Aikuisten miesten mielipide kauneudesta parisuhteessa kiinnostaa

Jos mies pitkän suhteen aikana kasvaa henkisesti johonkin pykälään, niin tajuaa että ulkonäkökeskeisyys on pinnallisten hommia.

Nainen ei kai tajua koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni on nuorena työskennellyt mallina. Just siinä Anttilan kuvastossa, mitä nuoret pojat kuolasivat aikoinaan. Hän on edelleen kaunis ja huolioteltu ja pukeutuu hyvin En valita.

Kyllä anttilan kuvastojen kuolaaminen oli vanhojen(ja vanhoillisten) ukkojen juttu.

Ei ollut. Mun mies myös on niitä katsellut, siis teininä. Seksuaaliset virikkeet otetaan sieltä mistä niitä saa. Vanhemmilla miehillä oli Anttilan kuvastojen aikaan varmaan varaa ja mahdollisuus ostaa pornolehtiä, mitä nuori teinipoika ei välttämättä voinut tehdä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pitkän suhteen aikana kasvaa henkisesti johonkin pykälään, niin tajuaa että ulkonäkökeskeisyys on pinnallisten hommia.

Nainen ei kai tajua koskaan.

Eli vaimon pitäminen kauniina on väärin, pinnallista ja tyhmien hommaa. Mistä ihmeestä näitä asenteita oikein sikiää? Kyllä minusta ihminen ikään katsomatta haluaa katsella kauniita asioita, eikä siinä ole mitään moraalisesti epäilyttävää ja kiellettyä. Kaunis nainen on kiva katsella, naisenkin, vaikka siihen ei heteronaisella liitykään mitään seksuaalista. Yhtä lailla kaunista kukkaa on kiva katsella, onko sekin mielestäsi pinnallista? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni on nuorena työskennellyt mallina. Just siinä Anttilan kuvastossa, mitä nuoret pojat kuolasivat aikoinaan. Hän on edelleen kaunis ja huolioteltu ja pukeutuu hyvin En valita.

Kyllä anttilan kuvastojen kuolaaminen oli vanhojen(ja vanhoillisten) ukkojen juttu.

Ei ollut. Mun mies myös on niitä katsellut, siis teininä. Seksuaaliset virikkeet otetaan sieltä mistä niitä saa. Vanhemmilla miehillä oli Anttilan kuvastojen aikaan varmaan varaa ja mahdollisuus ostaa pornolehtiä, mitä nuori teinipoika ei välttämättä voinut tehdä. Ap

Tai sun mies ei tunnustanut pornolehtiä? Siis toinenkin diplomaatti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pitkän suhteen aikana kasvaa henkisesti johonkin pykälään, niin tajuaa että ulkonäkökeskeisyys on pinnallisten hommia.

Nainen ei kai tajua koskaan.

Eli vaimon pitäminen kauniina on väärin, pinnallista ja tyhmien hommaa. Mistä ihmeestä näitä asenteita oikein sikiää? Kyllä minusta ihminen ikään katsomatta haluaa katsella kauniita asioita, eikä siinä ole mitään moraalisesti epäilyttävää ja kiellettyä. Kaunis nainen on kiva katsella, naisenkin, vaikka siihen ei heteronaisella liitykään mitään seksuaalista. Yhtä lailla kaunista kukkaa on kiva katsella, onko sekin mielestäsi pinnallista? Ap

Ylistyksen tarve läpi elämän asiaa koskaan tarkemmin ajattelematta

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni kauneus oli minulle hyvin tärkeää, valitettavasti juuri siinä 50v nurkilla huomasin hieman kaikumaisesti toistelevan että hän on kaunotar, vaikka ikä vain vuosi vuodelta alkoi pahasti näkyä.

