Siis opettiko äitinne teille oikeasti, miten tehdään ruokaa????

Muutaman perusruoan.

Olen todella taitava kokki kyllä nykyään.

Ei opettanut, sitä oli hieman pakko opetella tekemään itse tai muuten syötiin samaa perunalaatikkoa joka ikinen päivä.

Ei opettanut, kävin emäntäkoulun ja siellä opin kaikenlaista ruokaa tekemään. Sen jälkeen kodinhoitajana opitut asiat pääsivät kunnolla käytäntöön. Erinomaiset lähtökohdat sain talouden pyörittämisen. Vaikka tänä päivänä olenkin korkeakoulutettu ja ihan toisenlaisissa töissä, olen sitä mieltä noilla nuoruuden kokemukisilla sain hyvät lähtökohdat selvitä elämän haasteista niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. 

Ei, koska hän ja isäni tekivät kaiken yhdessä. Opin kun muutin kotoa ja kehityin erittäin hyväksi.

Omat lapset ja lastenlapset ovat olleet keittiössä ja ruuanlaitossa mukana heti kun ovat oppineet istumaan syöttötuolissa. Ja mukana pitkillä päivällisilläkin aina kuten ystävienkin lapset. Kun olivat vauvoja he makasivat lattialla viltin päällä ja siitä sitten mukaan pöytään:)

Teinit toivat kaverinsa meille tekemään ruokaa ja leipomaan kun heillä ei sellaista tapaa ollut kotona. Nyt 20-25v myöhemmin nämä ystävykset kokoontuvat edelleen sanan pöydän ääreen lapsineen.

Ihan paras perintö!

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Hauskoja nämä jotka käskevät katsomaan Googlesta. Ovat vissiin syntyneet joskus 2000-luvun puolella.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Mun vanhemmat tekivät ruoat. Lasten ei tarvinnut tehdä ruokaa. Mä olen itse oppinut kun muutin omaan kämppään.

Iskä enemmänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Mun vanhemmat tekivät ruoat. Lasten ei tarvinnut tehdä ruokaa. Mä olen itse oppinut kun muutin omaan kämppään.

Mun mielestä tuo juttu, että lasten "ei tarvitse" tehdä jotain kotityötä, on hassu. Lapset yleensä tykkäävät niistä kotitöistä, kun ovat tottuneet niiden tekemiseen. Lapsetkin haluavat vastuuta (sopivassa määrin) ja kokemuksen, että heidän toiminnallaan on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nämä jotka käskevät katsomaan Googlesta. Ovat vissiin syntyneet joskus 2000-luvun puolella.

En kelannut mistä oli kysymys. Aikanaan oli joka kodissa keittokirja ja ainakin kymmenosainen Tietoasanakirjasarja. Ei me missään tynnyrissä eletty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Mun vanhemmat tekivät ruoat. Lasten ei tarvinnut tehdä ruokaa. Mä olen itse oppinut kun muutin omaan kämppään.

Mun mielestä tuo juttu, että lasten "ei tarvitse" tehdä jotain kotityötä, on hassu. Lapset yleensä tykkäävät niistä kotitöistä, kun ovat tottuneet niiden tekemiseen. Lapsetkin haluavat vastuuta (sopivassa määrin) ja kokemuksen, että heidän toiminnallaan on väliä.

Ei kiinnostanut kotityöt. 

Vierailija kirjoitti:

Ei. Meidät lapset hätistettiin pois keittiöstä jaloista, kun äiti alkoi tehdä ruokaa. Mummu joskus opetti, miten tehdään kaalikääryleitä. Toisen puolen mummulassa ei saanut olla keittiössä ruuanlaiton aikaan, koska siellä tehtiin ruuat puuhellalla ja se oli kuulemma lapsille "vaarallista". Muutoin olen itse opetellut keittokirjasta ruuat, kun lähdin opiskelemaan. Olen aika surkea kokki, mutta onneksi mieheni on parempi. Hän tekee liharuuat, jaksaa hauduttaa ja kypsentää ja paistaa maltilla pihvit. Olen omalle lapselle opettanut pullan leipomisen, munakkaan paistaminen, välipalan ja aamupalan tekemisen, puuronkeiton, valmisruuan lämmittämisen mikrossa ja salaattiainesten pilkkomisen. Taidan olla aika surkea äiti tässä suhteessa, mutta jokainen noista on enemmän kuin mitä minulle opetettiin. Myös pyykinpesun saloja opetellaan jo ahkerasti. Lapsi on siis 11-vuotias nyt.

 Aika outoa että ei ole annettu opetella  muka vaarallisen hellan takia😕

Äiti opetti leipomaan jonka se kyllä osasi mutta ruokaa opettelin laittamaan itse koska pääosin äidin kokkaukset olivat nimenomaan syy siihen että halusin opetella laittamaan itselleni ruokaa.

"Ei kiinnostanut kotityöt. "

Useimpia lapsia ne kiinnostavat, kun alusta asti tottuvat niihin. Mulla on kaksi lasta, toinen luonteeltaan ahkera, toinen laiskempi. Mua jatkuvasti hämmästyttää, miten tämä laiskempi teini tekee mukisematta annetut kotityöt. Tyhjää tiskikoneen, laittaa ruokaa, hakee puita, siivoaa, nyt viimeisimpänä on soran lapiointi piha-alueelta, jotta saadaan siihen laatat. Se yleensä motivoi, että lapsille antaa vastuuta ja ottaa heidät mukaan osaksi kotitalouden hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Mun vanhemmat tekivät ruoat. Lasten ei tarvinnut tehdä ruokaa. Mä olen itse oppinut kun muutin omaan kämppään.

