Anni Kytömäki: "Ajatus siitä, että antaisin kehoni lapsen käyttöön, tuntui tosi vieraalta"
"Häntä ärsyttää, että niin ilmeinen syy on jäänyt keskustelun ulkopuolelle, kun mietitään, miksi naiset eivät halua synnyttää ja perustaa perheitä."
Ajatus raskaudesta ja synnytyksestä on aina tuntunut hänestä kammottavalta. Silloinhan hän ei enää pystyisi luottamaan kehoonsa, joka on aina ollut vahva ja kykenevä. Hänelle on jäänyt mieleen, miten lukion biologiankirjassa kerrottiin sikiön ottavan kalsiumin äidistä, jos ei muuten saa sitä riittävästi"
Olen itse aloittanut keskusteluja täällä samasta aiheesta. On erikoista miten syntyvyyskeskusteluissa unohdetaan tämä puoli. Raskaus kestää sen 9 kk, sen jälkeen "hyvän äidin" pitäisi imettää vähintään vuosi. Se on pitkä aika. Kehosi ei ole sinun vaan jonkun toisen.
Raskaana ja imettäessä nainen on kuin loisen elatusalusta, raadollisesti sanottuna. Ja synnyttäessä "loinen" kuoriutuu ulos varsin brutaalilla tavalla. Keho on runneltu ja äiti vuotaa jälkikäteen verta monta viikkoa.
Minulla on kaksi lasta ja tietenkin rakastan heitä mutta kyllä silti olen sitä mieltä että tapa jolla lapset biologisesti hankitaan on todella rujo ja vaatii naisen keholta kohtuuttoman paljon.
Kommentit (508)
Vierailija kirjoitti:
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.
Niin. Koko prosessissa ties kuinka monta kohtaa jossa mennä pieleen. Ehkä raskaus on täydellinen ja synnytyskin, lapsi terve ja mies osallistuva. Sitten se jälkikasvu syrjäytyykin täysin heti aikuistuttuaan. Loppuiän murhe vanhemmilleen.
Tottahan se on. Toisaalta mikään muu ei taida olla sen luonnollisempaa ja parustellumpaa kuin tuo lisääntyminen. Ei se pakollista silti ole ja siitähän tuossakin mielipiteessä on kyse. Tällainen osa meillä nyt vain ihmisillä on, vaikka nykytietämyksen valossa osaammekin välttää tuota, muuten melko vääjäämätöntä elämänkulkua.
Vierailija kirjoitti:
Raskaus myös suojaa naista monin tavoin.
Huvittaa ap:n tyyppisten kehorauhan peräänkuuluttaminen,kun samaan aikaan ruuassa on ties mitä, kemikaalikuorma valtava ja keho alistetaan lääketeollisuuden testikentäksi.
Miten nuokaan nyt liittyy toisiinsa? Kemikaalikuormaa voi vältellä oli sitten mies, nainen, synnyttävä tai ei-synnyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.
Kyllä kyllä, mielestäni koko keskustelun pointti on siinä että yhä useampi nuori nainen ei halua testata toteutuuko ne riskit omalla kohdalla vai ei. Se oma lapsi ei ole niin suuri unelma että hyväksyisi riskit. Ihan kuvaavaa että moni voisi kyllä ryhtyä vanhemmaksi jos se onnistuisi "isän tavalla". Ei se ajatus itse lapsesta siis ole niin mahdoton, se hankintaprosessi ei vain houkuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys on maailman luonnollisin asia, ei pilaa kehoa mutta kasvattaa kyllä luonnetta.
Paitsi että toisilla pilaa. Minulla meni terveys loppuelämäksi.
Ikävä kuulla. Elämä itsessään kyllä pilaa paljon, riskit on niin synnytyksessä, pyöräilyssä kuin tulisijan pitämisessäkin.
Riskit on kaikessa :(
Kyllä mutta jokainen valitkoon itse mitkä riskit ottaa.
Absurdia, mutta usein elämä yllättää ja vie polun joko siihen suuntaan, jossa kaiken varmisteleva elämää pelkäävä ihminen huomaakin nauttivansa elämästä ja elävänsä täysillä riskeistä piittaamatta tai siihen suuntaan jossa kaikesta varmistelusta ja pelkäämisestä huolimatta saa syövän tai muun vastaavan hautaan vievän sairauden vaikka ei ole koskaan ottanut yhtään mitään riskiä tai asettanut itseään alttiiksi millekään uudelle ja ennen kokemattomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys on maailman luonnollisin asia, ei pilaa kehoa mutta kasvattaa kyllä luonnetta.
