Lue keskustelun säännöt.
En tule ikinä löytämään kumppania
30.08.2024 |
Ikää 32, seurustelusuhteita 0. Deittisovelluksia kokeiltu ja vaikka niissä ihan mukavan oloisilta ihmisiltä on tullut treffikutsuja, niin jotain puuttuu. En siis ole yksillekään treffeille lähtenyt koska joku asia on ollut niin häiritsevä, että en ole halunnut tuhlata kenenkään aikaa. Mukavia keskusteluja oon silti käynyt :) Mutta treffisovellukset ei siis ole oma juttu ja missään muualla kukaan ei lähesty. En tosin duunipaikan lisäksi about missään muualla käykään. Ja miehessä kiinnostaa terve pääkoppa ja tavallisuus, jännämiestä en halua. Tässä kohtaa oon vaan todennut että ei sitä miestä tule 99,9% todennäköisyydellä koskaan löytymään. Jotenkin jännä tunne siitä vaan vaikkei toi muuten niin maailmanloppu olisikaan.
N32
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
No hyvä, että ap saa niitä kutsuja edes. Minä olen saman ikäinen mies, kuin ap ja samassa tilanteessa, paitsi, ettei mulle laita kukaan oma aloitteisesti viestiä eikä 70% edes vastaa. Loput torjuu kohteliaasti.
Yksillekään treffeille en oo päässy.
Että minun tilanteessa ei paljoa pääse nirsoilee. Sitten suhtaudutaan ikävästi jos otan sen yhden jonka vihdoin saan. Mulle kuulemma kelpaa kuka vain. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä nää "oku asia on ollut niin häiritsevä, että en ole halunnut tuhlata kenenkään aikaa" asiat on ollu?
Ootko miettinyt kumppania ulkomailta`??
Deittiappeja ei ainakaan kannata ladata. Miehillä on siellä todella huono taso, eikä vain ulkoisesti. Varattuja/pettäjiä salaseuraa hakemassa, kinkyukkoja, kaikenmaailman pokeseksihulluja, alko- päihde ja mt ongelmaisia, suurin osa "en tiedä mitä etsin" - miehiä (jopa päälle 40v eivät tiedä mitä etsivät!) ja kevyitä suhteita hakemassa.
Samanikäinen nainen täällä. Taitaa olla monella samantapainen tilanne. Ei minullakaan ole oikein mitään muuta mahdollisuuttaa tavata ihmisiä siinä mielessä, paitsi deittisovellukset. Niiden käyttö (ja ihmisten tapaaminen) on vaan niin rasittavaa, että jaksan korkeintaan ajoittain, noin kerran vuodessa pari viikkoa yrittää. Mutta käytänkin sitten kaiken henkisen enegian siihen kun sitä teen, tapaan ihmisiä pienellä kynnyksellä ja rennolla asenteella, ja joitain seksisuhteita olen löytänytkin. (Omaksi onnekseni en edes vakavampaa etsi.) Mutta kaikki tämä olisi aivan mahdotonta ilman noita sovelluksia, sillä viehätyn ehkä 0,37 prosentista sopivan ikäluokan ja alueen miehistä noin yleensäkin. Useimmat ihmiset ovat epämiellyttäviä.
Sanoisin siis, ettei ehkä kannata niiden sovellusten suhteen kokonaan kerrasta luovuttaa, JOS jotain deittailukokemusta haluaa joskus saada. Ei vaan kannata vuosikaupalla roikkua puolihuolimattomasti niissä ilman mitään tarmoa ja yritystä, ja tympäännyttää itseään täysin. Sillä oikeasti, mitä muita mahdollisuuksia ihmisillä olisi, varsinkin jos on vähän introvertti ja tottunut olemaan itsekseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palaa asiaan töiden loputtua. Deittailu ja parisuhde vaatii aikaa.
Oma mieheni oli 35, kun tavattiin jä hänelläkin edellisiä suhteita 0. Yhdessä on menty kohta 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin vähän liian kauan sellaisessa päähänpinttymässä että on pakko löytää mies. Olin varmaan jopa epätoivoinen. Etsimällä etsin miestä monta vuotta ja yritin muokata itseäni ja käytöstäni että saisin miehen ja parisuhteen. En saanut.
Nykyään ajattelen eritavalla. Parisuhde tulee jos on tullakseen. Tai se suhdemuoto voi olla jokin muukin. Ongelmani oli aina miestä etsiessä että minä halusin vaan suhteen että olisin normaali. Luulen syynä olevan etten alitajuisesti oikeasti ole edes halunnut suhdetta, vaan halunnut olla joku muu kuin olen. Ja tämä on vain minun kokemus ja koskee vain omaa elämääni. Jollekin toiselle parisuhde voi olla oikeasti elämäntarkoitus. Minulle se oli asia jota luulin haluavani koska en hyväksynyt itseäni.
Jos nainen käyttää deittiappia niin kylmän viileästi miehiä vasemmalle vaan ja mätseihin tutustuessa blokkaa mies heti jos miehen viesti tuntuu vähänkään creepyltä, tungettelevalta, painostavalta tai syyllistävältä.
Deittiapeissa on paljon turhautuneita miehiä jotka eivät edes pidä naisista (eivät kunnioita, arvosta, näkevät naisen vain hyötynä, esineenä jne). Osa saa kilarit jo siitä kun deittailee tai viestittele muille samaan aikaan. Blokkaa nämä välittömästi, aggressio on aina huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan mahdollista. Mulle on niin käynyt. Nyt ikää jo 50, ja ulkonäkö ja terveys on menneet jo. Eipä se mitään, olen tottunut elelemään yksin eikä asia loppuiästä yksin mitenkään minua ahdista.
