Lue keskustelun säännöt.
Lapsi erotetaan kavereistaan päiväkodissa
03.09.2024 |
Kenelläkään kokemuksia tai hoitajilla jotain sanomista miksi näin tehdään? Lapsella on päiväkotiryhmässä pari hyvää kaveria. Mutta tuntuu että ihan tarkoituksella heidät erotetaan. Jos ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin jotka toimivat eri paikassa, lapsi ei varmasti saa olla samassa kuin kaverit. Aina toiset on sisällä ja toiset ulkona, vapaata leikkiä mutta pitää olla eri huoneissa jne. Hoitajille on kyllä päivän selvää että ovat hyviä kavereita ja samantyyppisiä luonteeltaan. Onko tässä joku jalo ajatus että 3-4-vuotiaiden pitää oppia sietämään erilaisia ihmisiä ja harjoitella ryhmätöitä? Eikö myöhemmin ehdi, ajattelisin että tuon ikäisenä vasta opetellaan niitä alkeellisia kaveritaitoja ja on hienoa jos jonkun mieluisen ystävän on löytänyt.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin syyksi sitä, että joko touhuavat yhdessä kaikkea hölmöä tai sitten muodostavat ns. klikin, joka sotkee ryhmän voimasuhteita/ sulkee osan ulkopuolelle.
Aika usein ne parhaat kaverukset eivät ole ideaalikavereita muille ja villitsivät toinen toisiaan. Pedagogisin perustein erottaminen on järkevää sekä lapsen itsensä että koko ryhmän kannalta.
Kyllähän eskaristakin tulee kouluun viestiä, keitä ei kannata laittaa samalle luokalle, vaikka vanhemmat vaativat, että kyllä pitää olla kaverin kanssa.
En voi kuin nauraa kun kuvittelen tätä rauhallisen ja hiljaisen tyttöni kohdalle :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, pidä lapsesi puolia ja ota asia esiin henkilökunnan kanssa.
Olisitte vanhempina tyytyväisiä, kerrankin joku päiväkoti panostaa siihen, ettei liian pienellä lapsella ole "kavereita", joita hän ei mihinkään tarvitse. Helpottaa myös vanhempia.
Minunkin kiltti tyttölapsi laitettiin vielä koulussakin istumaan tottelemattomien poikien vierustoveriksi rauhoittamaan näiden menoa. Tärkeämpää olisi ollut antaa hänen tutustua toisiin tyttöihin, jotta oma kaveripiiri olisi laajentunut. Katkerat muistot jäi päiväkodin tätien ja opettajien toiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuota ollenkaan. Kyllä ihmisillä on aina ollut koulussa ja työpaikoillakin ne tietyt kaverit joiden kanssa viihtyy ja viettää aikaa. Mitä pahaa siinä on? Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta pitää opetella tulemaan toimeen. Tottakai lasten on hyvä oppia välillä olemaan osa jotain erilaista ryhmää, mutta jos se on pakottamista sellaiseen viikottain tai päivittäin, en käsitä mitä hyvää siitä seuraa. Väkisin ei voi ystävystyä.
Etenkin tytöillä näkyy herkästi se, että kahdestaan muodostetaan klikki, johon muut ei mahdu mukaan. Tai toinen on se että kun tytöt on tosi tiiviisti yhdessä, niin alkaa kahdenkeskiset valtataistelut. Silti voidaan olla parhaita kaveruksia, mutta leikki voi ajoittain mennä todella kurjaksi.
Lisäksi päiväkodissa niinkuin koulussakin pitää ottaa huomioon lapsiryhmä yksilöiden lisäksi myös kokonaisuutena. Kaikkien sosiaaliset taidot ja leikkitaidot vahvistuu, kun leikkejä ja leikkikavereita kierrätetään, eikä aina anneta leikkiä samaa leikkiä saman kaverin kanssa. Myös niiden, joilla on hyvät leikkitaidot on hyvä oppia leikkimään muidenkin kuin parhaan kaverin kanssa. Tämä tukee myös koko ryhmähengen tervettä kehittymistä, kun kaikki oppivat tuntemaan toisensa ryhmässä.
Ja sanon tämän ihan kaikella rakkaudella, sekä varhaiskasvattajana että itse tyttölapsen äitinä. Tyttöjen valtasuhteet koulussa voikin olla sit jo tosi haitallisia, jos ja kun jo pienestä opitaan se paras kaveri on ainoa tärkeä- muut on roskaa -ajattelu.
