Oikeasti jotkut lapset syö joka päivä suklaamuroja
Mä en ymmärrä. Lähipiirissä 3 perhettä joiden vakio aamupalaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset syö päivittäin suklaamuroja. Tai oikeastaan ne on kaakao, mutta puhutaan suklaamuroista. Kotimaista merkkisiä. Hyviä, halpoja ja sokeria vain 11g/100g. Suosittelen.
Järkyttävää. Miksi ihmeessä? Tuo on epäterveellistä moskaa. Ei kuituja, ei mitään ravintoarvoja ja liikaa sokeria.
Kuituja 8,8g ja protskua 12g. Vertaappa vaikka leipään.
Yhdessä murolautasessa ei ole kuituja 8,8 g. Sen sijaan leipäpalassa voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni opetin jo vauvasta alkaen esimerkiksi siihen, että jugurtti on maustamatonta ja maku lisätään itse: marjat tai hedelmät, tai 100% hedelmäsose ilman sokeria.
Haluatko mitalin?
Oletko lapsi? Oma esiteini kysyy aina noin. Vaikea kuvitella, että joku aikuinen päästäisi näppikseltään mitään noin typerää.
Aloittaja kysyy että syökö joku lapsi muroja ja tänne kirmaavat täydelliset äidit selittämään, miten omat lapset syövät vain maustamatonta. Ei liity asiaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suklaamuroja, Nutellaa ja suklaavanukkaita kaapissa. Aikani jaksoin taistella vastaan, mutta kun mies syö noita, niin en oikein voi perustellusti lapsilta niitä kieltää. Meidän perheessä menee siis niin päin, että lapset syö miehen vanukkaat 😄
Ja kauhistelijoille tiedoksi: lapset ovat urheilevia teinejä ja mies himopyöräilijä. Kenelläkään heistä ei ole paino-ongelmia. Ainoa lihava meidän perheessä olen minä (äiti), ja minä en välitä sokerista ollenkaan.
Tiedoksi että elintavat opetetaan kotona. Vain hetki kun lapset eivät enää ole lapsia ja sen jälkeen tuo ruokavalio tekee heistä viimeistään sairaita sekä ylipainoisia. Vastuutonta vanhemmuutta, en antaisi itselleni anteeksi.
Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta suurin osa yli nelikymppisistä ei syönyt lapsena suklaamuroja tai sokeria paljoa muutenkaan.
Ruokailutavat opetetaan kotona, totta. Mutta kyseessä on kokonaisuus. Suklaamurojen kanssa voi syödä vaikka omenan ja kananmunan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe sitä mitenkään kovin kamalana, jos päivällä ei muuten syödä sokeria. Moni syö maustettua jugurttia, mehukeittoja, hilloa, välipalapatukoita jne. puhumattakaan ihan rehellisisti herkuista. Jos ruokavalio on muuten kunnossa, ei se horju siitä, että aamuisin syödään sokerimuroja.
ei se muuten varmaan oliskaan kovin kamalaa jos sokerit tulee vaan tuosta, mutta se on kyseenalaista jos ne sokerit otetaan heti aamupalaksi
Parempi syödä aamulla kuin illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suklaamuroja, Nutellaa ja suklaavanukkaita kaapissa. Aikani jaksoin taistella vastaan, mutta kun mies syö noita, niin en oikein voi perustellusti lapsilta niitä kieltää. Meidän perheessä menee siis niin päin, että lapset syö miehen vanukkaat 😄
Ja kauhistelijoille tiedoksi: lapset ovat urheilevia teinejä ja mies himopyöräilijä. Kenelläkään heistä ei ole paino-ongelmia. Ainoa lihava meidän perheessä olen minä (äiti), ja minä en välitä sokerista ollenkaan.
Tiedoksi että elintavat opetetaan kotona. Vain hetki kun lapset eivät enää ole lapsia ja sen jälkeen tuo ruokavalio tekee heistä viimeistään sairaita sekä ylipainoisia. Vastuutonta vanhemmuutta, en antaisi itselleni anteeksi.
Suurin osa suomalaisista on y
Voi hyvää päivää. Ylipaino aikuisena tulee jokapäiväisestä ruokavaliosta eikä siitä, mitä söi lapsena. Ei lapsena terveellisesti syöminen anna mitään vapautusta ylipainosta aikuisena.
Voi hyvää päivää. Ylipaino aikuisena tulee jokapäiväisestä ruokavaliosta eikä siitä, mitä söi lapsena. Ei lapsena terveellisesti syöminen anna mitään vapautusta ylipainosta aikuisena.
