Kaari Utrion kirjat, tykkäätkö?

Paskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty lukemaan, liian feminististä paatosta 70-luvulla syntyneelle. Ei tekstissä ole muutenkaan oikeanlaista, jouhevaa rytmiä, tökkii jotenkin. Luen kyllä ahkerasti, joka ilta kirja kädessä kun menen nukkumaan.

M-75

Mikä niissä on feminististä paatosta? En ole koskaan kiinnittänyt huomiota, mutta toisaalta ehkä se ei näykään samalla tavalla 80-luvulla syntyneelle.

 

En osaa tarkasti eritellä, koska aloittamani kirjat ovat järjestään jääneet kesken, alkusivuille. Ehkä nainen pääosassa ja myös lähes kaikissa sivuosissa(kirjoissa vain ohimennen vilahtelee miehiä?) saa aikaan tunteen, että kirjat eivät kerro oikeasta elämästä vaan kuvitteellisesta maailmasta. Raija Orasen kirjoja taas olen lukenut monia, ne on vetävästi kirjoitettu ja todella sujuvaa tekstiä.

M-75

Ööh... Miksi naisia ei saisi olla pääosissa? Millä logiikalla naishahmot tekevät kirjasta feminististä paatosta?

Liikaa kliseistä romantiikkaa. Jos kaipaatte fiksumpaa otetta historiallisiin naiskohtaloihin, niin suosittelen Jenna Kostetin tuotantoa. 

Vierailija kirjoitti:

Tykkään 1800-luvulle sijoittuvista. Mun mielestä Utrion historiankuvaus on hyvää ja henkilöhahmot suht uskottavia. Joka näitä dissaa ei ole kauheasti lukenut historiallista romantiikkaa, koska nämä on ehdottomasti parhaasta päästä. Olen lukenut uskomattoman kökköjäkin teoksia. Bridgerton tasoa. Ylipäätään genrestä on ikävän vaikea löytää muita Utrion tasoisia, puhumattakaan tyyliin Jane Austen tasosta. 

Jane Austenhan on täysin eri genreä.  Austen ei kirjoittanut historiallisia romaaneita (siis romaaneita, jotka sijoittuvat johonkin menneisyyteen), vaan omaan kirjoitusaikaansa sijoittuneita aikalaisromaaneita (joista nyt toki on tullut historiaa, mutta silloin ne eivät sitä olleet).

Vierailija kirjoitti:

Liikaa kliseistä romantiikkaa. Jos kaipaatte fiksumpaa otetta historiallisiin naiskohtaloihin, niin suosittelen Jenna Kostetin tuotantoa. 

Utrio nimenomaan ei kirjoita kliseiisesti eikä ällömakeasti romantiikasta. 

Lukisin, mutta alussa "esitellään" n.100 ihmistä, joiden nimiä ei muista kuka oli kukakin, mrr

Tykkään eniten 1800-luvulle sijoittuvista. Niissä on kirpakkaa ihmiskuvausta, ja ovat hauskoja. Aika paljonhan Utrio niissä kommentoi tekopyhyyttä ja nurkkakuntaisuutta.

Keskiaikaan sijoittuvat, vanhemmat kirjat ovat kivoja, mutta niissä se romanttinen juoni korostuu liikaa.  Paljon olen silti historiasta oppinut nimenomaan Utriolta. 

Kuten niin usein naisten kirjoittamassa viihdekirjallisuudessa, varmimmat mielipiteet ovat niillä, jotka eivät ole edes lukeneet kyseisiä kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

 

Keskiaikaan sijoittuvat, vanhemmat kirjat ovat kivoja, mutta niissä se romanttinen juoni korostuu liikaa.  Paljon olen silti historiasta oppinut nimenomaan Utriolta. 

Kannattaa lukea vielä Yksisarvinen, Tuulihaukka ja Vaskilintu. Sijoittuvat myös keskiaikaan, ovat uudempia ja aikamoisia historiapläjäyksiä.

