Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?
Mulla on vain se petetyn näkökulma, mutta haluaisin tietää mitä pettäjän päässä liikkuu...
Oma maailmani mureni ihan täysin kun sain miehen pettämisestä kiinni. On tulossa ero ja minä muutan pois. Olen täysin palasina kaikesta, mutta haluaisin kuitenkin tietää mitä sen pettäjän päässä pyörii...Mies kun ei puhu mitään.
Meillä oli kaikki hyvin, rakkautta riitti, myös makuuhuoneen puolella kaikki hyvin. Olimme toistemme parhaat ystävät 25 vuotta ja sitten kävi niin että mies oli heikko ja lankesi erään häntä piirittäneen nuoremman naisen pauloihin.
Mies ei olisi halunnut erota ja oli hävennyt tekojaan (olivat ilmeisesti muutaman kuukauden tapailleet ennen kuin sain ns. rysän päältä kiinni) tekohetkelläkin, mutta jokin vain veti häntä sen toisen naisen luokse. Oli hullaantunut ja se oli voittanut järjen. Enempää en hänestä kiinni saa, sulkeutuu.
Osaisiko joku sanoa mulle mitä tällaisessa tilanteessa pettäjän päässä liikkuu kun romahdutti oman ja puolisonsa elämän, 25 vuotta roskakoriin? Häpeää, surua, iloa....? Kovasti yrittäisin ymmärtää, mutta vastauksia en saa. Hän hermostuu kun yritän niitä häneltä kysellä, on aina ollut hyvin sulkeutunut. Nähtäväksi jää juokseeko hairahduksensa luokse heti kun lähden, vai kuivuuko koko juttu kasaan.
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Kommentit (1940)
Vierailija kirjoitti:
355lle.
Tuo on valhe että pettäminen avio-/avoliitoissa olisi todella yleistä. Väestöliiton seurantatutkimukset monen vuosikymmenen ajalta osoittavat muuta. Tällä hetkellä lukema on noin 5-10 prosentin paikkeilla.
Somen eri alustoilla on toki täysin paatuneita ja persoonallisuushäriöisen piirteitä ilmentäviä ihmisenmuotoisia kuoria jotka omasta sarjapettämishistoriastaan johtuen pyrkivät esittämään tuota valheellista narratiivia.
Somen alustoista erityisesti Instagram on kokemukseni mukaan tällainen saalistuskanava numero 1. Itselle meinasi käydä ikävästi yhden saalistajan ansiosta.
On ne ovelia, tämäkin hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva, puolituttu mies. Irtauduin hänestä viime hetkellä ja pelastin avioliittoni. Joitain miehiä ei yhtään haittaa sekaantua varattuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huokaus, taas näitä r o s k a väen ongelmia..
Teillä paremmissa piireissä ei koskaan petetä?
Ap
Eikun siellä ei erota. Jos mies juoksee vieraissa, annetaan vaivihkaa ymmärtää, että tiedetään ja saadaan luksusmatka Pariisiin tai Balille ja mies himmentää juoksujaan diskriitimmäksi.
Eipä siitä rahasta paljon iloa olisikaan, jos olisi koko ajan kaulapannassa. Koskee tietysti vain miestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tänne kommentoi ihmiset, jotka selkeästikään eivät ole lukeneet koko ketjua?
Tässäpä faktat:
- vaimo näki ihan livenä, kuinka tietty nainen flirttailee hänen miehelleen, mies ei muka tajua eikä näe mitään
- vaimo näki facebookista tapahtumanjärjestäjän sivuilta videokuvaa tapahtumasta, jossa hänen mies oli suutelemassa kielareita tämän kyseisen naisen kanssa
- vaimo soittaa perään ja kertoo näkemästään, mies ei suostu keskeyttämään reissuaan, vaan jää yöksi hotelliin tuon tapahtuman jälkeen
- mies kertoo, että salasuhde on kestänyt jo kuukausia ja ovat olleet sängyssäkin
- mies ei suostu puhumaan muuta, ei suostu pariterapiaan, on vihainen ja huutaa
- raivoaa, kun vaimo on muuttamassa tänä viikonloppuna pois yhteisestä kodista
Kiitos! Onkin aika rasittavaa aina toistella samoja asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä naista hyvä ihminen. Häntä on turha miettiä. Sun miehesi on ihan itse valinnut tiensä, hän on järkevä aikuinen joka on tehnyt päätökset pettää. Unohda se nainen, miehesi on yksin syyllinen.
mene terapiaan, jotta saat apua. Katkeruus on paha vaiva jos se tarttuu. Sun pitää päästä jatkamaan elämääsi.Sen verran mä syytän sitä toista naista että hän tiesi puolisoni olevan pitkässä liitossa. Nainen oli jo eronnut, hänellä useita lyhyitä suhteita, ei mitään pidempää. Systemaattisesti alkoi mieheni piirittäminen eikä mieheni uskonut kun sanoin mistä on kyse. Oli tietenkin imarreltu ja huumaantunutkin nuoren naisen huomiosta, sitten jossain vaiheessa se oli lipsahtanut suhteeksi. Joo ja ymmärrän että tarvitaan kaksi noihin puuhiin ja mies oli heikko.
