Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jään kaikissa tilanteissa ulkopuolelle?
08.09.2024 |
Eli kysymys ei välttämättä ole , että miksi kaikki jättää tahallisesti juuri minut aina ulkopuolelle, vaan tämä on varmaan myös ihan minun omasta luonteesta/käytöksestä johtuvaa myös, eli ihan oikeasti toivoisin rakentavaa kritiikkiä ja ehdotuksia miten oppia osallistumaan paremmin porukoissa sosiaalisiin tilanteisiin.
Kahdestaan ei mitään ongelmaa, juttu luistaa ihmisten kanssa helposti ja esim töissä olen saanut kiitosta useilta työkavereilta että oli kiva tehdä minun kanssa kahdestaan hommia.
Mutta menen lukkoon heti kun tilanteessa on enemmän kuin kolme ihmistä. En tiedä ketä kuunnella ja huomioon jatkuvasti muiden elekieltä ja automaattisesti analysoin että kuka tykkää kenestäkin ja kuka ei, kuka on milläkin tuulella jne. En jotenkin saa omaa energiaani mahtumaan sinne muiden joukkoon ja sitten muut jossain vaiheessa unohtaa että olen olemassa tai kysyvät jotain vain kohteliaisuudesta.
Elän siis hyvinkin monipuolista elämää töiden, harrastusten ja matkustelun välillä. Opiskelen kieliä, tykkään musiikista ja olen kaikin puolin kiinnostunut elämästä ja ihmisistä. Kukaan ei ikinä kysy, niin en koskaan sitten kerro näistä. Luen paljon psykkaa mutta tätä osa-aluetta en vaan saa hallintaan. En vaan osaa olla osa porukkaa, en millään. On ollut ihan kiusaamistakin, mutta koen sen olevan eri asia koska se on sellaista valtapeliä yms. Mutta niin.
Onko jollain kokemusta tällaisten sosiaalisten taitojen opettelusta?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Perhesuhteet vaikuttaa, sekin onko ollut lapsena ilman sisaruksia ja vain toisen vanhemman kanssa kahdestaan kotona, tai jätetty täysin vaille huomiota kun sisaruksia on paljon, onko ollut päiväkodista asti muiden seurassa vai esikouluikäiseksi kotona, onko lapsesta asti ollut mukana sosiaalisissa tapaamisissa vieraiden kanssa vai suljettu ulos, alkoholismi ja masennus perheessä vaikuttaa...Siinä ensimmäisten 5 vuoden aikana muodostuu pohja sosiaaliselle vuorovaikutukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole ratkaisua tähän kysymykseen sillä usein kohtaan tilanteita joissa keskustelukumppani ei anna minkäänlaista panostusta keskusteluun ja vaihtoehtoina on joko se, että kyselen ja tilanne muuttuu haastatteluksi tai möllötämme vaivaantuneessa hiljaisuudessa. Tulkitsen tilanteen niin ettei toista kiinnosta keskustella tai seurani. Toisaalta on minustakin karissut turhakohteliaisuus enkä enää vaivaudu ystävällisyydestä tai kohteliaisuudesta ylläpitämään keskustelua vastavuoroisesti ellei seura kiinnosta.
Kuulostaa siltä ettei kyse ole sinun sosiaalisista taidoistasi, koska mainitsit ettei sinulta kysytä vastavuoroisesti. Eli vaikuttaa siltä, että vastapuoli ei kanna omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta tai antaa ymmärtää ettei kiinnosta.
Mitä jos tosiaan en kiinnosta muita? Mikä sille voisi olla syynä? Sekin kiin
Totta kai, mutta jos sellainen mahdollisuus on olemassa, niin mikä ylipäätään voisi tehdä toisesta epäkiinnostavan muiden silmissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Perhesuhteet vaikuttaa, sekin onko ollut lapsena ilman sisaruksia ja vain toisen vanhemman kanssa kahdestaan kotona, tai jätetty täysin vaille huomiota kun sisaruksia on paljon, onko ollut päiväkodista asti muiden seurassa vai esikouluikäiseksi kotona, onko lapsesta asti ollut mukana sosiaalisissa tapaamisissa vieraiden kanssa vai suljettu ulos, alkoholismi ja masennus perheessä vaikuttaa...Siinä ensimmäisten 5 vuoden aikana muodostuu pohja sosiaaliselle vuorovaikutukselle.