Tottakai pitää silti suoda myös leikkiaikaa parhaille kaveruksille. Itse suon sitä ihan jokaiselle päivällä, johonkin hetkeen. Se voi olla aamun hetki, pienryhmä hetki, ulkoiluhetki, vapaan leikin hetki tai vaikka se, että saa istua vierekkäin ruokapöydässä. Tämä ei ole kohtuuton pyyntö päiväkotiin, että ottavat sen toiminnassaan huomioon joten siitä kannattaa keskustella opettajan ja hoitajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin syyksi sitä, että joko touhuavat yhdessä kaikkea hölmöä tai sitten muodostavat ns. klikin, joka sotkee ryhmän voimasuhteita/ sulkee osan ulkopuolelle.
Aika usein ne parhaat kaverukset eivät ole ideaalikavereita muille ja villitsivät toinen toisiaan. Pedagogisin perustein erottaminen on järkevää sekä lapsen itsensä että koko ryhmän kannalta.
Kyllähän eskaristakin tulee kouluun viestiä, keitä ei kannata laittaa samalle luokalle, vaikka vanhemmat vaativat, että kyllä pitää olla kaverin kanssa.
En usko. Kiltit, ujot lapset eivät harrasta tuollaista. Tuo kaveriporukoiden hajoittaminen ja laittaminen eri luokille on myös aivan järjetöntä. Lapsille pitäisi olla oikeus omiin kavereihin.
Kaveriporukat hajotetaan, jotta opiskelu onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän jos olisivat häiriöksi muille. Mutta kun tässä nimenomaan on kyse rauhallisista tyttölapsista. Ryhmässä on paljon myös ylivilkkaan oloisia äänekkäitä poikia, joiden kanssa tyttöni siis "pakotetaan" olemaan mahdollisimman paljon. Tyttö tuntuu jopa vähän pelkäävän heitä. Haluaisi vain leikkiä hiekkalaatikolla ja nukeilla näiden rauhallisten kaverien kanssa. Ap
Tätähän tehtiin itsellekin lapsena. Kahdestaan ujo arka tyttö porukan raisuimman pojan kanssa huoneeseen "leikkimään" ja "kehittymään". Ainoa mikä kehittyi oli pelko ja samojen selviytymiskeinojen käyttö nyt myös päiväkodissa mitä käytin kotona alkoholisti isääni kohtaan. Ei pienet tytöt ole mitään huonosti käyttäytyvien poikien koulutusvälineitä.
Varsinkin rauhalliset tytöt/naiset on huonosti käyttäytyvien poikien/miesten koulutusvälineitä koko ikänsä. Pohja tälle luodaan jo lapsena. Nykyään pohdiskeleva poikakin saatetaan laittaa riehujan 'tueksi'. Muka tasapainottamaan riehujaa, seurauksena että paha saa alistamalla lisää voimaa ja se josta olisi voinut tulla nettomaksaja, jää alisuorittajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Lasten pitäisi antaa olla ystävien kanssa, joiden seuraan luontaisesti hakeutuu. Sosiaalisuuden opettelu menee siinä omalla painollaan. Muidenkin kanssa toimeen tulemista voi kyllä harjoitella siinä sivussa ilman, että on jatkuvasti hajottamassa kavereita toisistaan.
Ja jos on joku syrjään vetäytyvämpi, voisi keskittyä enemmän sellaisen sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Minä olisin lapsena tarvinnut sellaista, mutta sen sijaan minut jätettiin yksikseni ja silloin tällöin pakotettiin kylmiltään liittymään ryhmiin, esiintymään jne.
Ap ei taida olla läsnä siellä päiväkodissa ja näkemässä kenen seuraan lapsi luontaisesti hakeutuu.
Yritätkö implikoida, että ap ei tiedä keitä ne lapsen kaverit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän jos olisivat häiriöksi muille. Mutta kun tässä nimenomaan on kyse rauhallisista tyttölapsista. Ryhmässä on paljon myös ylivilkkaan oloisia äänekkäitä poikia, joiden kanssa tyttöni siis "pakotetaan" olemaan mahdollisimman paljon. Tyttö tuntuu jopa vähän pelkäävän heitä. Haluaisi vain leikkiä hiekkalaatikolla ja nukeilla näiden rauhallisten kaverien kanssa. Ap
Tätähän tehtiin itsellekin lapsena. Kahdestaan ujo arka tyttö porukan raisuimman pojan kanssa huoneeseen "leikkimään" ja "kehittymään". Ainoa mikä kehittyi oli pelko ja samojen selviytymiskeinojen käyttö nyt myös päiväkodissa mitä käytin kotona alkoholisti isääni kohtaan. Ei pienet tytöt ole mitään huonosti käyttäytyvien poikien koulutusvälineitä.
