Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?

Jotenkin säälittävää ja outoakin että jotkut ihmiset elää toisen kautta niin vahvasti. Ap:n mies ei ole puhut eikä pukahtanut koskaan ja ap mielessään kuvitellut että suhde on vahva kuin peruskallio. Ja sitten kun mies pettää niin ihmeissään hän vain miettii että kuinka se nyt silleen teki. Mieti omia tunteitasi ja tekojasi äläkä sitä ukkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Elämäsi on muuttunut pysyvästi. Suhteesi on rikki eikä se tule enää koskaan olemaan kunnossa. Nämä on ne faktat joiden päälle joudut tulevaisuuden rakentamaan. Mies on valinnut toisen kuin sinut. Hän halusi myös pitää yhdessä rakennetun kokonaisuuden ja omaisuuden mutta särki siltä perustan pettämällä sinut ja valitsemalla toisen rakastetukseen. Hän ei kertonut siitä sinulle vaan olisi jatkanut rinnakkais eloa sinusta välittämättä, jos ei olisi jäänyt kiinni. Hän ei ole se ihana tyyppi ja petollisen naikkosen uhri keneksi hänet olet kuvitellut. Hän on kiero ja kykenevä kaksoiselämään. Teoillaan hän näytti sinulle sen. Sinun pitää myöntää itselle että teitä ei enää ole. Teidän väliin on tullut joku muu. Voit jatkaa suhdettanne mutta se ei ole sama kuin ennen eikä tule koskaan samaksi. Mies ei ollut se mikä kuvittelit hänen olevan. 

Toinen nainen teki myös väärin. Hän ei ole sinulle vastuussa. Miehesi teki valinnan

Kiitos kommentista, totta puhut. Surullista mutta totta. 

Ap

Kaipa se pettäjä silloin ajattelee, että ilmainen pano tuli loppupeleissä tosi kalliiksi.

Voi olla että käytte petosta vuosiakin läpi mutta ennemmin tai myöhemmin tulee ero. Pettäminen ei unohdu koskaan eikä puoliso voi antaa sitä koskaan anteeksi. Anteeksi kun puhun suoraan mutta liittonne on nyt ohi. Olen kokenut itse pettämisen ja tiedän, että asian vatvominen vai pitkittää tilannetta. Kerran pahasti rikottu ruukku ei kanna enää koskaan vettä eikä näytä kauniilta vaikka siihen lisäisi miten paljon liimaa saumoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kaipa se pettäjä silloin ajattelee, että ilmainen pano tuli loppupeleissä tosi kalliiksi.

Se tuli muuten todella kalliiksi, en tiedä miten paljon mulla on nyt jo palanut sen pimperon takia rahaa! Useampi tonni.

Ap

"Ehkä poti huonoa omaatuntoa tästä viestittelystä, tahdonvoimalla lopetti sen kuitenkin jos nyt on taas normaali. Luota kuitenkin vaistoosi kun/jos alkaa taas käyttäytymään kummallisesti, vaisto ei petä."

No ei kylläkään, vaan ex ei näyttänyt vihreää valoa eikä lämmennyt, joten päätti sitten tyytyä nykyiseen suhteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni, ollaan oltu naimisissa 4v alkoi käyttäytyä kesällä oudosti. Oli etäinen ja ärtynyt. Kysyin asiasta, ei kuulemma tiedä mikä on. Nyt ratsastin puhelimen kun siihen tuli tilaisuus ja löytyi viestittelyä eksänsä kanssa. Viimeisessä kertoi että tunsi ikävää johon eksä ei kuitenkaan ollut antanut vastakaikua. Mieheni on aina kieltänyt että pitävät mitään yhteyttä. En oikein tiedä mitä ajatella. Mieheni on jo ihan normaali. En meinaa asiaa ottaa toistamiseen esille. Vaan odottelen mitä tapahtuu. Ehkä kerään vielä vähän enemmän rahaa ja lähden muutaman vuoden päästä menemään. Vielä en halua erota.

Ehkä poti huonoa omaatuntoa tästä viestittelystä, tahdonvoimalla lopetti sen kuitenkin jos nyt on taas normaali. Luota kuitenkin vaistoosi kun/jos alkaa taas käyttäytymään kummallisesti, vaisto ei petä.

 

Ap

Voi olla. Viestittelyä oli kuitenkin jatkunut todella pitkään, yli vuoden tai jotain. Luulen että tässä oli jotain muuta nyt  kysymyksessä. Satutti vaan tuo kaipaus eksään. Miksi se pitää saattaa eksän tietoon.Täytyy jatkaa tutkimuksia, koska luotto meni. Kysyin myös kesällä haluaako erota, niin ei kuulemma. 

