Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jään kaikissa tilanteissa ulkopuolelle?
08.09.2024 |
Eli kysymys ei välttämättä ole , että miksi kaikki jättää tahallisesti juuri minut aina ulkopuolelle, vaan tämä on varmaan myös ihan minun omasta luonteesta/käytöksestä johtuvaa myös, eli ihan oikeasti toivoisin rakentavaa kritiikkiä ja ehdotuksia miten oppia osallistumaan paremmin porukoissa sosiaalisiin tilanteisiin.
Kahdestaan ei mitään ongelmaa, juttu luistaa ihmisten kanssa helposti ja esim töissä olen saanut kiitosta useilta työkavereilta että oli kiva tehdä minun kanssa kahdestaan hommia.
Mutta menen lukkoon heti kun tilanteessa on enemmän kuin kolme ihmistä. En tiedä ketä kuunnella ja huomioon jatkuvasti muiden elekieltä ja automaattisesti analysoin että kuka tykkää kenestäkin ja kuka ei, kuka on milläkin tuulella jne. En jotenkin saa omaa energiaani mahtumaan sinne muiden joukkoon ja sitten muut jossain vaiheessa unohtaa että olen olemassa tai kysyvät jotain vain kohteliaisuudesta.
Elän siis hyvinkin monipuolista elämää töiden, harrastusten ja matkustelun välillä. Opiskelen kieliä, tykkään musiikista ja olen kaikin puolin kiinnostunut elämästä ja ihmisistä. Kukaan ei ikinä kysy, niin en koskaan sitten kerro näistä. Luen paljon psykkaa mutta tätä osa-aluetta en vaan saa hallintaan. En vaan osaa olla osa porukkaa, en millään. On ollut ihan kiusaamistakin, mutta koen sen olevan eri asia koska se on sellaista valtapeliä yms. Mutta niin.
Onko jollain kokemusta tällaisten sosiaalisten taitojen opettelusta?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Joskus syy voi olla se ilmeisin syy, kun kokee ulkpuolisuutta. Joku voi olla jostain syystä erilainen kuin muut. Ei välttämättä edes itse tiedosta sitä, mikä se ero on.
Haluatko antaa esimerkkejä?
Vaikkapa työpaikalla, jos muut ovat saaneet tietää, mitä uudistuksia työpaikallenne on tulossa, niin sille ulkopuoliselle ei sitä kerrota, jos uskotaan, että saadaan etulyöntiasema tähän ulkopuoliseen nähden. Tieto on valtaa. Ja tämä pätee myös valitettavan usein myös ihan kaverisuhteisiin. Hyötyajattelu saa jotkut kohtelemaan muita ulkopuolisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä otat keskustelut liian vakavasti? Monelle keskustelu on juuri sellaista kevyiden asioiden arkilätinää. Keskustelussa pitää myös päästä rytmiin ja uskaltaa avata suunsa ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihme monimutkainen ajattelija.
Sivustaseuraajat usein ovat. On aikaa huomata minkälaisia muut ovat itsenään ja suhteessa muihin, kun ei itse kaakota menemään muita huomioimatta.
- sivustaseuraaja
Eivätkä näköjään osaa seurata keskustelua, eli eivät ole lainkaan kiinnostuneita ihmisten ajatuksista tai luonteista. Tykkäävät vaan toljottaa hiljaa mielessään arvostellen.
Mulla on vähän tuota samaa. Olen muutenkin erilainen ja tarkkaavuushäiriöinen. Saattaa olla vaikea seurata tai sitten puhun toisten yli. Nautin eniten kahden välisistä keskusteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Joskus syy voi olla se ilmeisin syy, kun kokee ulkpuolisuutta. Joku voi olla jostain syystä erilainen kuin muut. Ei välttämättä edes itse tiedosta sitä, mikä se ero on.
Haluatko antaa esimerkkejä?
Mahtaa liittyä laumadynamiikkaan. Koulumaailmassakin ei tarvitse olla kuin erilainen vaate tai muu vähäpätöinen seikka, joka otetaan merkiksi erottelun tarpeesta. Itse lapsi voi olla tavallistakin tavallisempi. Aikuisilla on sitten omat sanattomat norminsa, seurasta riippuen. Avoimeksi voi jäädä kysymys, onko syytä erottelijassa vai erotellussa. Mutta jokaiseen seuraan ei hyväksytä jokaista, tämähän on luonnollista arkipäivää. Tuskin ap itsekään on avoin kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Joskus syy voi olla se ilmeisin syy, kun kokee ulkpuolisuutta. Joku voi olla jostain syystä erilainen kuin muut. Ei välttämättä edes itse tiedosta sitä, mikä se ero on.