Paitsi että toisilla pilaa. Minulla meni terveys loppuelämäksi.
Ikävä kuulla. Elämä itsessään kyllä pilaa paljon, riskit on niin synnytyksessä, pyöräilyssä kuin tulisijan pitämisessäkin.
Riskit on kaikessa :(
Jep. Se on vaan tämä loputon kauhu, mikä nykynuorilla on. Enkä tavallaan ihmettele, niin hirveä kuva annetaan ihan kaikesta, tulevaisuudesta varsinkin.
Mutta silti sanon: ei kannata pelätä liikaa, mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys on maailman luonnollisin asia, ei pilaa kehoa mutta kasvattaa kyllä luonnetta.
Paitsi että toisilla pilaa. Minulla meni terveys loppuelämäksi.
Ikävä kuulla. Elämä itsessään kyllä pilaa paljon, riskit on niin synnytyksessä, pyöräilyssä kuin tulisijan pitämisessäkin.
Riskit on kaikessa :(
Kyllä mutta jokainen valitkoon itse mitkä riskit ottaa.
Absurdia, mutta usein elämä yllättää ja vie polun joko siihen suuntaan, jossa kaiken varmisteleva elämää pelkäävä ihminen huomaakin nauttivansa elämästä ja elävänsä täysillä riskeistä piittaamatta tai siihen suuntaan jossa kaikesta varmistel
Minä sain 30-vuotiaana lapsen ja heti perään diagnosoitiin syöpä. Raskaus oli kiihdyttänyt sen syövän kehittymistä.
Näinkin voi käydä 🤷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.
Kyllä kyllä, mielestäni koko keskustelun pointti on siinä että yhä useampi nuori nainen ei halua testata toteutuuko ne riskit omalla kohdalla vai ei. Se oma lapsi ei ole niin suuri unelma että hyväksyisi riskit. Ihan kuvaavaa että moni voisi kyllä ryhtyä vanhemmaksi jos se onnistuisi "isän tavalla". Ei se ajatus itse lapsesta siis ole niin mahdoton, se hankintaprosessi ei vain houkuta.
Tämä kertoo siitä, miten ihminen on vieraantunut sekä luonnosta että Jumalasta. Kun normaali muuttuu epänormaaliksi, kun luottamus muuttuu ahdistavaksi riskienhallinnan miettimiseksi. Surullinen maailmankuva niin monilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.
Kyllä kyllä, mielestäni koko keskustelun pointti on siinä että yhä useampi nuori nainen ei halua testata toteutuuko ne riskit omalla kohdalla vai ei. Se oma lapsi ei ole niin suuri unelma että hyväksyisi riskit. Ihan kuvaavaa että moni voisi kyllä ryhtyä vanhemmaksi jos se onnistuisi "isän tavalla". Ei se ajatus itse lapsesta siis ole niin mahdoton, se hankintaprosessi ei vain houkuta.
Täm
Isoäitini luotti jumalaan. Kolme hänen lastaan kuoli jo pienenä. Aika julma jumala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys on maailman luonnollisin asia, ei pilaa kehoa mutta kasvattaa kyllä luonnetta.
Paitsi että toisilla pilaa. Minulla meni terveys loppuelämäksi.
Ikävä kuulla. Elämä itsessään kyllä pilaa paljon, riskit on niin synnytyksessä, pyöräilyssä kuin tulisijan pitämisessäkin.
Riskit on kaikessa :(
Kyllä mutta jokainen valitkoon itse mitkä riskit ottaa.
Toisaalta, riskit on aina läsnä, vaikkei niitä valitsisikaan. Elämää ei voi koskaan täysin hallita, ja monilla on täysin harhainen kuvitelma, että näin voisi tehdä. Ja sitten uupuvat kaiken mikromanageerauksen ja yrityksensä keskellä.
Onneksi nykyaikana aika harvat pakotetaan saamaan lapsen. Nykyisestä vauvakadosta näkyy miten vähän ihmiset todella haluaa lapsia jos saavat itse asiasta määrätä. Ja hyvä niin.
Oletusarvona on että nykyiset lapset onkin sitten haluttuja ja heitä kohdellaan paremmin kuin entisaikaan niitä ei-haluttuja lapsia. Win-win.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.
Kyllä kyllä, mielestäni koko keskustelun pointti on siinä että yhä useampi nuori nainen ei halua testata toteutuuko ne riskit omalla kohdalla vai ei. Se oma lapsi ei ole niin suuri unelma että hyväksyisi riskit. Ihan kuvaavaa että moni voisi kyllä ryhtyä vanhemmaksi jos se onnistuisi "isän tavalla". Ei se ajatus itse lapsesta siis ole niin mahdoton, se hankintaprosessi ei vain houkuta.&
Syntiinlankeemus ei ollut Jumalan vika vaan ihmisen.