Erosimme ja nyt olen taas saanut kaunottaren kainaloon. Olet ap oikeassa, joillekin miehille se on se juttu. Oletko harkinnut kauneuskirurgiaa tai vaikka miehelle vapauksia toisinaan suhteessa muihin, olen miettinyt että näistä olisi voinut olla apua minun suhteeeni. Kannattaa miettiä nyt kun vielä voi jos jo hyvin tiedät että miehellesi nämä asiat merkitsevät. 

Joo, kyllä mun mies arvostaa kauniita naisia. En ole sen tyyppinen, että lähtisin kilpasille kenenkään kanssa enkä ole koskaan harkinnut kauneuskirurgisia tai muitakaan vastaavia toimenpiteitä. Ainahan se suhde voi eroonkin päätyä, sille ei sitten mitään mahda. On ylellistä olla naimisissa upean miehen kanssa, mutta pärjäisin kyllä yksinkin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pitkän suhteen aikana kasvaa henkisesti johonkin pykälään, niin tajuaa että ulkonäkökeskeisyys on pinnallisten hommia.

Nainen ei kai tajua koskaan.

Eli vaimon pitäminen kauniina on väärin, pinnallista ja tyhmien hommaa. Mistä ihmeestä näitä asenteita oikein sikiää? Kyllä minusta ihminen ikään katsomatta haluaa katsella kauniita asioita, eikä siinä ole mitään moraalisesti epäilyttävää ja kiellettyä. Kaunis nainen on kiva katsella, naisenkin, vaikka siihen ei heteronaisella liitykään mitään seksuaalista. Yhtä lailla kaunista kukkaa on kiva katsella, onko sekin mielestäsi pinnallista? Ap

Ylistyksen tarve läpi elämän asiaa koskaan tarkemmin ajattelematta

Olen kyllä ajatellut aika paljonkin ylistystä eli myönteistä palautetta. Sitä tarvitsevat ihan kaikki, en vain minä. On hirveän surullista, että on paljon ihmisiä, jotka pitävät myönteisen palautteen antamista jotenkin epäilyttävänä. Esimerkkinä aiheeseen liittyen vaikkapa se, että joskus luin jostain ketjusta naisen mielipiteen, jossa hän toi ilmi, että se on valehtelua, jos mieheni sanoisi minua kauniiksi, koska en ole sitä "oikeasti".

Palautteen antamiseen liittyy kaksi asiaa. Ei riitä, että palaute annetaan, se pitää myös ottaa vastaan. Eräässä keskustelussa joku nainen kertoi suuttuvansa, jos hänen miehensä sanoo häntä kauniiksi, koska hän tietää, ettei ole kaunis. Samanlaisen reaktion sain kerran, kun kehuin erään tuttavan kuvaa  ja sanoin, että hän on siinä todella sensuellin ja kauniin näköinen - hän ei todellakaan pitänyt siitä, vaikka olin täysin vilpitön. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni on nuorena työskennellyt mallina. Just siinä Anttilan kuvastossa, mitä nuoret pojat kuolasivat aikoinaan. Hän on edelleen kaunis ja huolioteltu ja pukeutuu hyvin En valita.

Kyllä anttilan kuvastojen kuolaaminen oli vanhojen(ja vanhoillisten) ukkojen juttu.

Ei ollut. Mun mies myös on niitä katsellut, siis teininä. Seksuaaliset virikkeet otetaan sieltä mistä niitä saa. Vanhemmilla miehillä oli Anttilan kuvastojen aikaan varmaan varaa ja mahdollisuus ostaa pornolehtiä, mitä nuori teinipoika ei välttämättä voinut tehdä. Ap

Tai sun mies ei tunnustanut pornolehtiä? Siis toinenkin diplomaatti!

Mitä tunnustamista siinä on :)? Eiköhän kaikki lukeneet pornolehtiä, minäkin luin, vaikka en kyllä ostanut yhtäkään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihminen kuin ihminen on kauneimmillaan silloin kun hänestä saa irti aidon, sydämestä tulevan hymyn. Sen saan edelleen vaimosta irtoamaan helposti 30 vuoden jälkeen, joten kyllä, pidän häntä kauniina.