Muljahti vatsassa koska ei kyllä ollut hyvä perusta itselläni sosiaalisille taidoille. Tuosta listasta ne negatiivisimmat oli oma lapsuuteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole ratkaisua tähän kysymykseen sillä usein kohtaan tilanteita joissa keskustelukumppani ei anna minkäänlaista panostusta keskusteluun ja vaihtoehtoina on joko se, että kyselen ja tilanne muuttuu haastatteluksi tai möllötämme vaivaantuneessa hiljaisuudessa. Tulkitsen tilanteen niin ettei toista kiinnosta keskustella tai seurani. Toisaalta on minustakin karissut turhakohteliaisuus enkä enää vaivaudu ystävällisyydestä tai kohteliaisuudesta ylläpitämään keskustelua vastavuoroisesti ellei seura kiinnosta.
Kuulostaa siltä ettei kyse ole sinun sosiaalisista taidoistasi, koska mainitsit ettei sinulta kysytä vastavuoroisesti. Eli vaikuttaa siltä, että vastapuoli ei kanna omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta tai antaa ymmärtää ettei kiinnosta.
Mitä jos tosiaan en kiinno
Miksi pitää kiinnostaa muita? Miksi pitäisi miellyttää muita, sehän menee helposti sitten mielistelyksi, jolloin ihminen kadottaa itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko apua tai hyötyä, mutta emilia kujalalta tullut uusi kirja nimellä "Ulkopuolisuudesta". En ole lukenut sitä vielä itse, mutta meinasin, kun usein koen itseni ulkopuoliseksi samalla tavoin kuin sinä, eli kun porukkaa on enemmän.
Mulla on tämä parhaillaan Storytelissa kuuntelussa, ja voin kertoa että kannattaa lukea! On kuin uusi maailma olisi auennut.
Kiitos teille suosituksesta, pitääpä lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ihmiseltä. 2021 lanseeratun hävityksen kauhistuksen eli MOTB, CV- rokotteen jälkeen todella monet eivät ole enää ihmisiä. Lähinnä ilmentävät lukuisia demoneitaan. Eli et sopeudu heidän joukkoon, koska et ottanut pedonmerkkiä, olenko oikeassa? Parempi onkin erottua näistä. Itselleni tulee monenlaisia oireita jos altistun näille.
Voi tässä olla jotain perääkin. Ainakin monet ovat altistuneet jonkinasteiselle mielenmuokkaukselle, mm. telkkarin kautta, ja persoonallisuus on alkanut muuttumaan. Huomannut tässä muutaman vuoden aikana.
Jäät ulkopuoliseksi, koska kertomasi mukaan et itse sano mitään etkä osallistu. Niin yksinkertaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet ihme monimutkainen ajattelija.
Ihmiset ovat eri rakenteisia. Joissain tilanteissa hyvä, ja ammateissa. Arjessa saa hellittää analysoinnista. Toivottavasti löydät paikkasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihme monimutkainen ajattelija.
Sivustaseuraajat usein ovat. On aikaa huomata minkälaisia muut ovat itsenään ja suhteessa muihin, kun ei itse kaakota menemään muita huomioimatta.
- sivustaseuraaja
Eivätkä näköjään osaa seurata keskustelua, eli eivät ole lainkaan kiinnostuneita ihmisten ajatuksista tai luonteista. Tykkäävät vaan toljottaa hiljaa mielessään arvostellen.
No sinähän se ymmärsit hienosti väärin. Luetun sisäistämisessä jotain ongelmia?
Ei ole mitenkään ylivoimaista seurata sekä keskustelun sisältöä, että tarkkailla ihmisiä (toljotus on sitten jotain muuta, ajattelisin, että siinä toiminnossa ei hirveästi mikään liikahda pään sisällä). Sivusta tarkkailu on oikeasti tosi mielenkiintoista, eikä siinä ole kyse toisten arvostelusta, vaan ihan niiden faktojen toteamisesta, mitä ihmiset omalla käytöksellään tarjoilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskityt ihan vääriin juttuihin. Kuuntele mitä ihmiset sanovat ja sano jotain itsekin. Älä tuijota muita analysoiden.