Vierailija kirjoitti:

"Ehkä poti huonoa omaatuntoa tästä viestittelystä, tahdonvoimalla lopetti sen kuitenkin jos nyt on taas normaali. Luota kuitenkin vaistoosi kun/jos alkaa taas käyttäytymään kummallisesti, vaisto ei petä."

No ei kylläkään, vaan ex ei näyttänyt vihreää valoa eikä lämmennyt, joten päätti sitten tyytyä nykyiseen suhteeseensa.

Voi olla hyvinkin näin että joutuu tyytymään. Mutta ei ole mun ongelma jos ei osaa lähteä ja elää yksin. Niin kauan kun mies maksaa laskut ja elämisen, voin leikkiä mukana ja säästää itselle enemmän rahaa. Muutaman vuoden päästä lähden sitten itse menemään.

Lisäksi miehesi tämän hetken puhumattomuus on suoraa jatkumoa tälle, miten juttu on alkanut: miehesi on asettunut täysin sivuun tapahtumista järjestelmällisesti  alussa (en tajuu, ai yrittää vai, ei kai), kiinni jäädessä (jään tänne yöksi en ala asiaa selvittää) ja nyt (mitään en selitä, no comments asiaan).

Sinällään erittäin tehokas toimintatapa, nythän sinulle jää koko asian vastuu kaikkineen, miksi et tehnyt parempaa työtä alussa, kun kerran tilanteen näit, miksi et toiminut toisin, kun käry kävi ja nyt, ahaa sinä haluat ottaa eron ja rikkoa kaiken.

Täällä putosi suomukset silmiltä! Minä olen jokseenkin samassa tilanteessa, miehen pettäminen paljastui keväällä ja siitä asti olemme yrittäneet asiaa selvittää. Mies sanoo, että ei halua eroa ja onhan se raskas ja vaikea ratkaisu, lapsiakin on.

Mutta olen niin ahdistunut, kun tuntuu, että alusta lähtien tai mistä minä tiedän, mikä on alku, mutta siis pitkän aikaa koin, että jotain on vialla ja kuvioihin tuli ns. uusi nainen siis vaikutuspiiriin. Mies oli juuri että ei tajua mistä puhun jne. Ja kohta muutaman kk päästä pettäminen paljastuikin ja mies on myös heittäytynyt puhumattomaksi muuten paitsi että jos eroa haluan sen tietysti saan mutta se ei ole hänen valinta.

Todella avaavasti sanottu tuo asettunut täysin sivuun tapahtumista, sillä tuntuu kuin nyt tämä koko asia olisiin minun projekti ja ongelma.

Saakeli. Suutun. Vihdoinkin.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi miehesi tämän hetken puhumattomuus on suoraa jatkumoa tälle, miten juttu on alkanut: miehesi on asettunut täysin sivuun tapahtumista järjestelmällisesti  alussa (en tajuu, ai yrittää vai, ei kai), kiinni jäädessä (jään tänne yöksi en ala asiaa selvittää) ja nyt (mitään en selitä, no comments asiaan).

Sinällään erittäin tehokas toimintatapa, nythän sinulle jää koko asian vastuu kaikkineen, miksi et tehnyt parempaa työtä alussa, kun kerran tilanteen näit, miksi et toiminut toisin, kun käry kävi ja nyt, ahaa sinä haluat ottaa eron ja rikkoa kaiken.

Täällä putosi suomukset silmiltä! Minä olen jokseenkin samassa tilanteessa, miehen pettäminen paljastui keväällä ja siitä asti olemme yrittäneet asiaa selvittää. Mies sanoo, että ei halua eroa ja onhan se raskas ja vaikea ratkaisu, lapsiakin on.

Mutta olen niin ahdistunut, kun tuntuu, että alusta lähtien tai mistä minä tiedän, mi

Otan osaa tilanteeseesi, tämä on niin älyttömän vaikeaa ja satuttavaa. Sydän pirstaleina. Rakastin ja rikkouduin. 

Ap

Ap, sinulle toivon voimia tuhannesti, kuten kaikille muillekin näitä kertomuksia kirjoittaneille. Olet kaiken ohessa muuten saanut aikaiseksi todella hyvän ketjun, sillä uskon, että täältä monet ovat saaneet ajatuksia eteenpäin menosta!

Itse mietin tässä omaa eroani, josta on nyt 6 v ja niin monia samanlaisia elementtejä on kyllä ollut muillakin. Mikä sai kirjoittamaan oli nuo viimeisimmät viestit, joissa sanoitettiin niin hyvin niitä asioita, joista itsellenikin jäi katkerimmat fiilikset.

Että miten se menikin niin, että vaikka toinen petti, jälkipyykki oli yksin minun vastuullani? Minäkin lähdin, mutta tuntuu, että vieläkin vaikka erosta on jo vuosia, saa selitellä, että kyllä minäkin olisin ollut halukas yrittämään korjata liittoa, mutta sitä ei voi tehdä yksin, kun vastassa on joku USAn armeijan kouluttama vakooja, joka suostuu sanomaan vain sotilasarvonsa ja -yksikkönsä. 