Haluatko antaa esimerkkejä?
Vaikkapa työpaikalla, jos muut ovat saaneet tietää, mitä uudistuksia työpaikallenne on tulossa, niin sille ulkopuoliselle ei sitä kerrota, jos uskotaan, että saa
Ei kun tarkoitin että mitä ne erilaisuudet voisi olla, jotka aiheuttaa ulkopuoliseksi joutumista, ja joista ei itse ole tietoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole ratkaisua tähän kysymykseen sillä usein kohtaan tilanteita joissa keskustelukumppani ei anna minkäänlaista panostusta keskusteluun ja vaihtoehtoina on joko se, että kyselen ja tilanne muuttuu haastatteluksi tai möllötämme vaivaantuneessa hiljaisuudessa. Tulkitsen tilanteen niin ettei toista kiinnosta keskustella tai seurani. Toisaalta on minustakin karissut turhakohteliaisuus enkä enää vaivaudu ystävällisyydestä tai kohteliaisuudesta ylläpitämään keskustelua vastavuoroisesti ellei seura kiinnosta.
Kuulostaa siltä ettei kyse ole sinun sosiaalisista taidoistasi, koska mainitsit ettei sinulta kysytä vastavuoroisesti. Eli vaikuttaa siltä, että vastapuoli ei kanna omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta tai antaa ymmärtää ettei kiinnosta.
Mitä jos tosiaan en kiinnosta muita? Mikä sille voisi olla syynä? Sekin kiinnostaisi.
Jos haluaa herättää kiinnostusta, vanha konsti on ollut puhua hiljaa, jopa kuiskia. Silloin toiset joutuvat heristämään korviaan, jotta kuulisivat, mitä puhut. Näin saat heidän huomionsa. Se mitä sitten puhut, vaikuttaa siihen kuinka kauan kiinnostat heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskityt ihan vääriin juttuihin. Kuuntele mitä ihmiset sanovat ja sano jotain itsekin. Älä tuijota muita analysoiden.
Siellä sivussa nimenomaan keskitytään siihen, mitä ihmiset sanovat.
Juurihan ap sanoi ettei pysy keskustelussa mukana koska pohtii omassa päässään ihan triviaaleja juttuja ja kehittelee jotain teorioita ihmisten välisistä suhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole ratkaisua tähän kysymykseen sillä usein kohtaan tilanteita joissa keskustelukumppani ei anna minkäänlaista panostusta keskusteluun ja vaihtoehtoina on joko se, että kyselen ja tilanne muuttuu haastatteluksi tai möllötämme vaivaantuneessa hiljaisuudessa. Tulkitsen tilanteen niin ettei toista kiinnosta keskustella tai seurani. Toisaalta on minustakin karissut turhakohteliaisuus enkä enää vaivaudu ystävällisyydestä tai kohteliaisuudesta ylläpitämään keskustelua vastavuoroisesti ellei seura kiinnosta.
Kuulostaa siltä ettei kyse ole sinun sosiaalisista taidoistasi, koska mainitsit ettei sinulta kysytä vastavuoroisesti. Eli vaikuttaa siltä, että vastapuoli ei kanna omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta tai antaa ymmärtää ettei kiinnosta.
Mitä jos tosiaan en kiinnosta muita? Mikä sille voisi olla syynä? Sekin kiinnostaisi.
Pitäisi tavata sinut, jotta sinusta saisi käsityksen. Vähän vaikea sanoa näin etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Joskus syy voi olla se ilmeisin syy, kun kokee ulkpuolisuutta. Joku voi olla jostain syystä erilainen kuin muut. Ei välttämättä edes itse tiedosta sitä, mikä se ero on.
Haluatko antaa esimerkkejä?
Vaikkapa työpaikalla, jos muut ovat saaneet tietää, mitä uudistuksia työpaikallenne on tulossa, niin sille ulko
Yleensä sivuun jää ne jotka on lähes koko ajan hiljaa, eli eivät ota kontaktia ihmisiin eivätkä siten osoita kiinnostustaan heitä kohtaan.
En tiedä onko apua tai hyötyä, mutta emilia kujalalta tullut uusi kirja nimellä "Ulkopuolisuudesta". En ole lukenut sitä vielä itse, mutta meinasin, kun usein koen itseni ulkopuoliseksi samalla tavoin kuin sinä, eli kun porukkaa on enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä otat keskustelut liian vakavasti? Monelle keskustelu on juuri sellaista kevyiden asioiden arkilätinää. Keskustelussa pitää myös päästä rytmiin ja uskaltaa avata suunsa ajallaan.