Eevan tyttäret oli hyvä, luin sen aikanaan. Muita en ollut lukenut ennen kuin nyt otin Vendelan kuunneltavaksi. Omaa tyyliään, ehkä tämä yksi riittää tätä lajia.

Vierailija kirjoitti:

Eevan tyttäret oli hyvä, luin sen aikanaan. Muita en ollut lukenut ennen kuin nyt otin Vendelan kuunneltavaksi. Omaa tyyliään, ehkä tämä yksi riittää tätä lajia.

Vendela on minusta hyvin erityyppinen kuin uudemmat Utriot. En itsekään niin siitä välittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Lukisin, mutta alussa "esitellään" n.100 ihmistä, joiden nimiä ei muista kuka oli kukakin, mrr

Henkilöluettelo on kätevä apu, kun kirja on pitkä ja henkilöitä on paljon. Ei sitä tarvitse opetella ulkoa.

Tykkään todella paljon niistä vanhimmista, esim. Isabella kirjan olen lukenut monta kertaa, onhan siinä kunnolla seksiä, väkivaltaa jne. Ne taas epookkikirjat joista sitten kriitikotkin tykkäsi... no ne on aika tylsiä, ja uusimmat jotka ei kerro enää niin kaukaisesta menneisyydestä on kevyttä hömppää, ei ole kunnon seksiä eikä mitään. Mutta olen kaikki kirjat ostanut ja lukenut.

Tuosta Isabella kirjasta tulisi loistava telkkarisarja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Keskiaikaan sijoittuvat, vanhemmat kirjat ovat kivoja, mutta niissä se romanttinen juoni korostuu liikaa.  Paljon olen silti historiasta oppinut nimenomaan Utriolta. 

Kannattaa lukea vielä Yksisarvinen, Tuulihaukka ja Vaskilintu. Sijoittuvat myös keskiaikaan, ovat uudempia ja aikamoisia historiapläjäyksiä.

Ja se tekee niistä tylsiä. Noita vanhemmat kirjat on kaikki parempia. Ja uudemmat on myös aika tylsiä, ei ole edes kunnon seksiä. Mutta luen kuitenkin, huono Utrio on parempi kuin moni muu.

Joskus lukioikäisenä luin. Tein esitelmänkin Utrion kirjoista. Enää en muista niistä paljonkaan, pitäisi ottaa uusintaluentaan. 

Kuten moni on jo todennut, niin vaikka Utrion kirjoja pidetään hömppänä, hänellä on vankka historiantietämys. Sivistystä viihteen varjolla. 

Laitoin Isabella-kirjan varaukseenw. Kiitos vinkistä!

Luin ylä-aste ja lukioiässä Utrion silloisen tuotannon läpi ja tykkäsin.romaanit olivat tietenkin viihdyttäviä ja hänen faktapohjainen kulttuuri-, sosiaali ja perhe- sekä naisten historiaan pohjautuva tuotantonsa taasen avarsi näkemystä mistä on päädytty tähän hetkeen.

Oletteko Utrion lukijat lukeneet Laila Hietamiestä/Hirvisaarta? Kuinka vertautuu hänen kirjoihinsa? Olen tykännyt Hietamiehen kirjoista kovasti, erityisesti Karjalaan sijoittuvista. Utriota en muista lukeneeni, mutta aikomus on kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Ursula Pohjolan-Pirhonen!

Hänen tuotannostaan olen lukenut vain Madame de Pompadourin. Tykkäsin kyllä.

Utrion kirjat saivat aikanaan minut kiinnostumaan historiasta ja sitten antropologiaa opiskelemaan.

Ainakin Karjalan kruunu ja Uhritulet ovat kaukana siirappisesta romantiikasta. Julmaa väkivaltaa, säälimätöntä ja hyvinkin todenmukaista elämänmenoa. Ja tosiaan Yksisarvisessa kertojana on suurelta osin mies.

Meillä noita on luettu jo kolmessa sukupolvessa aina kesäisin mökillä (löytyy lähes koko Utrion tuotanto). Omat suosikit Eevan tyttäret, Pirkkalan pyhät pihlajat, Vaskilintu ja Yksisarvinen.