Siellä sivussa nimenomaan keskitytään siihen, mitä ihmiset sanovat.
Juurihan ap sanoi ettei pysy keskustelussa mukana koska pohtii omassa päässään ihan triviaaleja juttuja ja kehittelee jotain teorioita ihmisten välisistä suhteista.
En vastannut ap:lle vaan tuolle ap:lle kommentoinneelle. Ja tuo kommenttini oli siis ihan näin vaan yleisenä huomiona, ap voi olla toisenlainen.
Minäkin jään usein sivuun ja syrjään. Oma tilanteeni on vielä hankalampi, koska kärsin usein ihan sosiaalisesta ahdistuksesta tai pelosta. Olen jo keski-ikäinen ja jossain määrin hyväksynyt, että olen tällainen ja minunlaisiani on muitakin. Minun ei tarvitse yrittää olla täydellinen eikä välttämättä edes ns. normaali. Kunhan teen työni ja hoidan muut elämän perusasiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä, onko mulla miehenä ulkopuolisuutta, kun olen kiinnostunut mainitsemistasi aiheista ja lisäksi vähän hipimmistäkin jutuista, ja kaikki mieskaverit ovat innoissaan autoista tai videopeleistä, tai sitten muuten puheet liittyvät lähes pelkästään vain käytännön asioihin. :D Pystyn kyllä menemään siihen rooliin, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, onko mulla miehenä ulkopuolisuutta, kun olen kiinnostunut mainitsemistasi aiheista ja lisäksi vähän hipimmistäkin jutuista, ja kaikki mieskaverit ovat innoissaan autoista tai videopeleistä, tai sitten muuten puheet liittyvät lähes pelkästään vain käytännön asioihin. :D Pystyn kyllä menemään siihen rooliin, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Miksi tuntuu että meidän tyyppisten ihmisten on jotenkin tosi vaikea löytää muita samanlaisia? :D tai ehkä se että me omaksutaan sellainen toinen rooli helposti johtaa siihen että sitten ei tunnisteta toisiamme missään tilanteissa. On se hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, onko mulla miehenä ulkopuolisuutta, kun olen kiinnostunut mainitsemistasi aiheista ja lisäksi vähän hipimmistäkin jutuista, ja kaikki mieskaverit ovat innoissaan autoista tai videopeleistä, tai sitten muuten puheet liittyvät lähes pelkästään vain käytännön asioihin. :D Pystyn kyllä menemään siihen rooliin, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Sinä löytäisit varmaan kaltaisiasi miehiä jostain Fb:n yrtti- ja puutarharyhmistä. No ainakin minun mieheni sieltä löytyy jos ei muita. Jos oikeassa elämässä päädytään olemaan yhteyksissä, niin minä voin sitten kokea ryhmään kuulumista niiden mieskavereittesi auto- ja pelijutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Kuulostaa täysin mahdolliselta. Autistinen en taida olla, päinvastoin, mutta traumataustaa löytyy.
En yritä vääntää sinua autistiseksi, mutta ihan mielenkiinnosta mitä tarkoitat tuolla päinvastoin -kohdalla? -sivusta autistinainen jolla täsmälleen samanlainen tilanne, kanssani viihdytään oikein hyvin kahden ja silloin pystyn antamaankin kaiken itsestäni tilanteeseen, useamman kanssa katoan sivustaseuraajaksi (ellei minusta tehdä johtohahmoa) paitsi jos muut ovat myös kirjolla, nykytilanteeseeni olen täysin tyytyväinen, sillä sopivassa seurassa en tunne ulkopuolisuutta. Hyvänen aika tuota ehtojen määrää, huh, mutta tosiaan olen löytänyt itselleni sopivat sosiaaliset kuviot. Puhtaasti traumataustasta johtuvaa toki voi myös olla. Kunhan kiinnostuin kuulemaan lisää miten itseäsi analysoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Kuulostaa täysin mahdolliselta. Autistinen en taida olla, päinvastoin, mutta traumataustaa löytyy.