Pinnallisten kriteerien mukaan en oikein edes osaa arvioida häntä, mutta sanoisin kuitenkin että ikäisekseen (50+) ja kolme synnyttäneenä oikein hyvässä kuosissa, urheilullinen, hyväkuntoinen ja kosmetiikkaa koskaan käyttämättömänä kasvoiltaan terveen ja tuoreen oloinen. Ei valittamista tässäkään.

Mutta kun kysyttiin erityisesti kauneuden merkityksestä, niin aika vähänhän sillä pintakauneudella on merkitystä tässä iässä. Kyllä se sielun kauneus on se mikä on parisuhteessa tärkeää.

M54

Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Mikä merkitys kauneudella on ollut suhteen aikana kokonaisuudessaan? En siis tarkoita vain vanhenevaa naista, vaan suhdetta ylipäätään. (Aikuinen mies on otsikossa siksi, että en kaipaa tähän noita lapsellisia viestejä siitä miten nainen muuttuu mummoksi kolmekymppisenä yms.) Ap

No sillä hymyllä ja sielun kauneudella on aina ollut paljonkin merkitystä, jos niitä en enää olisi pystynyt näkemään niin kova paikka olisi ollut. Pintakauneus taas - no ei varmaankaan samalla tavalla, en esimerkiksi koskaan ole ajatellut sitä millä tavalla muut ihmiset hänet ehkä näkevät. Mutta se on kyllä ollut positiivista, että hän on ollut minun silmissäni ns luonnonkaunis ilman kosmetiikkaa, värjäyksiä tai vastaavaa, se on pitänyt hänet hyvinvoivan ja terveen näköisenä. Minun silmissäni sellainen päällemaalattu kauneus muuttuu vuosi vuodelta yhä vähemmän kauniiksi, kun kerrokset paksunevat ja ihmisestä alkaa paistaa läpi oma tietoisuus siitä, että pinnan alla onkin joku aivan toisenlainen ihminen.

"Mäpä käännän sun ukon lauseen ymmärrettävään muotoon "olen ylpeä susta, kun olet niin kaunis" = "ei viddu mä oon kova panomies kun tollanen misukka antaa mulle""

Tosi söpöä! Kiitos käännöksestä. Ap

Kauneus, tai ainakin riittävä kauneus, on välttämätöntä että on edes mahdollisuuksia parisuhteeseen. Olipa kyseessä mies tai nainen. Onneksi "riittävä" on yksilökohtaista, joskus ollakseen riittävän kaunis ei tarvitse olla kovinkaan kaunis.

Kun sitten suhteeseen on edetty, niin kauneuden merkitys alkaa kadota, ja monet muut asiat alkavat tulla merkityksellisimmiksi. Esim. hyvä henkinen yhteys, samanlaiset arvot, seksuaalinen yhteensopivuus ym.

Kauneus, tai siis riittävä kauneus ja fyysinen vetovoima, on parisuhteen starttimoottori. Sillä päästään alkuun ja se mahdollistaa muitten vaihteitten käytön. Jos niitä muita vaihteita ei ole, pelkällä starttimoottorilla ei pitkälle pötkitä.

Järjetön kysymys, kauneinkin kaunotar rusinoituu vanhetessaan.  Kun hoikka kaunotar, jonka valitsen peuhaamaan kanssani, säilyttää libidonsa, hoikan ulkomuotonsa, ja huolehtii jaloistaan (känsät, syylät, elefantinnahka), hän on minulle kaunotar.

