Lue keskustelun säännöt.
Lapsi erotetaan kavereistaan päiväkodissa
03.09.2024 |
Kenelläkään kokemuksia tai hoitajilla jotain sanomista miksi näin tehdään? Lapsella on päiväkotiryhmässä pari hyvää kaveria. Mutta tuntuu että ihan tarkoituksella heidät erotetaan. Jos ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin jotka toimivat eri paikassa, lapsi ei varmasti saa olla samassa kuin kaverit. Aina toiset on sisällä ja toiset ulkona, vapaata leikkiä mutta pitää olla eri huoneissa jne. Hoitajille on kyllä päivän selvää että ovat hyviä kavereita ja samantyyppisiä luonteeltaan. Onko tässä joku jalo ajatus että 3-4-vuotiaiden pitää oppia sietämään erilaisia ihmisiä ja harjoitella ryhmätöitä? Eikö myöhemmin ehdi, ajattelisin että tuon ikäisenä vasta opetellaan niitä alkeellisia kaveritaitoja ja on hienoa jos jonkun mieluisen ystävän on löytänyt.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuon päiväkodin henkilökunta vastaa, kun kysyt tätä heiltä?
Olisiko syynä "joukossa tyhmyys tiivistyy" eli kaveriporukassa keksitään sellaista jännää, josta on muille harmia.
Itse olet tyhmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuon päiväkodin henkilökunta vastaa, kun kysyt tätä heiltä?
Olisiko syynä "joukossa tyhmyys tiivistyy" eli kaveriporukassa keksitään sellaista jännää, josta on muille harmia.
Itse olet tyhmä
Ei mun lapsi, ne on ne muiden kakarat?
Eli lapsen pitäisi solmia se parisuhde jo mahdollisemman varhaisessa vaiheessa? Ja hakea kaikki sisältö elämään tämän yhden suhteen kautta?
Olin töissä päiväkodissa ja ihmettelin tätä keinotekoista jakoa. Kuulemma kehittäisi taitoja ja kaikille kaveri. Oli ikävä seurata vierestä kun lapset suri ettei ehdi leikkimään kaverin kanssa. Eikö nykyaikanakaan ole tajuttu ettei kaverisuhteita voida pakottaa? Aivan älyvapaata. Oletteko itse ystävystyneet pakottamalla? Itse muistan että vihasin ja ihmettelin sitä lapsena. Oletteko oikeasti unohtaneet?
Parhaimmillaan lapset oppivat päiväkodissa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mikä on kaikkein tärkein taito elämässä. He oppivat tuntemaan erilaisia aikuisia ja lapsia, eivät vain sitä omaa täydellistä kuplaansa johon vanhempi haluaa lapsensa vangita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi prkl, yhteiskunta maksaa teille lapsilisät ja päiväkotimaksut ja siitenkin ruvetaan valittaan kun kermaperse ei saa olla siellä missä haluaa? Hoida pentus sitte kotona!
Mitä jos sitä lasta vetää puoleensa ihan eri lapset, kuin mitä sinä toivot hänelle ystäviksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kysyä päiväkodista miksi toimivat miten toimivat?
Ehkä ryhmänä meluavat tai tekevät hölmöyksiä. Tai sitten ovat niin vahva ja hallitseva ryhmä ettei muut pääse leikkeihin mukaan. Toki syynä voi olla myös se, että kaveripiiri ja leikit laajenee ja muuttuu välillä. Kysymättä ei voi kun arvailla.
Mitä jos nämä kaverit ovat esimerkiksi väkivaltaisia, huumekuriireja tai muutoin rikollisia? Toivotko että lapsesi kaveeraa heidän kanssaan siitä huolimatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin töissä päiväkodissa ja ihmettelin tätä keinotekoista jakoa. Kuulemma kehittäisi taitoja ja kaikille kaveri. Oli ikävä seurata vierestä kun lapset suri ettei ehdi leikkimään kaverin kanssa. Eikö nykyaikanakaan ole tajuttu ettei kaverisuhteita voida pakottaa? Aivan älyvapaata. Oletteko itse ystävystyneet pakottamalla? Itse muistan että vihasin ja ihmettelin sitä lapsena. Oletteko oikeasti unohtaneet?
Joudun 5 päivää viikossa sietämään ihmisiä, jotka elää ihan eri maailmoissa kuin minä. Ne on just näitä päikkytätejä, jotka ovat lukeneet jotain teoreettista hömppää tunteiden sanottamisesta, yms.
Surullista. Lasten pitäisi antaa olla ystävien kanssa, joiden seuraan luontaisesti hakeutuu. Sosiaalisuuden opettelu menee siinä omalla painollaan. Muidenkin kanssa toimeen tulemista voi kyllä harjoitella siinä sivussa ilman, että on jatkuvasti hajottamassa kavereita toisistaan.
Ja jos on joku syrjään vetäytyvämpi, voisi keskittyä enemmän sellaisen sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Minä olisin lapsena tarvinnut sellaista, mutta sen sijaan minut jätettiin yksikseni ja silloin tällöin pakotettiin kylmiltään liittymään ryhmiin, esiintymään jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Lasten pitäisi antaa olla ystävien kanssa, joiden seuraan luontaisesti hakeutuu. Sosiaalisuuden opettelu menee siinä omalla painollaan. Muidenkin kanssa toimeen tulemista voi kyllä harjoitella siinä sivussa ilman, että on jatkuvasti hajottamassa kavereita toisistaan.