Siihen aikaan niin tavallinen mutta hirveä kohtalo isoäidilläsi! Silti hänellä on voinut olla täysi luottamus ja rauha sydämellään, toisin kuin ahdistuneilla nykynuorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys on maailman luonnollisin asia, ei pilaa kehoa mutta kasvattaa kyllä luonnetta.
Paitsi että toisilla pilaa. Minulla meni terveys loppuelämäksi.
Ikävä kuulla. Elämä itsessään kyllä pilaa paljon, riskit on niin synnytyksessä, pyöräilyssä kuin tulisijan pitämisessäkin.
Riskit on kaikessa :(
Kyllä mutta jokainen valitkoon itse mitkä riskit ottaa.
Toisaalta, riskit on aina läsnä, vaikkei niitä valitsisikaan. Elämää ei voi koskaan täysin hallita, ja monilla on täysin harhainen kuvitelma, että näin voisi tehdä. Ja sitten uupuvat kaiken mikromanageerauksen ja yrityksensä keskell
Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit toteutuvat vain heillä jotka moiseen puuhaan ryhtyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä jotenkin outo kun en tajua miksi lasten hankkimista tai hankkimatta jättämistä pitäisi perustella kenellekään. Jotenkin kyse niin intiimistä ja henkilökohtaisesta asiasta kaiken kaikkiaan. Joko annetaan mahdollisuus lapsen tulla, tai annetaan mahdollisuus mutta jostain syystä ei tule tai ei ollenkaan anneta mahdollisuutta. Mielestäni sellainen asia jota ei miltään kantilta tarvitse kenellekään perustella tai selitellä.
Jos yhteiskunnalliseen ongelmaan halutaan puuttua niin kyllähän siihen kannattaa syitä löytää. Jos sitä taakkaa, jota raskaus, synnytys ja vauva-aika tuo naiselle, voisi mitenkään keventää tai suoda naiselle enemmän valinnan mahdollisuuksia,
Ei sitten tee niitä lapsia! Yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Ihana artikkeli! Jo kaksi upeaa naista ovat tunnustautuneet lapsettomuuden airueiksi tällä viikolla, lisää näitä 🙏
Entäs Isänmaa? Oletko yhtään ajatellut Isänmaata sen tulevaisuutta?!
Vierailija kirjoitti:
Äitiyden iloa esitellään nykyään paljon vähemmän kuin ennen. Kuin oletusasetus alkaisi olla että äitiys koetaan hankaksi, raskaus/lapsi risoo, rasittaa,uuvuttaa ja yllättää epämiellyttävästi jne. ja tästä sitten valitetaan kilpaa.
Tähän rinnalle sitten nämä lapsettomuutta ylistävät jutut.
Tai ehkä nykyään ollaan rehellisempiä? Aiemmin äitiyden negatiiviset puolet oli aikamoinen tabu. Ei tarvitse kuin lukea joitain isoäidin aikaisia naistenlehtiä. Johan se lasten saaminen ja kasvatus oli suorastaan jumalallinen tehtävä.
Meidän aika tullaan muistamaan naisten kollektiivisen psykoosin aikana. Ainakin länsimaissa. ( Tosin mahtaako länsimailla ja varsinkaan Suomella mitään tulevaisuutta ollakaan)
M43
Miksi ihmeessä ahdistuisin siitä, mitä jonkun toisen kehossa tapahtuu?
Eihän tässä olla kieltämässä raskautta ja synnytystä niiltä, jotka hommaan haluavat.
Kyse on siitä, etten halua omasta kehostani kyseisten asioiden tapahtumispaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän aika tullaan muistamaan naisten kollektiivisen psykoosin aikana. Ainakin länsimaissa. ( Tosin mahtaako länsimailla ja varsinkaan Suomella mitään tulevaisuutta ollakaan)
M43
Syntyvyys on eniten romahtanut Etelä-Koreassa ja Japanissa.
Riskilläkin siinä mennään. Että raskaus sujuu hyvin, että synnytys onnistuu eikä tule komplikaatioita, että lapsi on terve jne. Riskien ottaminen on vapaaehtoista. Voi onnistaa tosi hyvin kaikkinensa, tai voi jäädä mustapekka käteen. Itselläni kaikki sujui mainiosti, lapset jo fiksuja aikuisia, erittäin antoisa ja rikastuttava matka kaikkinensa. Olen huojentunut.