Lue keskustelun säännöt.
En tule ikinä löytämään kumppania
30.08.2024 |
Ikää 32, seurustelusuhteita 0. Deittisovelluksia kokeiltu ja vaikka niissä ihan mukavan oloisilta ihmisiltä on tullut treffikutsuja, niin jotain puuttuu. En siis ole yksillekään treffeille lähtenyt koska joku asia on ollut niin häiritsevä, että en ole halunnut tuhlata kenenkään aikaa. Mukavia keskusteluja oon silti käynyt :) Mutta treffisovellukset ei siis ole oma juttu ja missään muualla kukaan ei lähesty. En tosin duunipaikan lisäksi about missään muualla käykään. Ja miehessä kiinnostaa terve pääkoppa ja tavallisuus, jännämiestä en halua. Tässä kohtaa oon vaan todennut että ei sitä miestä tule 99,9% todennäköisyydellä koskaan löytymään. Jotenkin jännä tunne siitä vaan vaikkei toi muuten niin maailmanloppu olisikaan.
N32
Kommentit (90)
Älä vielä luovuta, itse olin 33-vuotias kun löytyi ja suvussa vanhin seurustelun aloittanut oli 75 -vuotias. Rakkaus ei katso ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisinkin 32 vuorias. Miten joku sen ikäisenä ajattelee noin. Itse olen 55 vuotias ja yksin. Kaikki keinot on kokeiltu. Enää en jaksa. Kuolen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Älä vielä luovuta, itse olin 33-vuotias kun löytyi ja suvussa vanhin seurustelun aloittanut oli 75 -vuotias. Rakkaus ei katso ikää.
Kiitos rohkaisusta, mutta kumppanin löytymiselle ei edes teoriassa ole mahdollisuuksia koska en tapaa vapaita sinkkumiehiä työpaikan ulkopuolella. Ens vuonna tarkoitus järjestää enemmän vapaa-aikaa, mutta rohkenen epäillä että tuskin heti uskallan lähteä totiseen miesjahtiin + en halua ketään etsimällä etsiä. Kiitos silti kivasta viestistä :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Älä vielä luovuta, itse olin 33-vuotias kun löytyi ja suvussa vanhin seurustelun aloittanut oli 75 -vuotias. Rakkaus ei katso ikää.
SAMAHAN SE KENEN KANSSA TELKKUA TÖLLÖTTÄÄ 75-v.
KAVEREITA ON.
NYT OLI PUHE RAKKAUSSUHTEESTA.
75 V ÄIJÄN VIPU EI NOUSE.
On erektio lääkkeitä näin kun 2000 lukua mennään jo pitkällä, kyllä apu löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vielä luovuta, itse olin 33-vuotias kun löytyi ja suvussa vanhin seurustelun aloittanut oli 75 -vuotias. Rakkaus ei katso ikää.
Kiitos rohkaisusta, mutta kumppanin löytymiselle ei edes teoriassa ole mahdollisuuksia koska en tapaa vapaita sinkkumiehiä työpaikan ulkopuolella. Ens vuonna tarkoitus järjestää enemmän vapaa-aikaa, mutta rohkenen epäillä että tuskin heti uskallan lähteä totiseen miesjahtiin + en halua ketään etsimällä etsiä. Kiitos silti kivasta viestistä :)
-ap
mies pitäisi saada, mutta et ole valmis tekemään asian eteen mitään?
Niin, en tiedä mikä aikuisena voisi olla sellainen harrastus, jossa tapaisi ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole AP minullakaan hyvin mennyt. Olin Tinderissä reilu 2v ja tässä mun treffisaldo:
Ensitreffejä 32
Annetut pakit 10
Saadut pakit 22, joista joku 8-9 kanssa tunne molemminpuolinen eli kumpikaan ei halunnut jatkaa tutustumista
Kolme tapailusuhdetta
Paskat
Jotain 0-3 tökkäystä. Jo penetraation ensicenttimetreillä mies saa ejakulaation. Nainen ei yhtään mitään !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Ei ole AP minullakaan hyvin mennyt. Olin Tinderissä reilu 2v ja tässä mun treffisaldo:
Ensitreffejä 32
Annetut pakit 10
Saadut pakit 22, joista joku 8-9 kanssa tunne molemminpuolinen eli kumpikaan ei halunnut jatkaa tutustumista
Kolme tapailusuhdetta
ÄLLÖÄ.
EI RAKKAUTTA.
EN PYSTY.
Vierailija kirjoitti:
Niin, en tiedä mikä aikuisena voisi olla sellainen harrastus, jossa tapaisi ihmisiä.
lavatanssit, kansalaisopiston puutyökurssi, kitarakurssi jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan mahdollista. Mulle on niin käynyt. Nyt ikää jo 50, ja ulkonäkö ja terveys on menneet jo. Eipä se mitään, olen tottunut elelemään yksin eikä asia loppuiästä yksin mitenkään minua ahdista.