Ja tuo oli hyvin sanottu, nyt jo vähän naurattaa, että tosiaan, siitähän tulikin minun projektini. 

Nyt olen erosta ja katkeruudesta yli, sanon, että sekin päivä koittaa. Uutta suhdetta ei vielä ole, mutta en sulje sitä pois elämästä, jos on tullakseen, mutta tämä ihana kesä esimerkiksi on ollut todella kiva taas kuten kesät on. Uskokaa vain, sieltä ne kesät koittaa teillekin!

Hirveä sanoa omasta kokemuksesta näin:

Olimme olleet nuoresta asti yhdessä, aviossa vasta pari vuotta. Mies aloitti pettämisen pian häiden jälkeen. Eräänä päivänä vain lähti, koskaan ei ollut puhunut tyytymättömyydestä parisuhteeseen. Sen olin tosin huomannut, että mies oli muuttunut todella vihaiseksi minua kohtaan ja haastoi riitaa ihan naurettavistakin asioista. Jos vaikka sanoin miehen ehdotukseen, että meidän tulotasolla ei osteta puolen miljoonan jättikokoista asuntoa emmekä edes tarvitse noin suurta kotia kahdestaan, niin mies suuttui. Se miestä varsinkin ärsytti, jos olin hyvin ystävällinen. Oli siis kerännyt noista turhista riidoista itselleen oikeutusta pettämiseen ja lähtemiseen ja ystävällisyyteni ei sopinut tuohon kuvioon.

Mies hoiti eron tylysti, ei ollut tippaakaan empaattinen minua kohtaan. Miestä ei kiinnostanut lainkaan, miten pärjään eron jälkeen ja mies jätti kaikki eroon liittyvät asiat hoidettavakseni. Oma kokemukseni on, että tuollainen tunteettomasti suhtautunut mies ei ole koskaan aidosti rakastanut, jos pystyy tekemään noin ja lähtemään vain kylmästi. 

Pettäjät pettää aina uudelleen ja uudelleen. Sitten levittävät valheitaan että eivät pettäisi jos kumppani palvoisi ja rakastaisi. 

 

Pettäminen on hyvin harvoin sidoksissa kumppaniin vaan pettävään ihmiseen itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä syytä naista hyvä ihminen. Häntä on turha miettiä. Sun miehesi on ihan itse valinnut tiensä, hän on järkevä aikuinen joka on tehnyt päätökset pettää. Unohda se nainen, miehesi on yksin syyllinen. 

mene terapiaan, jotta saat apua. Katkeruus on paha vaiva jos se tarttuu. Sun pitää päästä jatkamaan elämääsi.

Minä en ole pettäjä enkä petetty vaan ihan sivustakatselija näissä jutuissa, mutta en oikeasti tajua tätä nykypäivän asennetta, että se kolmas osapuoli ei ole minkäänlaisessa vastuussa teoistaan.

Toki se on väärin, että jotkut syyttävät toista naista enemmän kuin pettäjäukkoa, mutta ei sekään ääripää minusta ole oikein, että toisesta naisesta on nykyään tehty jokin neutraali osapuoli koko jutussa.

Ei niin ole kukaan sanonut. Se kolmas osapuoli, olipa mies tai nainen, on toki syyllinen jos tieten tahtoen on varatun kanssa ollut. Mutta se ihminen ei ole sinulle mitään velkaa, siitä huolimatta mitä mieltä sinä olet. 

Parisuhteen voi rikkoa vain ja ainoastaan sen osapuoli. Ulkopuolisia houkutuksia on aina, mutta parisuhteessa oleva tekee päätöksen oman suhteensa rikkomisesta.

Vihaamalla ja syyttämällä kolmatta osapuolta, et saa mitään, kulutat vain ja ainoastaan itseäsi, siksi se on turhaa ja suurin osa täällä on sen tajunnut.

"Joo, sori, en usko. Siis sitä, että miehesi ei nähnyt yhtään mitään naisen katseesta, vaan tosissaan aikuinen ihminen (ja käsittääkseni komea?) ei yhtään näe, koska toinen alkaa tehdä tikusta asiaa tietyllä tarkoituksella. Että ihan ohi viuhahti kunnon iskuyritykset.

Jotenkin kyllä ristiriitaista, että vaikka mies on pettänyt sinua, yhäkin haluat uskoa, että tuo peli "mittään en tajua, ihan sinne ajauduin aivan sokkona ja jotain sitten jossain vaiheessa vain tapahtui" menee läpi. Syy, miksi näin raakasti sanon tästä on, että mitä selkeämmin näet tämän tapahtumaketjun sieltä alusta asti, mielestäni sen paremmat selviämismahdollisuudet sinulla on.