En yritä vääntää sinua autistiseksi, mutta ihan mielenkiinnosta mitä tarkoitat tuolla päinvastoin -kohdalla? -sivusta autistinainen jolla täsmälleen samanlainen tilanne, kanssani viihdytään oikein hyvin kahden ja silloin pystyn antamaankin kaiken itsestäni tilanteeseen, useamman kanssa katoan sivustaseuraajaksi (ellei minusta tehdä johtohahmoa) paitsi jos muut
En koe mitään vaikeuksia muiden tunteiden huomioimisessa, tunnistamisessa, sosiaalisten normien ymmärtämisessä ja noudattamisessa, vaan olen herkkä nimenomaan huomaamaan tällaisia asioita ja ehkä sen takia en osaa rentoutua muiden ympärillä ja katoan. Sitä lähinnä tarkoitan tuolla, sosiaalisista asioista jos puhutaan. Sitten muita piirteitä, minulla ei ole varsinaisia aistiyliherkkyyksiä, en ole erityisen lahjakas ja kiinnostunut mistään erikoisesta asiasta. Minulla ei ole koskaan ollut mitään oppimisvaikeuksia, koulussa arvosanat 8-9 luokkaa eikä mitään erityistä sanottavaa suuntaan tai toiseen. Mitään stimmausta en ole huomioinut. Ei siis mitään autismiin viittaavaa, tosin ymmärrän että nuo on kaikki stereotyyppejä ja yleistyksiä, eli autismi kun on kirjo niin totta kai se on tosi yksilöllistä miten se kunkin elämässä näyttäytyy. Toki jos olisi jotain siihen viittaavaa niin ei siinäkään diagnoosissa mitään vikaa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, onko mulla miehenä ulkopuolisuutta, kun olen kiinnostunut mainitsemistasi aiheista ja lisäksi vähän hipimmistäkin jutuista, ja kaikki mieskaverit ovat innoissaan autoista tai videopeleistä, tai sitten muuten puheet liittyvät lähes pelkästään vain käytännön asioihin. :D Pystyn kyllä menemään siihen rooliin, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Sinä löytäisit varmaan kaltaisiasi miehiä jostain Fb:n yrtti- ja puutarharyhmistä. No ainakin minun mieheni sieltä löytyy jos ei muita. Jos oikeassa elämässä päädytään olemaan yhteyksissä, niin minä voin sitten kokea ryhmään kuulumista niiden mieskavereittesi auto- ja pelijutuissa.
Hyvä idea (jokin vastaava ryhmä), mutta kun menin sometilitkin poistamaan. :D Eipä niissä auto- ym. jutuissakaan mitään pahaa ole sopivina annoksina. Sen verran voi aina koettaa laajentaa mukavien kavereiden takia, mutta muutakin kaipaa. Siksikin kai tulee oltua paljon itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, onko mulla miehenä ulkopuolisuutta, kun olen kiinnostunut mainitsemistasi aiheista ja lisäksi vähän hipimmistäkin jutuista, ja kaikki mieskaverit ovat innoissaan autoista tai videopeleistä, tai sitten muuten puheet liittyvät lähes pelkästään vain käytännön asioihin. :D Pystyn kyllä menemään siihen rooliin, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Miksi tuntuu että meidän tyyppisten ihmisten on jotenkin tosi vaikea löytää muita samanlaisia? :D tai ehkä se että me omaksutaan sellainen toinen rooli helposti johtaa siihen että sitten ei tunnisteta toisiamme missään tilanteissa. On se hankalaa.
Niinpä. Ensi talveksi otan projektin, että alan käymään paikoissa ja harrastuksissa, joissa voisi olla hyvä mahdollisuus kohdata. Saa nähdä, miten käy.
Jos et ole yhtään aktiivinen, niin totta hemmetissä jäät jossain vaiheessa ulkopuoliseksi, ja voit vain syyttää itseäsi.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat ihmiseltä. 2021 lanseeratun hävityksen kauhistuksen eli MOTB, CV- rokotteen jälkeen todella monet eivät ole enää ihmisiä. Lähinnä ilmentävät lukuisia demoneitaan. Eli et sopeudu heidän joukkoon, koska et ottanut pedonmerkkiä, olenko oikeassa? Parempi onkin erottua näistä. Itselleni tulee monenlaisia oireita jos altistun näille.