"No sillä hymyllä ja sielun kauneudella on aina ollut paljonkin merkitystä, jos niitä en enää olisi pystynyt näkemään niin kova paikka olisi ollut. Pintakauneus taas - no ei varmaankaan samalla tavalla, en esimerkiksi koskaan ole ajatellut sitä millä tavalla muut ihmiset hänet ehkä näkevät. Mutta se on kyllä ollut positiivista, että hän on ollut minun silmissäni ns luonnonkaunis ilman kosmetiikkaa, värjäyksiä tai vastaavaa, se on pitänyt hänet hyvinvoivan ja terveen näköisenä. Minun silmissäni sellainen päällemaalattu kauneus muuttuu vuosi vuodelta yhä vähemmän kauniiksi, kun kerrokset paksunevat ja ihmisestä alkaa paistaa läpi oma tietoisuus siitä, että pinnan alla onkin joku aivan toisenlainen ihminen."

Hyvä termi tuo pintakauneus. Se on kyllä totta, että ihmisen kauneudesta ei juuri voi päätellä millainen hän oikeasti on.

Mutta kauneudesta, erilaisista pukeutumistyyleistä ja ulkoisista asioista silti on paljon stereotypioita. Komea on naistennaurattaja, kaunis on pinnallinen jne. Mutta ei ihminen voi siihen itse vaikuttaa millaisena syntyy. Eikä hän voi noihin stereotypioihinkaan vaikuttaa, ihmiset kohtelevat häntä pitkälti niiden mukaisesti jo lapsesta alkaen. Kaunista voidaan pitää ylimielisenä, toisaalta hän saa myös ulkonäöstään paljon myönteistä palautetta niin että se tavallaan menettää merkityksensä. Ja luulen että aika monella komealla miehellä on ikäviä kokemuksia koulukiusaamisesta. Mieheni ymmärsi vasta kun sanoin hänelle, että ne vinoilivat pituudestasi siksi, että tytöt tykkäsivät sinusta liikaa. Samoin sain itse haittoja, kun liian moni poika oli minuun ihastunut.

Sanoisin omana kokemuksenani, että jos molemmilla osapuolilla on kokemus kauniina ja komeana olemisesta, niin silloin ulkonäön merkitys suhteessa on lopulta pieni. Tiedän että mieheni saisi milloin tahansa minut vaihdettua johonkin kauniimpaan naiseen. Ja hän on jossain vaiheessa sitä pelännyt minun kohdallani, vaikka en ole antanut aihetta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kauneus, tai ainakin riittävä kauneus, on välttämätöntä että on edes mahdollisuuksia parisuhteeseen. Olipa kyseessä mies tai nainen. Onneksi "riittävä" on yksilökohtaista, joskus ollakseen riittävän kaunis ei tarvitse olla kovinkaan kaunis.

Kun sitten suhteeseen on edetty, niin kauneuden merkitys alkaa kadota, ja monet muut asiat alkavat tulla merkityksellisimmiksi. Esim. hyvä henkinen yhteys, samanlaiset arvot, seksuaalinen yhteensopivuus ym.

Kauneus, tai siis riittävä kauneus ja fyysinen vetovoima, on parisuhteen starttimoottori. Sillä päästään alkuun ja se mahdollistaa muitten vaihteitten käytön. Jos niitä muita vaihteita ei ole, pelkällä starttimoottorilla ei pitkälle pötkitä.

Hyvin kuvattu. Voidaanko todeta, että kauneus ei sinun mielestäsi ole juuri lainkaan tärkeä avioliitossa, jos se on onnellinen? Sen merkitys on pieni muiden asioiden rinnalla. Aika moni sanoo samaa tässä ketjussa, piti vaimoaan kauniina tai ei. 

Itse naisena ajattelen ulkonäöstä eri tavalla. Minulle se on kyllä koko ajan tärkeä eli pidän miestäni todella komeana ja hän vastaa täydellisesti miesihannettani. Se on ikään kuin seksikin moottori eikä siihen vaikuta ikä millään tavalla, koska hänellä on ne geneettiset piirteet, joita pidän komeina ja ennen kaikkea seksikkäinä. Olen kuvitellut, että miesten kohdalla on sama eli ne fyysiset ja geneettiset piirteet, jotka ovat ikääntymisenkin jälkeen tallella, edelleen vaikuttavat siten, että miehen mielestä olen kaunotar. Hän siis pitää aidosti siitä minkä näköinen olen kuten minäkin pidän hänen ulkonäöstään, koska vastaan hänen naismakuaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehesi on synnynnäinen diplomaatti ja olet vain taviksen näköinen?