Lisäksi miehesi tämän hetken puhumattomuus on suoraa jatkumoa tälle, miten juttu on alkanut: miehesi on asettunut täysin sivuun tapahtumista järjestelmällisesti  alussa (en tajuu, ai yrittää vai, ei kai), kiinni jäädessä (jään tänne yöksi en ala asiaa selvittää) ja nyt (mitään en selitä, no comments asiaan).

Sinällään erittäin tehokas toimintatapa, nythän sinulle jää koko asian vastuu kaikkineen, miksi et tehnyt parempaa työtä alussa, kun kerran tilanteen näit, miksi et toiminut toisin, kun käry kävi ja nyt, ahaa sinä haluat ottaa eron ja rikkoa kaiken.

Sinä olet kyllä toiminut mielestäni mallikkaasti myös, kun olet kuitenkin tätä toimintatapaa vastustanut ihan vaan lähtemällä Nimittäin juuri tällä tavalla monet saadaan jäämään, kun vaan järkähtämättä pidetään tuota "olen sivullinen tässä, ongelma on sinun kun tunteilet siinä"-linjalla. Hienosti tehty ja paljon parhaita juttuja tulevaan!"

Tässäpä hyvä kirjoitus.

Lue ap tämä pariin kertaan ajatuksella.

Toi puhumattomuus kertoo jo kaiken. Mies ei halua selvittää mitään ja loppupeleissä tulisi sut jättämään, jos jäisit.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin säälittävää ja outoakin että jotkut ihmiset elää toisen kautta niin vahvasti. Ap:n mies ei ole puhut eikä pukahtanut koskaan ja ap mielessään kuvitellut että suhde on vahva kuin peruskallio. Ja sitten kun mies pettää niin ihmeissään hän vain miettii että kuinka se nyt silleen teki. Mieti omia tunteitasi ja tekojasi äläkä sitä ukkoa. 

Kuulostaa narsistisen sarjapettäjän puheelta joka kääntää aina syyttävän sormen itsestään poispäin.

Vierailija kirjoitti:

Toi puhumattomuus kertoo jo kaiken. Mies ei halua selvittää mitään ja loppupeleissä tulisi sut jättämään, jos jäisit.

 

wau 

Ajattelin aina nuorempana, että JOS minua joskus petettäisiin, niin toinen aidosti katuisi ja tekisi kaikkensa pelastaakseen meidän liittomme. Siis vähän Hollywood-tyyliin. Ajattelin myös, että lopullinen päätös olisi silloin minun. Tiedättekö, kun nuorina kysyttiin toisilta, että antaisitko anteeksi, jos poikaystäväsi/miehesi pettäisi? Jopa (ex-)mieheni kanssa mietin, että jos hän pettäisi (iso jos), niin rationaalisena miehenä hän ei koskaan antaisi sen mennä pitkälle tai olisi valmis heittämään kaikkea yhdessä rakennettua hukkaan.

Lopulta se meni kuitenkin kuten niin moni täällä on sanonut. Toinen ei puhu, ei yritä, ei taistele liiton vuoksi. Ei edes oikein pyydä anteeksi, ei tunnusta pettämistä, mutta tavallaan kuitenkin ympäripyöreästi tunnustaa. Ei lähde, mutta ei ole siinä. Ei tiedä mitä haluaa. Haluaa erota, mutta ei tee mitään aloitettakaan, vaan jää sohvalle nukkumaan. Lopulta minäkin olin se, joka näytin miehelle ovea: että lähde, jos et yritä. Saisit ehkä anteeksi, jos pyytäisit ja näyttäisit teoillasi sen. Jokainen solu huusi kehossa, että pysytään yhdessä, pliis, mutta kun toinen oli täysin passiivinen. Itki, murjotti, oli vihainen. Hän, joka petti! Hän, joka halusi erota.

Vierailija kirjoitti:

Itse petin puolisoani vaihtamalla seksiviestejä toisen varatun kanssa. Ryhdyin tähän puuhaan katkeruuden siivittämänä. Puolisoni torjui minua seksuaalisesti usein, olin hänelle kuin ilmaa. Tosiasiassa olisin halunnut kaiken sen huomion omalta kumppaniltani, jota rakastin ja halusin hyvin paljon koko ajan. Missään vaiheessa toiveenani ei ollut erota puolisostasi tai vaihtaa häntä keneenkään. Olin katkera ja vihainen toimiessani väärin. Vaikka puolisoni torjui minua, ymmärrän toki ettei se tekoani oikeuta.

Kyllä minä annoin, mutta en voinut sille mitään että vauvan kanssa valvomisen takia nukahdin aina kesken ak-tin... Ansaitsinko tulla petetyksi, koska jouduin valvomaan niin paljon yhteisen pershedelmän takia?