Mutta jos sinä ap tosissasi haluat välttää tämän tulevaisuuden, niin sun täytyy aktivoitua ja rohkaistua. Lähteä niille treffeille vaikkei tuntuisi ihan täydelliseltä, ja/tai alkaa käydä jossain missä miehiä voi tavata livenä ja tosiaan rohkaistua vaikka sitten pienen pöhnän voimin jos ei muuten flirttailla ja tutustua niihin miehiin myös. Niitähän on nykyään kaikenlaisia sinkkuyhteisöjäkin, joissa voi tavata toisia sinkkuja, ainakin pk-seudulla.
Jos taas et halua tehdä tällaisia asioita, niin se on silloin valinta - et halua kovin paljoa löytää kumppania, joten et ole valmis sen takia ottamaan riskejä tai tekemään epämukavia asioita. Silloin sulle kumppani on enemmänkin "olisi se ihan kiva, mutta jos ei niin ei". Eikä
Käytän kertakäyttöisiä. Otan kenet haluan ja kelpuutan.
Eikös noi treffit oo epätoivoisille?
En oo tarvinnut ikinä 😅🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin vähän liian kauan sellaisessa päähänpinttymässä että on pakko löytää mies. Olin varmaan jopa epätoivoinen. Etsimällä etsin miestä monta vuotta ja yritin muokata itseäni ja käytöstäni että saisin miehen ja parisuhteen. En saanut.
Nykyään ajattelen eritavalla. Parisuhde tulee jos on tullakseen. Tai se suhdemuoto voi olla jokin muukin. Ongelmani oli aina miestä etsiessä että minä halusin vaan suhteen että olisin normaali. Luulen syynä olevan etten alitajuisesti oikeasti ole edes halunnut suhdetta, vaan halunnut olla joku muu kuin olen. Ja tämä on vain minun kokemus ja koskee vain omaa elämääni. Jollekin toiselle parisuhde voi olla oikeasti elämäntarkoitus. Minulle se oli asia jota luulin haluavani koska en hyväksynyt itseäni.
Syynä sosiaalinen paine ja kulttuurillinen heteronormatiivisuus.
Naiset alkavat enenemässä määrin heräämään siihen, ettei heterosuhde ole välttämättä naisen kannalta paras vaihtoehto. Nainen valitsee sinkkuuden yhä useammin.
Vierailija kirjoitti:
Eikös noi treffit oo epätoivoisille?
En oo tarvinnut ikinä 😅🥰
Tai hyvin kiireisille uraihmisille. Eipä noita nuorena edes tarvinnut kun oli aikaa juosta seurapiireissä ja tapahtumissa.
Miesten valikoimasta ainakin pelkät jämät oli deittisaitilla jäljellä. Kaksi päivää jaksoin kauhistella meininkiä ennen sovelluksen poistamista. Ihan luokatonta menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö nykyään ole enää mitään chatti huoneita yms? Itse tapasin mieheni sellaisen kautta.
Kun ei järki suhde kelpaa ja vaaditaan hekumaa jollaista ei tule ikinä kenenkään kanssa niin sitten se on loputon yksinelämä edessä.
Mene tanssikurssille ja sen jälkeen paikkoihin, joissa voi löytyä taitavia tanssittajia. Opit uuden taidon ja samalla saatat tavata mukavan kumppanin
Olen noin 40 vuotias mies. En oke elöessäni ollut pidemmässä parisuhteessa.
En minä ainakaan toistaiseksi ole ajatellut luopua ja hylätä mahdollisuuttani vielä joskus löytää ja kohdata häntä, jonka kanssa saattaisin edetä ja olla parisuhteessa.
Miksi pitäisi? Tietysti tekisin elämästäni raskaan, jos kokisin elämäni korkeintaan puolinaiseksi sinkkuna.
Vai onko se, että koen elämäni niin hyväksi kuin koen myös sinkkuuteeni?
En tiedä. - Olen vain ajatellut, että parempi yrittää keskittyä siihen mitä on kuin uhriutua tai syyttää muita omasta sinkkuudestani, olkoonkin, että välillä turhauttaa ja surettaa kun olisi enenmän kuin hienoa, jos voisin ja saisin jakaa ilot ja onnen hetkiä jonkun erityisen kans tai murtaa ja särkeö niitä ikävimpiä, joita kumpiakin elämä vääjäämättä tuo mukanaan riippumatta siitä onko sinkku vai parisuhteessa.
Vaan missä me kohtaisimme?
Ethän ole jäätävän ylipainoinen? Jäätävä ylipaino ja sellainen pullamainen tätimäisyys karkottaa kyllä miehet.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä nää "oku asia on ollut niin häiritsevä, että en ole halunnut tuhlata kenenkään aikaa" asiat on ollu?
Viimeksi tosi ok tyyppi, mutta halusi 100% varmasti jossain kohtaa lapsia, itse luultavasti en. Siitä joku kyllä varmasti saa hyvän miehen itselleen, mukavan oloinen kaikin puolin muuten.
-ap
Pitää alkaa käymään muuallakin kuin töissä ja kotona sitten. Minulla oli vaikeuksia pysyä poissa suhteista kun vielä olin menevä ja kävin kavereiden kanssa paikoissa, mutta kun korona-aikojen myötä opin kotierakoksi, niin eipä sieltä kukaan tullut hakemaan. Sitten löytyi vahingossa mies julkisesta liikenteestä.