No tätä tarkoitin. Paitsi rasvasolujen määrä lisääntyy kaksikymppiseksi. Mitä suurempi määrä, sitä hankalampi on pysyä aikuisena normaalipainossa. Joten sikäli on tärkeä asia pitää lapset normaalipainoisina. Suklaamurokulho aamuisin ei tätä kaada, jos kokonaisuus on kunnossa. Se voi olla lapsen ainoa sokeria sisältävä herkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suklaamuroja, Nutellaa ja suklaavanukkaita kaapissa. Aikani jaksoin taistella vastaan, mutta kun mies syö noita, niin en oikein voi perustellusti lapsilta niitä kieltää. Meidän perheessä menee siis niin päin, että lapset syö miehen vanukkaat 😄
Ja kauhistelijoille tiedoksi: lapset ovat urheilevia teinejä ja mies himopyöräilijä. Kenelläkään heistä ei ole paino-ongelmia. Ainoa lihava meidän perheessä olen minä (äiti), ja minä en välitä sokerista ollenkaan.
Tiedoksi että elintavat opetetaan kotona. Vain hetki kun lapset eivät enää ole lapsia ja sen jälkeen tuo ruokavalio tekee heistä viimeistään sairaita sekä ylipainoisia. Vastuutonta vanhemmuutta, en antaisi itselleni anteeksi.
Kuinkahan moni aikuinen noita syö? Makutottumuksetkin muuttuvat kasvaessa. Suklaamurot eivät muutenkaan ole ruokavalio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset syö päivittäin suklaamuroja. Tai oikeastaan ne on kaakao, mutta puhutaan suklaamuroista. Kotimaista merkkisiä. Hyviä, halpoja ja sokeria vain 11g/100g. Suosittelen.
Järkyttävää. Miksi ihmeessä? Tuo on epäterveellistä moskaa. Ei kuituja, ei mitään ravintoarvoja ja liikaa sokeria.
Kuituja 8,8g ja protskua 12g. Vertaappa vaikka leipään.
Yhdessä murolautasessa ei ole kuituja 8,8 g. Sen sijaan leipäpalassa voi olla.
Aika harvassa leivässä. Aika monessa ollaan samoissa, tai jopa pienemmissä lukemissa. Mutta pointtini, että ei nämä murot nyt niin huonoja ole ravintoarvoiltaan, kuin voisi olettaa. Aina toki löytyy vielä parempia vaihtoejtoja, mutta myös paljon huonompia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suklaamuroja, Nutellaa ja suklaavanukkaita kaapissa. Aikani jaksoin taistella vastaan, mutta kun mies syö noita, niin en oikein voi perustellusti lapsilta niitä kieltää. Meidän perheessä menee siis niin päin, että lapset syö miehen vanukkaat 😄
Ja kauhistelijoille tiedoksi: lapset ovat urheilevia teinejä ja mies himopyöräilijä. Kenelläkään heistä ei ole paino-ongelmia. Ainoa lihava meidän perheessä olen minä (äiti), ja minä en välitä sokerista ollenkaan.
Tiedoksi että elintavat opetetaan kotona. Vain hetki kun lapset eivät enää ole lapsia ja sen jälkeen tuo ruokavalio tekee heistä viimeistään sairaita sekä ylipainoisia. Vastuutonta vanhemmuutta, en antaisi itselleni anteeksi.
No, voi käydä myös niin että jos kotona ei saa herkkuja niin aikuisena sitten syö niitä hirveät määrät kun kerrankin voi. Niin kävi minulle ja sitten sairastuin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suklaamuroja, Nutellaa ja suklaavanukkaita kaapissa. Aikani jaksoin taistella vastaan, mutta kun mies syö noita, niin en oikein voi perustellusti lapsilta niitä kieltää. Meidän perheessä menee siis niin päin, että lapset syö miehen vanukkaat 😄
Ja kauhistelijoille tiedoksi: lapset ovat urheilevia teinejä ja mies himopyöräilijä. Kenelläkään heistä ei ole paino-ongelmia. Ainoa lihava meidän perheessä olen minä (äiti), ja minä en välitä sokerista ollenkaan.
Tiedoksi että elintavat opetetaan kotona. Vain hetki kun lapset eivät enää ole lapsia ja sen jälkeen tuo ruokavalio tekee heistä viimeistään sairaita sekä ylipainoisia. Vastuutonta vanhemmuutta, en antaisi itselleni anteeksi.
No, voi käydä myös niin et
Kun katsoo juhlissa lapsia, usein paljon herkkuja syövät ovat niitä jotka eivät saa sokeria kotona. Onko ylisyömisen syy sitten siinä, että herkkuja säännöstellään kotona joten lapsi syö kaksin käsin juhlissa, kun kerrankin saa. Vai siinä, että lapsi söisi kaksin käsin kotonakin, joten herkkuja on pakko säännöstellä kotona. Ehkä molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieli mennä monen jääkaapille tyhjentämään se. Sellaista roskaa syödään monissa kodeissa. Sitten valitetaan sairauksia ja ylipainoa, sitä saa mitä tilaa.
Itsekin mietin miten ihana olisi syödä terveellisesti, miten vielä ihanampaa olisi jos lapsi söisi terveellisesti.
Ja sitten tajuan taas miten ihana on kun lapsi syö edes jotain. Kun vaihtoehto on, että lapsi menee tuntikausia syömättä mitään, ei jaksa koulussa, ei jaksa läksyjä voi vain pahoin nälästä, eikä kasvaisi sitäkään vähää minkä nyt onnistuu kasvamaan. Siihen peilattuna suklaamurot välipalaksi ei tunnu missään.
