Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko lapsellani autismikirjon häiriö?
10.03.2024 |
Lapseni on aina ollut pikkuvanha ja ongelmia ollut toisiin lapsiin tutustumisessa. Ajattelin ensin että hän on vain todella ujo, ettei sen takia saa helposti kavereita. Nyt olen vain viimeaikoina pistänyt merkille että hänellä on ongelmia sosiaalisissa tilanteissa. Toki niiden kanssa on hyvää kaveria jotka ovat olleet hänen elämässään eskari-ikäisestä tai ekaluokasta lähtien. Nyt on melkein 12-vuotias tyttö.
Ei huolehdi siisteydestä ja tästä pitää hätä muistuttaa usein. Roskat tai käytetyt vaatteet voivat löytyä lattialta. Jos sanon tästä voi seurauksena tulla paniikkikohtaus. Ei ole väliä sanonko sen normisti tai vähän painottaen. Ei ota vastaan mitään perusteluja.
Ei ikinä ole ollut mikään kiipeilijä tai rajujen leikkien tai pelien pelaaja koska pelkää että hänen käy huonosti. Esim. lasten leikkipaikoilla ei mennyt leikkimään jos näki muita lapsia siellä pyörimässä. Pelkäsi että joku satuttaa tai että joutuu puhekontaktiin jonkun vieraan kanssa. Jos on joku tuollainen tapahtuma meni mieluummin yksin.
Nirso ruokailija, ruuat erikseen lautaselle... kastiketta ei saa osua salaattiin, muuten on syömäkelvotonta.
Ei ole mikään halailija ollut, joskus harvoja kertoja muistan kun halasi aidosti äitiään ja siitäkin on kuusi vuotta aikaa. Muutenkaan ei pidä hellittelystä eikä mistään sen tyylisestä. Jos kehun häntä pitää tehdä todella harkiten, yleensä ei pidä siitäkään. Puhuu nurinkurisesti, saattaa sanoa että joku asua on tyhmä ja nauraa perässä sanoen ettei tarkoita sitä että oikeastaan se tarkoittaa että on tosi hyvä. Ei halua vaan sanoa siitä positiiviseen sävyyn.
Raivarit ovat olleet todella tuntuvia. Muistan kuinka jouduin kantamaan usein vastustelevaa ja kirkuvaa lasta kotiin uhmaikäisenä. Usein tämä kestikin 1/2 tai 1 tuntia. Nykyäänkin ilmaisee vihansa välittömästi, pettymyksen takia tiuskii ja voi sanoa rumastikin äidilleen.
Koulussa sujuu hyvin, ei ole oikeastaan ainetta missä ei olisi edes seiskan luokkaa, todella pikkutarkka perfektionisti koulunkäynnissä. Joskus oireileekin siitä kun hänellä on koulupaineita ja sitä kuinka luokka on meluisa eikä sen takia pysty keskittymään.
Olen alkanut miettimään voisiko kyse olla Aspergerin oireyhtymästä, Tiedän ettei sitä diagnosoida enää nykyään. Mutta miten tällaista pystyy lapselta diagnosoimaan, olisi hyvä saada kuitenkin jokin syy hänen elämän haasteilleen ja se kun se ilmenee päivittäin kodissamme. Kiitos kun jaksoitte lukea tähän asti!
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla joku häiriö, jos et pysty olemaan normaalisti kaikkien maailman ihmisten seurassa? Esim. Mt-ongelmaisen paviaanimutsin?
Oletko vähän autisti, jos joku puristaa perseestä baarissa, et selvästi tykkää kosketuksesta!!
Autistisuus voi tulla myös geeneistä. Onko suvussa, äiti MT viher vegaani feministi ?
Jos kiusaan ja ahdistelen sua päivittäin ja puran keharin tasolla olevan mielenmaisemani suhun, enkä osaa hoitaa mitään vastuullani olevia asioita, oletko autistivammainen jos alkaa mennä hermot pienestäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisit kasvattanu pentus kunnolliseks etkä mieti vaan muita syitä
Olisko kivaa elää älykkäänä ja lahjakkaana (sori) vanhan, tyhmän paviaanin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On varmaankin autismin kirjo. Meillä on tyttö muuten aika samanlainen mutta ei ole ikinä raivonnut, ei ikinä. Ei siihen mitään lääkettä ole. ADHD on mahdollista saada lääke ja siihen kannattaa hankkia diagnoosi jo alaikäisenä.
Meillä tyttö käy toimintaterapiassa. Se on auttanut ja nyt hän saattaa joskus puhua meille jopa oma-alotteisesti.
Kuulostaa aspergerin oireyhtymältä/autismin kirjolta. Mun teinipojalla todettiin se vasta. Monin paikoin samaa on. Teini-iässä tuli jonkinlainen taantuma, siihen asti kaikki meni suht ok. Sosiaalisia vaikeuksia ollut aina, koulun suhteen perfektionisti ja samaa pelkoa ollut, ettei esim. ole lapsena tykännyt kiipeillä kiipeilytelineissä, pelata pallopelejä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellasi voi hyvinkin olla autismin kirjon häiriö. Ehkä kouluterveydenhuollon kautta voisi yrittää hakeutua tutkimuksiin.
Mikä autistivihaajahullu tähän ketjuun on spämmännyt 🤔🙄.
Vierailija kirjoitti:
On varmaankin autismin kirjo. Meillä on tyttö muuten aika samanlainen mutta ei ole ikinä raivonnut, ei ikinä. Ei siihen mitään lääkettä ole. ADHD on mahdollista saada lääke ja siihen kannattaa hankkia diagnoosi jo alaikäisenä.
Meillä tyttö käy toimintaterapiassa. Se on auttanut ja nyt hän saattaa joskus puhua meille jopa oma-alotteisesti.
Laitoin sanat kannattaa hankkia lainausmerkkeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oisit kasvattanu pentus kunnolliseks etkä mieti vaan muita syitä
Tuttava ei tuota edes huomannut lapsilleen vaatia lisä diagnoosiksi. Oli ADHD ja vaikka mitä muita että sai lisää tukia kelalta.
Mieti millainen vuorovaikutussuhde teillä oli lapsen ikävuosina 0-3. Kyse voi olla vaikka lapsuuden kehityksellisestä traumatisoitumisesta tai tunnesäätelyn alikehittymisestä kasvuympäristössä jossa tunteita ei ole sallittu.
Kannattaa ensin miettiä siis ihan oman napansa kautta, mistä lapsen oireet voivat johtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta miten tällaista pystyy lapselta diagnosoimaan, olisi hyvä saada kuitenkin jokin syy hänen elämän haasteilleen ja se kun se ilmenee päivittäin kodissamme."
Lastenneurologi tutkii ja antaa diagnoosin. Vie lapsi diagnostisiin tutkimuksiin, niin kyllä se siitä lähtee selviämään.
Jos lapsenne on autisti, varaudu äärimmäisen vaikeaan yläkouluun. Lähes kaikilla autisteilla töksähtää yläkoulun aikana jossain vaiheessa pahasti. Olisi hyvä, jos hoitokontakti olisi jo valmiiksi olemassa.
Alue: Aihe vapaa
Tappaisitko jo ittes