Mun mielestä tuo juttu, että lasten "ei tarvitse" tehdä jotain kotityötä, on hassu. Lapset yleensä tykkäävät niistä kotitöistä, kun ovat tottuneet niiden tekemiseen. Lapsetkin haluavat vastuuta (sopivassa määrin) ja kokemuksen, että heidän toiminnallaan on väliä.

Se pitää tehdä ajoissa. Pikkulapset nauttivat osallistua kodin askareisiin, osallistua ja auttaa aikuisia, mutta jos tuon aloittaa vasta kun lapsi on jo iso ja murrosikää pukkaa päälle, niin aika hiljaista voi olla. Ja toki murkut vetää usein muutenkin vähän laiskemman vaihteen päälle, vaikka olisi miten osallistettu. Se on sellanen vaihe. 

Ei opettanut, koska hän vihasi ruoanlaittoa. Kotitaloustunneilla opettelin.

Lasteni isäkään ei ollut oppinut ruoanlaittoa kotona, vaikka oli maalla varttunut, sillä ruoanlaitto ei kuulunut miehille. Hänen kouluaikoinaan kotitaloutta ei ollut pojille.

Omille lapsilleni olen opettanut.

Vanhemmat eivät opettaneet mitään. Ainoastaan kaksi asiaa muistan oppineeni vanhemmiltani, ensinnäkin sen että olisin opettanut kaikki taitoni omille lapsilleni, ja että ottaisin kontaktia heihin, jos sellaisia olisi. Sekä sen että aikuiset eivät ole kaikkivoipia ja että uskonto on syvältä sieltä minne aurinko ei paista ja että jumala ei puhu kaikille, tai jos puhuu niin antaa täysin ristiriitaisia tietoja.

Nuo asiat opin ja pelkästään tarkkailemalla.

Olisin halunnut oppia korjaamaan koneita ja tavaroita, olisin halunnut oppia tekemään syötävää ja siivoamaan jne.

Kun muutin omilleni en tiennyt yhtään mistään mitään ja jouduin kavereiltani kysymään että miten eri asioita tehdään, kuten esimerkiksi sen että miten nettipankkia käytetään, miten haetaan töitä jne, miten kauan makaroneja keitetään. Kun sanon ettei minulle opetettu mitään, tarkoitan kirjaimellisesti sitä, koska minulle ei opetettu edes silloin kun pyysin opettamaan jotain. Kun aina kiellettiin opetus, minusta tuli ns kiltti, eli hiljainen tarkkailija joka ei uskalla tehdä mitään kun kaikki muut ikäryhmän lapset osaavat jo kaikkea. Lapsi on vielä niin typerä että tottuu siihen tilanteeseen ja sitten kun pitäisi osata edes alkeet, ei tiedä edes sitä mistä etsiä neuvoja, kuten että ruokaaohjeita löytää keittokirjoista!

Vanhemmat, älkää tuhotko omaa lastanne tällä tavalla!

Meidän perhe ei ollut mikään hirviöperhe tai ongelmaperhe, meillä oli kaikki hyvin, mutta keskimmäisenä lapsena olin täysin näkymätön.

Ei opettanut, ajoi pois keittiöstä, kun sotkin kuulemma liikaa. Opettelin sitten tekemään, kun menin naimisiin. Onneksi mies ei vaatinut kummosta ruokaa.

Omia lapsiani olisin sitten opettanut mutta ei kiinnostanut. Nykyään laittavat kaikki ruokaa poikia myöten. Mies myös opetellut ruuanlaittoa ja leipomista eläkepäivillä. 

Outoa että kun mainitsin sanan millä elävä eläin ensin pitää käsitellä ennen kuin siitä aletaan valmistaa ruokaa,ei mennyt näköjään  läpi ! Hallitsen sen taidon myös ja itse kasvattanut  monia lajeja

Olen siis  oppinut ruuanvalmistuksen  kotona+ keittokirjoista ja koulussa perinpohjin ja sahdin valmistusta myös kun äiti teki pitoihin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut -70 luvulla kuukkeleita, mistä opetella. 10 vanhana osasin puuhellalla potut keittää ja ruskean kastikkeen tehdä väelle. Samoin tiikerikakun, äiti tarkisti uunin lämpötilan (leivinuuni). Karjalanpiirakoiden teossa olin jo alta kouluikäisenä.

Pullaa opin leipomaan vasta aikuisena, olin mielummin ulkohommissa lapsena, maalaistalossa. Pitsat ja pastat opin vasta myöhemmin...

Mun vanhemmat tekivät ruoat. Lasten ei tarvinnut tehdä ruokaa. Mä olen itse oppinut kun muutin omaan kämppään.

Mun mielestä tuo juttu, että lasten "ei tarvitse" tehdä jotain kotityötä, on hassu. Lapset yleensä tykkäävät niistä kotitöistä, kun ovat tottuneet niiden tekemiseen. Lapsetkin haluavat vastuuta (sopivassa määrin) ja kokemuksen, että heidän toiminnallaan

Jep, juuri näin. Ja kun lapsilla on jo rutiinit kotitöihin, teininä osaavat jo enemmän. Murjottavalle teinille voi tehdä henkisesti ihmeitä joku fyysisesti raskas työ, jota saa tehdä itsekseen.