Varsinkin rauhalliset tytöt/naiset on h
Meillä ei ainakaan laiteta. Raisu poika ja rauhallinen tyttö voivat kyllä olla samassa ryhmässä tai leikissä, mutta usein siihen sekoitetaan myös muita lapsia mukaan ja aikuinen on lähellä tai jopa mukana leikissä. Ja sitten osat on nykyään hyvin usein myös toisinpäin; vauhdikkaita ja raisuja tyttöjä riittää, sellaisia, että pojat todellakin jää alle ellei aikuinen ole tarkkana ja tuntosarvet pystyssä. Raisut leikkijät jaetaan ulkona mielellään omaksi leikkiryhmäkseen, koska siellä on tilaa temmeltää. Sisällä taas heiltä sitten voi vaatia rauhoittumista, rauhallisempien leikkitovereiden parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen päiväkodissa töissä. Elokuussa alkoi meidän arki ja tässä meidän ryhmässä on lapsia jotka ovat olet tässä ryhmässä jo pidempään ja sitten tullut lapsia kahdesta eri ryhmästä. Jos lapset saisivat valita he olisivat vanhojen tuttujen kavereiden kanssa. Jotta he tutustuisivat toisiinkin lapsiin sekoitamme näitä kaveri porukoita. Näin lapset saavat uusia kavereita.
Tottakai me myös laitetaan niitä vauhtiveikkoja rauhallisempien kanssa leikkimään välillä että vauhtiveikot oppisivat myös leikkimään rauhallisemmin. Kyllä me työssä (ainakin meidän talossa) mietitään paljon näitä asioita ei me laiteta Toivoa ja Liinaa vaan huvikseen leikkimään, siinä on joku pedagoginen ajatus takana. Ja tietenkin lapset saavat myös leikkiä välillä kenen kanssa haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin tytöillä näkyy herkästi se, että kahdestaan muodostetaan klikki, johon muut ei mahdu mukaan. Tai toinen on se että kun tytöt on tosi tiiviisti yhdessä, niin alkaa kahdenkeskiset valtataistelut. Silti voidaan olla parhaita kaveruksia, mutta leikki voi ajoittain mennä todella kurjaksi.
Lisäksi päiväkodissa niinkuin koulussakin pitää ottaa huomioon lapsiryhmä yksilöiden lisäksi myös kokonaisuutena. Kaikkien sosiaaliset taidot ja leikkitaidot vahvistuu, kun leikkejä ja leikkikavereita kierrätetään, eikä aina anneta leikkiä samaa leikkiä saman kaverin kanssa. Myös niiden, joilla on hyvät leikkitaidot on hyvä oppia leikkimään muidenkin kuin parhaan kaverin kanssa. Tämä tukee myös koko ryhmähengen tervettä kehittymistä, kun kaikki oppivat tuntemaan toisensa ryhmässä.
Ja sanon tämän ihan kaikella rakkaudella, sekä varhaiskasvattajana että itse tyttölapsen äitinä. Tyttöjen valtasuhteet koulussa voikin olla sit jo tosi
Eikö sekin ole ajoittain aika kurjaa, kun käsketään leikkimään lapsen kanssa joka on kertakaikkiaan ihan eri aaltopituudella? Eihän tällaiset aikuisetkaan vapaaehtoisesti vietä aikaa keskenään, miksi aivan erilaiset lapset on pakko toistuvasti sulkea samaan huoneeseen leikkimään? Enkä oikein ymmärrä mistä klikeistä nyt puhut kun kyseessä on pienet lapset jotka harjoittelevat ihan ensimmäisiä kaverisuhteitaan ja leikkimistä toisen lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun lapselle tehtiin samoin ja vastaukseksi sain, että toinen/toiset kontrolloi koko ajan ja määrää mitä tehdään. Siis kaveriporukassa.
Oma persoonallisuus ei silloin kehity. Nyt ovat kolmannella ja tällä hetkellä itsekin toivon, että eivät ole samoissa ryhmissä kun tyttöni uskaltaa jo hieman kertoa mielipiteitään. Muidenkin lasten kanssa tekeminen on hyväksi.
En muista tuollaista omilta päiväkotiajoilta. Yhtä isoa ryhmää oltiin mutta sai leikkiä just niiden kanssa joista tykkäsi. Ja väitän että tervehenkisempää porukkaa silloin kolmisenkymmentä vuotta sitten kasvoi.
Kyselin mun 4v pojalta sekä hoitajilta tästä. Poikani paras kaveri on tyttö. Aika paljon saavat olla toistensa kanssa, mutta heillä on pieniä hetkiä, jolloin "harjoitellaan sosiaalisia taitoja" ja pakotetaan leikkimään muiden kanssa, aina leikkiparia vaihdellen. Mutta pääsääntöisesti saa olla vapaasti parhaimpien kamujen kans.