Ja jos on joku syrjään vetäytyvämpi, voisi keskittyä enemmän sellaisen sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Minä olisin lapsena tarvinnut sellaista, mutta sen sijaan minut jätettiin yksikseni ja silloin tällöin pakotettiin kylmiltään liittymään ryhmiin, esiintymään jne.
Ap ei taida olla läsnä siellä päiväkodissa ja näkemässä kenen seuraan lapsi luontaisesti hakeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos nämä kaverit ovat esimerkiksi väkivaltaisia, huumekuriireja tai muutoin rikollisia? Toivotko että lapsesi kaveeraa heidän kanssaan siitä huolimatta?
Ehkä se pointti on tämä? Nämä ap toivekaverit on niitä ns paremman perheen lapsia, eikä mitään vuokrakasarmin kakaroita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parhaimmillaan lapset oppivat päiväkodissa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mikä on kaikkein tärkein taito elämässä. He oppivat tuntemaan erilaisia aikuisia ja lapsia, eivät vain sitä omaa täydellistä kuplaansa johon vanhempi haluaa lapsensa vangita.
Ekstrovertit kyllä, mutta tämä on tuskaa introverteille, ketkä haluisi vain olla omissa oloissaan ja tehdä asiat omaan tahtiin.
Ymmärtäisin tämän jos olisivat häiriöksi muille. Mutta kun tässä nimenomaan on kyse rauhallisista tyttölapsista. Ryhmässä on paljon myös ylivilkkaan oloisia äänekkäitä poikia, joiden kanssa tyttöni siis "pakotetaan" olemaan mahdollisimman paljon. Tyttö tuntuu jopa vähän pelkäävän heitä. Haluaisi vain leikkiä hiekkalaatikolla ja nukeilla näiden rauhallisten kaverien kanssa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän jos olisivat häiriöksi muille. Mutta kun tässä nimenomaan on kyse rauhallisista tyttölapsista. Ryhmässä on paljon myös ylivilkkaan oloisia äänekkäitä poikia, joiden kanssa tyttöni siis "pakotetaan" olemaan mahdollisimman paljon. Tyttö tuntuu jopa vähän pelkäävän heitä. Haluaisi vain leikkiä hiekkalaatikolla ja nukeilla näiden rauhallisten kaverien kanssa. Ap
Tätähän tehtiin itsellekin lapsena. Kahdestaan ujo arka tyttö porukan raisuimman pojan kanssa huoneeseen "leikkimään" ja "kehittymään". Ainoa mikä kehittyi oli pelko ja samojen selviytymiskeinojen käyttö nyt myös päiväkodissa mitä käytin kotona alkoholisti isääni kohtaan. Ei pienet tytöt ole mitään huonosti käyttäytyvien poikien koulutusvälineitä.
Veikkaisin syyksi sitä, että joko touhuavat yhdessä kaikkea hölmöä tai sitten muodostavat ns. klikin, joka sotkee ryhmän voimasuhteita/ sulkee osan ulkopuolelle.
Aika usein ne parhaat kaverukset eivät ole ideaalikavereita muille ja villitsivät toinen toisiaan. Pedagogisin perustein erottaminen on järkevää sekä lapsen itsensä että koko ryhmän kannalta.
Kyllähän eskaristakin tulee kouluun viestiä, keitä ei kannata laittaa samalle luokalle, vaikka vanhemmat vaativat, että kyllä pitää olla kaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän jos olisivat häiriöksi muille. Mutta kun tässä nimenomaan on kyse rauhallisista tyttölapsista. Ryhmässä on paljon myös ylivilkkaan oloisia äänekkäitä poikia, joiden kanssa tyttöni siis "pakotetaan" olemaan mahdollisimman paljon. Tyttö tuntuu jopa vähän pelkäävän heitä. Haluaisi vain leikkiä hiekkalaatikolla ja nukeilla näiden rauhallisten kaverien kanssa. Ap
Ymmärrän tämän hyvin. Itse olin ujo lapsi ja kun vihdoin sain kaverin tarhassa mulle oli hyvin tärkeää saada leikkiä kaverini kanssa. Kehitykselleni myös. Varmaan hoitajat tarkoittavat hyvää, mutta en usko, että tuosta mitään hyvää koituu. Lapset kärsivät ja alkavat inhoamaan tarhassa oloa. Mitä hyvää siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin syyksi sitä, että joko touhuavat yhdessä kaikkea hölmöä tai sitten muodostavat ns. klikin, joka sotkee ryhmän voimasuhteita/ sulkee osan ulkopuolelle.
Aika usein ne parhaat kaverukset eivät ole ideaalikavereita muille ja villitsivät toinen toisiaan. Pedagogisin perustein erottaminen on järkevää sekä lapsen itsensä että koko ryhmän kannalta.
Kyllähän eskaristakin tulee kouluun viestiä, keitä ei kannata laittaa samalle luokalle, vaikka vanhemmat vaativat, että kyllä pitää olla kaverin kanssa.
En usko. Kiltit, ujot lapset eivät harrasta tuollaista. Tuo kaveriporukoiden hajoittaminen ja laittaminen eri luokille on myös aivan järjetöntä. Lapsille pitäisi olla oikeus omiin kavereihin.
Mitä tuon päiväkodin henkilökunta vastaa, kun kysyt tätä heiltä?
Olisiko syynä "joukossa tyhmyys tiivistyy" eli kaveriporukassa keksitään sellaista jännää, josta on muille harmia.