loppupeleissä heikentää miestä. 

Onnistunut naisen ja miehen ystävyys perustuu siihen, että miehen kikkeli pyörii naisen mielessä. Tuolloin nainen kunnioittaa miestä ainakin vähän. 

Vieläkö täällä jauhetaan tätä paskaa?

Miksi te jatkatte ihmissuhteita, missä teille jää aina kuuntelijan ja tukijan rooli? Ja vielä haluaisitte jatkuvan sen parisuhteeksi asti, kuulostaa aika ankealta. Ihan varmasti löytyy niin naisia kuin miehiäkin, jotka ovat valmiita kaatamaan ongelmansa toisen niskaan ja se ihmissuhde ei ole koskaan tasapuolinen. Voi olla taloudellistakin hyväksikäyttöä. Tällaisista on hyvä oppia lähtemään, on tosi epätodennäköistä, että dynamiikka muuttuisi. Yksi tosiasia on, että joillekin miehille on tärkeämpää, miltä nainen näyttää kuin että millainen olo naisen seurassa tulee ja onko oikeasti mitään yhteistä. Siitä tuskin seuraa mitään hyvää.

"Vaan kaikkeen täytyy väkisin tunkea mukaan seksi-, parisuhde yms. kuvioita.

Siis ei niissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta olisi vaan hienoa edes joskus voida tutustua johonkin mieheen tai miehiin ihan ystävänä, niin että molemmat voivat olla omia itsejään ja ottaa rennosti, ilman että kumpikaan yrittää teeskennellä jotain muuta kuin mitä on ja koittaa epätoivoisesti tehdä vaikutusta. Ap"

Kuuntelemalla miesten keskusteluja voit huomata heidän asenteitaan naisia kohtaan. Siinä on isoja eroja, miten kaverillisesti tai ei-kaverillisesti kukakin mies suhtautuu naisiin. Korostuuko puheessa jollain tapaa ulkonäkö ja sukupuoli  vai ihan muut asiat. Jos paikalle tulisi kesken keskustelun niin ymmärtäisikö edes, että huoneessa olevat miehet puhuvat jostain naisesta, jos naisen nimeä ei kuulisi. Sanavalinnat kertovat paljon miehen ajatusmaailmasta. Niiden miesten kanssa on helpompi olla kaveri, jotka eivät näe isoa eroa vastakkaisen sukupuolen tavassa ajatella vaan kokevat, että kyse on enemmän yksilöllisistä eroista. Ihan niin kuin heidän oman sukupuolensakin kohdalla he näkevät isoja eroja tavassa nähdä maailmaa.

Rentouteen auttaa se, että itse ei pyri olemaan mikään unelmien nainen niin se vähentää toisen tarvetta tehdä vaikutusta suhun. Laittaudu vähän tylsemmin ja tee miehelle ymmärrettäväksi, että se ihmissuhde ei koskaan tule johtamaan muuhun kuin kaveruuteen. 

Noista voi olla vähän apua. Tosi ihmiskohtaista tuo on kenen välillä kaveruus toimii.

Syy on hyvin yksinkertainen, koska hetero mies ja nainen ovat luotu, jotta voisivat täydentää toistensa seksuaaliset tarpeet. Ei siinä mitään keskustelua kaivata. Mulkku esiin ja hommiin.

No kun naisten jutut ovat tylsiä... Ei miehiä, kiinnosta kuunnella kaiken maailman naisten murheita sekä kissanristiäisiä, jossa naiset ramppaa jatkuvasti. Yritetty on, mutta kun mua ei vaan nappaa tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

No kun naisten jutut ovat tylsiä... Ei miehiä, kiinnosta kuunnella kaiken maailman naisten murheita sekä kissanristiäisiä, jossa naiset ramppaa jatkuvasti. Yritetty on, mutta kun mua ei vaan nappaa tuollainen.

Totta. Naiset myös helpommin loukkaantuvat tai suuttuvat miehille, jos tätä ei kiinnosta kuunnella jokaista naisen turhan päiväistä juttua, kuten "kävin kaupassa ja siellä on uus kassamyyjä, joka käsitteli ostokseni nopeammin kuin edellinen kassamyyjä". Ketä miestä oikeasti kiinnostaa tuollainen? Kysynpä vaan? Tämän takia en halua naiskavereita tai ystäviä", ellen sitten seurustele heidän kanssaan.

Naiset voisivat katsoa peiliin, miksi miehiä ei kiinnosta olla ystäviä teidän kanssaan. Kaikki lähtee itsestään. Turhaan syyttelette täällä miehiä, jos he eivät halua olla kanssanne ystäviä. Jokainen valitsee itse ystävänsä. Mikäli mies ei näe teissä ystävää, niin sitten vika on teissä ei miehessä.

Se on tervehdyttävää ja lohduttavaa sekä epäitsekkyyttä olla pelkästään ystävä. Tunteensa vievänä ajattelee epäkypsästi

Vain homomiehet haluaa naiskavereita. 

Naisten sosiaalinen kanssakäyminen on yleensä juoruamista ja ilkeilyä muiden kustannuksella. Ei miehet kaipaa mitään turhaa draamaa elämäänsä.