Kurjaa sekin toisaalta, jos täyspäisen kirjoissa olevaa aikuista pitää mielistellä tullakseen toimeen.

Mutta olenkin mies.

Onhan sekin mahdollista, että olen todella kurjassa tilanteessa miehestäni puhumattakaan :)  Ap

Sinähän olet tuossa oikein hyvässä tilanteessa. Pidät aidosti miestäsi komeana ja käyt kuumana häneen. Hän taas on niin huomaavainen, että muistaa kehua sinuakin usein, vaikka oletkin vain tavis persjalkainen pyykkärieukko.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

Järjetön kysymys, kauneinkin kaunotar rusinoituu vanhetessaan.  Kun hoikka kaunotar, jonka valitsen peuhaamaan kanssani, säilyttää libidonsa, hoikan ulkomuotonsa, ja huolehtii jaloistaan (känsät, syylät, elefantinnahka), hän on minulle kaunotar.

Vaikka kysymys olikin järjestön, osasit antaa siihen järkevän vastauksen, kiitos. Ap

Haitanneeko tuo mittään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni on nuorena työskennellyt mallina. Just siinä Anttilan kuvastossa, mitä nuoret pojat kuolasivat aikoinaan. Hän on edelleen kaunis ja huolioteltu ja pukeutuu hyvin En valita.

Kyllä anttilan kuvastojen kuolaaminen oli vanhojen(ja vanhoillisten) ukkojen juttu.

Kun nyt seksipalstalla ollaan, niin voin myöntää, että 90-luvun lopulla Anttilan ja Elloksen kuvastot olivavat lempikirjojani. Erityisesti uimapuku- ja alusvaateaukeamat tuli selattua huolellisesti. Näillä oli myös selvästi silmää naiskauneudelle. Erittäin kauniskasvoisia ja muodokkaita naisia olivat valinneet kuvauksiin.

Olin silloin teinipoika.

Oli sitä aikaa, kun häpykarvat näkyivät ruokottomasti alkkareista läpi. Ja miehillä rehotti kunnon puskat nivusia myöten :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se kivaa, jos nainen olisi alkujaan hyvännäköinen ja kestäisikin sellaisena mahdollisimman pitkään.

Reaaliteetti on se, että kauneus on katoavaista. En minä näe hirveästi arvoa siinä, että sen faktan jotenkin torjuu ja itsepintaisesti toitottaa puolisonsa (tai itsensä) kestävän aina vain kauniina.

Tietysti päinvastainen toiminta se vasta typerää olisikin. Puolisonsa ulkonäön arvosteleminen negatiivisesti.

 

Eli vaimosi ei ole kaunis, joten et "toitota" sitä? Ideani oli kysyä miehiltä, jotka pitävät vaimoaan kauniina. Ap

Kauneus on kiva plussa. Sen sijaan tyhmyys on ehdoton deal-breaker. Jos ei osaa kirjoittaa yksinkertaistakaan asiaa ymmärrettävästi, niin minun kanssani ei parisuhdetta synny. Eli ap joutaisi armotta romukoppaan, vaikka olisi millainen kaunotar tahansa. 

M49

Vaikea kuvitella, että kukaan pystyisi olemaan täysin itselle vastenmielisen näköisen ihmisen kanssa. Kyllä joku viehätys pitää olla läpi elämän, tai siis että pitää toisen ulkomuotoa tai jotain piirrettä ulkonäössä edes jollain tasolla kauniina / komeana.