Koko perhe tarvitsisi ravitsemusterapeuttia. En usko että suklaamurot on ainoa aamupala, mitä lapsi voi syödä.
Niin. Samaa mieltä, lapsella pitäisi olla kasvukontrolli nyt syksyllä jos kouluterveydenhuolto ehtii. Ehkä sitten sadaan lähete ravintoterapeutille.
Minäkään en usko, että se on ainut aamupala jota lapsi voi syödä. Aamulla hän syö leipää, sen pienen määrän minkä pystyy. Mutta koulun jälkeen välipalaksi pystyy syömään suklaamuroja. (Ja joskus riisikakkuja, mutta ei niitäkään joka päivä.)
Ehkä joku kaunis päivä joku keksii mistä lapsen ruokavälttely johtuu, mistä lapsen pahoinvointi johtuu, mutta siihen saakka mennään mm suklaamuroilla.
Ehkä joku kaunis päivä joku keksii mistä lapsen ruokavälttely johtuu, mistä lapsen pahoinvointi johtuu, mutta siihen saakka mennään mm suklaamuroilla.
Lähipiirissä olen nähnyt fyysisiä syitä jotka paranivat suun/kurkun alueen leikkauksilla. Ja sitten henkisiä. Molemmissa vain tietty tekstuuri ja maut sopivat. Paljon useammin syynä on vain vaihe joka menee ohi. Minäkin olin parikymppinen ennen kuin opin tykkäämään oliiveista.
Tunnen yhden äidin, joka tarjoaa lapsilleen suklaamuroja ja sokerijogurttia aamiaiseksi, koska hän ei itse kertomansa mukaan koskaan lapsena syönyt puuroa, niin eivät myöskään hänen lapsensa syö, näin hän on itse päättänyt.
Lapset olivat meillä mökillä kylässä ja söivät hyvällä ruokahalulla puuroa ja marjoja aamiaiseksi.
Näinhän se menee. Jokaisen oma valinta, mutta silti herättää ajatuksia.
Puuroa meillä syötiin lapsena ja nyt syötän omillekin. Päälle marjoja ym. Jotkut sanoo, että puuroa ei syödä, koska aikuiset ei tykkää .. oma lapseni jo kysyy milloin voisin tehdä taas uunissa ohrapuuroa
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joku kaunis päivä joku keksii mistä lapsen ruokavälttely johtuu, mistä lapsen pahoinvointi johtuu, mutta siihen saakka mennään mm suklaamuroilla.
Lähipiirissä olen nähnyt fyysisiä syitä jotka paranivat suun/kurkun alueen leikkauksilla. Ja sitten henkisiä. Molemmissa vain tietty tekstuuri ja maut sopivat. Paljon useammin syynä on vain vaihe joka menee ohi. Minäkin olin parikymppinen ennen kuin opin tykkäämään oliiveista.
Kiitos rohkaisusta. Todella toivon, että kyse on vain vaiheesta.
Lapsen ruokavalio on kyllä laajentunut jonkinverran varhaislapsuudesta (mm. Nuo suklaamurot ovat uusi ruoka jota pystyy syömään :D ja tänä kesänä pystyi syömään perunan).
Elimelliset viat ja allergiat ollaan pyritty sulkemaan pois, joten ehkä sitten tuota aistiyliherkkyyttä ruoan tekstuuriin mutta sitä onneksi pystyy treenaamaan helpommaksi :)
Sokerimurot jäi kauppaan. Lapsille perustelin asian. Että meillä syödään muutenkin tarpeeksi sokeria. Joten tavallisia muroja syötiin.
Ongelma ei ole pelkät suklaamurot jos puputetaan makeaa kokoajan. Lihavissa perheissä menee paljon limuja,sipsejä ja makeisia.
Monissa maissa lasten (itse maksettava) koululounaskin koostuu pääasiassa Nutellasta ja suklaamuroista sun muusta roskasta. Sitten ihmetellään superkokoisia jenkkejä jotka joutuu jo teini-ikäisinä liikkumaan nelipyöräisillä sähköskoottereilla kun eivät pysty enää kävelemään.
Ihan perus arkipäivää oli joillain kavereille tämä 2000 luvun alussa. Ateriat päivisin koostui näistä: kaakaomurot, vanukas, HK valmis burgeri/hodari tms.
Vierailija kirjoitti:
Puuroa meillä syötiin lapsena ja nyt syötän omillekin. Päälle marjoja ym. Jotkut sanoo, että puuroa ei syödä, koska aikuiset ei tykkää .. oma lapseni jo kysyy milloin voisin tehdä taas uunissa ohrapuuroa
Kaikki lapset eivät suostu syömään minkäänlaista puuroa. Sekin on ok. Meillä kaikilla on omat lempiruokamme joita osittain säätelee asuinmaan ruokakulttuuri ja jopa sosiaaliluokka.
Oletko lapsi? Oma esiteini kysyy aina noin. Vaikea kuvitella, että joku aikuinen päästäisi näppikseltään mitään noin typerää.