Pitäisikö myös muiden joskus osata hetkeksi antaa tilaa toisille osallistua keskusteluun? Tai ehkä huomata, että nyt ehkä voisi vaihtaa puheenaihetta, ehkä tuolla yhdellä ei ole mitään lisättävää tähän tai ollut mukana kun tämä juttu tapahtui? Eikö sekin ole sosiaalisten taitojen perusjuttuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin radiosta jostain kehityksellisestä traumasta jota ei itse tiedosta. Vai oliko se vauvaiän häiriö mutta joka saattaa ilmetä ulkopuolisuutena. Saattaa, on varmaan olemassa muitakin syitä. Joka tapauksessa jos kärsit siitä, sen täytyy olla jotain tuollaista etkä ole vain intro tai autisti. Ei kai siihen auta kuin terapia.
Joskus syy voi olla se ilmeisin syy, kun kokee ulkpuolisuutta. Joku voi olla jostain syystä erilainen kuin muut. Ei välttämättä edes itse tiedosta sitä, mikä se ero on.
Haluatko antaa esimerkkejä?
Vaikkapa työpaikalla, jos muut ovat saaneet tietää, mitä uudistuksia työpaikallenne on tulossa, niin sille ulko
Oikeastaan sinun pitää tietenkin itse miettiä, mitä se on? Mikä erottaa sinut siitä muusta porukasta, mehän emme voi sitä tietää. Sehän voi olla mitä vaan, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että monet eivät pidä siitä jos olet ns. poikkiajattelija, etkä myötäile yleistä mielipidettä. Vaikka meriittihän se on, jos on itsenäinen ajattelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin puolitutut ihmiset kyselevät ap juuri sinusta tai yhtään kenestäkään mitään henkilökohtaisia asioita. Keskustelut ovat kevyttä ajatusten vaihtoa. Sinun pitää päästä siihen flow'hun mukaan, eikä odottaa että joku kiinnostuisi juuri sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Kuspiät yleensä jää. Kato peiliin
Sorry sinulle, mutta voiko muu kuin kuspiä todeta toisesta näin. - sivusta
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko apua tai hyötyä, mutta emilia kujalalta tullut uusi kirja nimellä "Ulkopuolisuudesta". En ole lukenut sitä vielä itse, mutta meinasin, kun usein koen itseni ulkopuoliseksi samalla tavoin kuin sinä, eli kun porukkaa on enemmän.
Mulla on tämä parhaillaan Storytelissa kuuntelussa, ja voin kertoa että kannattaa lukea! On kuin uusi maailma olisi auennut.
Ap kuulostaa melko raskassoutuiselta ihmiseltä. Kyllä minäkin mietin kaikenlaisia juttuja, mutta hoidan mietiskelyn itsekseni. Voisin kuvitella olevani kurjaa seuraa, jos haluaisin koko ajan jauhaa jostain syvällisesti ja vakavasti analysoiden. Ei sitä ylianalyyttista mieltä kannata tuoda joka tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa melko raskassoutuiselta ihmiseltä. Kyllä minäkin mietin kaikenlaisia juttuja, mutta hoidan mietiskelyn itsekseni. Voisin kuvitella olevani kurjaa seuraa, jos haluaisin koko ajan jauhaa jostain syvällisesti ja vakavasti analysoiden. Ei sitä ylianalyyttista mieltä kannata tuoda joka tilanteeseen.
Ja kun sanon itsekseni niin tarkoitan että kun olen yksin. En ala analysoimaan kenenkään seurassa mitään syvällisempää. Se on epäkohteliasta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä otat keskustelut liian vakavasti? Monelle keskustelu on juuri sellaista kevyiden asioiden arkilätinää. Keskustelussa pitää myös päästä rytmiin ja uskaltaa avata suunsa ajallaan.
Voi olla kyse juuri tuosta, että muut eivät kestä syvempää jutustelua, vaan keskustelu on tyyliin Stepfordin naiset 50-luvulla "oletpa sinä kaunis tänään, ja voi miten ihanat vaatteet sinulla on". Vaikeat aiheet sivuutetaan, ja kaikelle pitäisi hörötellä, sukkeluutta arvostetaan. Tällainen pinnallinen seurustelu on pinnalla.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos ChatGPT.