En myöskään ymmärrä tällaista pakotettua sosiaalisuutta. Tai no, ymmärrän mitä sillä haetaan. Silti se kuuluu mielestäni niin vahvasti henkilökohtaiseen persoonaan, että kokisin itse sen loukkaavaksi. Töissäkään en pidä kaikista henkilöistä, mutta osaan lyhyesti ja ytimekkäästi puhua työasiat ja häivyn äkkiä omalle paikalleni kommunikoimaan sujuvasti niiden minulle mieluisampien henkilöiden kanssa työ- ja vapaa-ajan asioista. Ei mun ole pakko viettää itselleni epäsopivien persoonien kanssa aikaa kuin niiden välttämättömien työasioiden puitteissa. Toki siinäkin täytyy muistaa asiallisuus.
Joku tällainen "tullaan kaikkien kans toimeen" ajatus tässäkin on, mutta ei noin pieni lapsi sitä opi tuollaisella pakottamisella. Teininä se omankaltaisten seuraan hakeutuminen tulee kuitenkin vielä eteen. Ja vasta sitten harjoitellaan käytännössä sitä kaikkien kans toimeen tulemista, viimeistään ammattiin tähtäävissä opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin tytöillä näkyy herkästi se, että kahdestaan muodostetaan klikki, johon muut ei mahdu mukaan. Tai toinen on se että kun tytöt on tosi tiiviisti yhdessä, niin alkaa kahdenkeskiset valtataistelut. Silti voidaan olla parhaita kaveruksia, mutta leikki voi ajoittain mennä todella kurjaksi.
Lisäksi päiväkodissa niinkuin koulussakin pitää ottaa huomioon lapsiryhmä yksilöiden lisäksi myös kokonaisuutena. Kaikkien sosiaaliset taidot ja leikkitaidot vahvistuu, kun leikkejä ja leikkikavereita kierrätetään, eikä aina anneta leikkiä samaa leikkiä saman kaverin kanssa. Myös niiden, joilla on hyvät leikkitaidot on hyvä oppia leikkimään muidenkin kuin parhaan kaverin kanssa. Tämä tukee myös koko ryhmähengen tervettä kehittymistä, kun kaikki oppivat tuntemaan toisensa ryhmässä.
Ja sanon tämän ihan kaikella rakkaudella, sekä varhaiskasvattajana että itse tyttölapsen äitinä. Tyttöjen valtasuhteet koulussa voikin olla sit jo tosi
Kaikella kunnioituksella, mielestäni olet väärässä.
Jos ajattelen omaa tarha/kouluaikaani, yksi tärkeimpiä asioita oli, että löysi niitä itselle sopivia kavereita ja päästiin myös samalle luokalle. Varsinkin ujolle ja introvertille lapselle, tämä oli äärettömän tärkeää. Niiden tuttujen kavereiden seurassa pääsi ujoudestaan ja voi olla oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin tytöillä näkyy herkästi se, että kahdestaan muodostetaan klikki, johon muut ei mahdu mukaan. Tai toinen on se että kun tytöt on tosi tiiviisti yhdessä, niin alkaa kahdenkeskiset valtataistelut. Silti voidaan olla parhaita kaveruksia, mutta leikki voi ajoittain mennä todella kurjaksi.
Lisäksi päiväkodissa niinkuin koulussakin pitää ottaa huomioon lapsiryhmä yksilöiden lisäksi myös kokonaisuutena. Kaikkien sosiaaliset taidot ja leikkitaidot vahvistuu, kun leikkejä ja leikkikavereita kierrätetään, eikä aina anneta leikkiä samaa leikkiä saman kaverin kanssa. Myös niiden, joilla on hyvät leikkitaidot on hyvä oppia leikkimään muidenkin kuin parhaan kaverin kanssa. Tämä tukee myös koko ryhmähengen tervettä kehittymistä, kun kaikki oppivat tuntemaan toisensa ryhmässä.
Ja sanon tämän ihan kaikella rakkaudella, sekä varhaiskasvattajana että itse tyttölapsen äitinä. Tyttöjen valtasuhteet koulussa voikin olla sit jo tosi
Ymmärrän osan pointeistasi, mutta melkoisen pahasti särähti korvaan tuo "leikkiajan suominen parhaille kaveruksille". Siis lapsi on varhaiskasvatuksessa noin 8h/pvä, ja aikuinen kontrolloi jatkuvasti sitä kenen kanssa lapsi voi leikkiä, ja sitten armeliaasti antaa tämän istua parhaan kaverinsa vieressä ruokailussa? Tällainen lähestymistapa sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen kehittymiseen ei oikein sovi yhteen minkään kehitys- tai sosiaalipsykologian teorioiden kanssa. Kaikkien kanssa on tultava toimeen, mutta ei kaikkien kanssa tarvitse olla paras kaveri. Vapaa leikki on äärimmäisen tärkeää myös varhaiskasvatuksessa.
Tuo on mun mielestä törkeää. Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on aikuisten tehtävä, ei toisten lasten.