Mutta jos sinä ap tosissasi haluat välttää tämän tulevaisuuden, niin sun täytyy aktivoitua ja rohkaistua. Lähteä niille treffeille vaikkei tuntuisi ihan täydelliseltä, ja/tai alkaa käydä jossain missä miehiä voi tavata livenä ja tosiaan rohkaistua vaikka sitten pienen pöhnän voimin jos ei muuten flirttailla ja tutustua niihin miehiin myös. Niitähän on nykyään kaikenlaisia sinkkuyhteisöjäkin, joissa voi tavata toisia sinkkuja, ainakin pk-seudulla.
Jos taas et halua tehdä tällaisia asioita, niin se on silloin valinta - et halua kovin paljoa löytää kumppania, joten et ole valmis sen takia ottamaan riskejä tai tekemään epämukavia asioita. Silloin sulle kumppani on enemmänkin "olisi se ihan kiva, mutta jos ei niin ei". Eikä siinä ole mitään vikaa, jos sen tiedostaa ja tietoisesti valitsee niin. Mutta se ei ole hyvä, jos huomaamattaan antaa nuoruuden mennä ohi kun ei huomaakaan, miten oikeasti ei edes etsi tehokkaasti kaipaamaansa parisuhdetta vaan vitkuttelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, en tiedä mikä aikuisena voisi olla sellainen harrastus, jossa tapaisi ihmisiä.
lavatanssit, kansalaisopiston puutyökurssi, kitarakurssi jne..
Lavatanssit vois kyllä toimia, mutta ajatus lavatansseista vastustaa kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on nirso nainen eikä halua tutustua killteihin ja kunnon miehiin vaan etsii jotain todella komeaa miestä. Tavis naiset suomessa on maailman nirsoimpia ja sen takia suomessa on yli 600 000 sinkkunaista.
Ei kannata sanoa että ei ikinä, mutta on tietysti hyvä hyväksyä se että se on mahdollista ettei tapaa ketään. Se on ihan ok. En itsekään etsi ketään, mutta jos kiinnostava mies osuisi kohdalle niin tottakai haluaisin tutustua. Se sitten johtaa romanttiseen suhteeseen ajallaan, tai ei. En mene minnekään nettideittiapseihin etsimällä etsimään. Tuurista kiinni, mitä elämä tuo. Se on jo tarpeeksi jännää minulle.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan mahdollista. Mulle on niin käynyt. Nyt ikää jo 50, ja ulkonäkö ja terveys on menneet jo. Eipä se mitään, olen tottunut elelemään yksin eikä asia loppuiästä yksin mitenkään minua ahdista.
Mutta jos sinä ap tosissasi haluat välttää tämän tulevaisuuden, niin sun täytyy aktivoitua ja rohkaistua. Lähteä niille treffeille vaikkei tuntuisi ihan täydelliseltä, ja/tai alkaa käydä jossain missä miehiä voi tavata livenä ja tosiaan rohkaistua vaikka sitten pienen pöhnän voimin jos ei muuten flirttailla ja tutustua niihin miehiin myös. Niitähän on nykyään kaikenlaisia sinkkuyhteisöjäkin, joissa voi tavata toisia sinkkuja, ainakin pk-seudulla.
Jos taas et halua tehdä tällaisia asioita, niin se on silloin valinta - et halua kovin paljoa löytää kumppania, joten et ole valmis sen takia ottamaan riskejä tai tekemään epämukavia asioita. Silloin sulle kumppani on enemmänkin "olisi se ihan kiva, mutta jos ei niin ei". Eikä
Jep. Ei se mikään pakkopulla-asia itselle ole. Löytyy jos löytyy. Tällä hetkellä en pysty itse vaikuttamaan siihen että töissä menee joka päivä matkoineen vähintään 13h, mutta onneksi tää työ loppuu vuoden vaihteessa, sitten toivottavasti aikaa muullekin :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sanoa että ei ikinä, mutta on tietysti hyvä hyväksyä se että se on mahdollista ettei tapaa ketään. Se on ihan ok. En itsekään etsi ketään, mutta jos kiinnostava mies osuisi kohdalle niin tottakai haluaisin tutustua. Se sitten johtaa romanttiseen suhteeseen ajallaan, tai ei. En mene minnekään nettideittiapseihin etsimällä etsimään. Tuurista kiinni, mitä elämä tuo. Se on jo tarpeeksi jännää minulle.
Juu, on tää elämä onneksi ihan riittävän (vähän liiankin) jännittävää muutenkin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ap on nirso nainen eikä halua tutustua killteihin ja kunnon miehiin vaan etsii jotain todella komeaa miestä. Tavis naiset suomessa on maailman nirsoimpia ja sen takia suomessa on yli 600 000 sinkkunaista.
Blah blah blah, kilttimies.
No hyvä, että ap saa niitä kutsuja edes. Minä olen saman ikäinen mies, kuin ap ja samassa tilanteessa, paitsi, ettei mulle laita kukaan oma aloitteisesti viestiä eikä 70% edes vastaa. Loput torjuu kohteliaasti.
Yksillekään treffeille en oo päässy.
voi sinä pieni ida marja. tuu vaikka kämpille m27