Terapiaa olen ajatellut, ehkä saisin sieltä työkaluja ja objektiivisia näkökan
Tässä kirjoittaa oman aiemman suhteen pettämisellä päättänyt (tulin myös itse ko piiiitkässä suhteessa petetyksi, ja päädyin, tai oikeastaan hankkimalla hankkiuduin yhteiselämään petoskumppanini kanssa joka myös oli siinä hetkessä löyhässä seurustelusuhteessa):
siinä vaiheessa kun pidetään liiton ulkopuolista suhdetta on jo vakavia tunnepuolen puutteita siinä liitossa. Ihan oikeasti, kukaan ei 'päädy' ulkopuoliseen suhteeseen, koska huomio imarteli tai teki mieli pildeä. Se ei ole myöskään ensisijaisesti mikään moraalinen kysymys: mikä se sellainen suhde on jossa ainoastaan moraali toimii esteenä pettämiselle?
jos suhteessa on kaikki hyvin niin silloin ei petetä. Kääntäen kun petetään niin suhteessa..mitä? Aivan.
minä ja kumppanini ollaan molemmat osattu olla pitkissä liitoissa toistakymmentä- parikymmentä vuotta pettämättä. Lyhyissä suhteissa kuukausia tai vuosia. Ja nyt tässä yhteisessä suhteessamme pian kymmenen vuotta.
Käsitelkää ne tunnepuolen ongelmat ihan ensin, erotkaa jos ne ei ole korjattavissa. Pettäminen on oire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän e pettäminen satuttaa, mutta ei tapa. Voisitko harkita asian unohtamista ja pitkän suhteen jatkamista jos miehesi sitä haluaa. Osihan se vaikeaa mutta ehkä kannattavaa
Olen täällä jo monta kertaa sanonut että kyllä, mutta kun mies ei tule vastaan, ei puhu. En tiedä mitä hänen mielessään liikkuu. Välimatka nyt tarpeen, kyllä se tietää mistä mut löytää jos niin haluaa. Annetaan nyt tuumata.
Ap
Ei kyllä kuulosta siltä, että haluaisi muka jatkaa. Anna olla ja jatka omaa elämääsi
Tämän johtopäätöksen tein ja siksi lähden. Taitaa kakkosen höyryt edelleen houkuttaa liikaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
tämän lisäksi näin tämän toisen varatun yhden kerran, jolloin harrastimme käsipeliä. Nyt parisuhteeni ja perheeni on hajoamassa. En ole koskaan ollut näin surullinen. Teostani on jo vuosia aikaa mutta liitto on päättymässä sen seurauksena vasta nyt, kun puoliso on tullut tulokseen ettei voi antaa sitä anteeksi. En ikinä toistanut tekoani. Minulta meni tällaisen toiminnan seurauksena koko elämä ja ihminen jonka kanssa olisin halunnut viettää loppuelämäni. On enemmän kuin varmaa etten toimi samalla tavalla tulevaisuudessa. Pettäminen tuhosi kaiken hyvän mitä minulla on ollut. Surullisinta on, että se jota petin, oli se, kenet olisin eniten halunnut.
Olisit ajatellut mihin ryhdyt. Tehtyä et tekemättömäksi saa. Tuskin se puoliso niin tärkeä oli, et olisi mennyt vieraisiin jos olisit hänestä aidosti välittänyt. Et vaikka olisit itse tullut petetyksi. terveisin petetty joka ei lähtenyt kostamaan, vaikka koko elämä meni.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kirjoittaa oman aiemman suhteen pettämisellä päättänyt (tulin myös itse ko piiiitkässä suhteessa petetyksi, ja päädyin, tai oikeastaan hankkimalla hankkiuduin yhteiselämään petoskumppanini kanssa joka myös oli siinä hetkessä löyhässä seurustelusuhteessa):
siinä vaiheessa kun pidetään liiton ulkopuolista suhdetta on jo vakavia tunnepuolen puutteita siinä liitossa. Ihan oikeasti, kukaan ei 'päädy' ulkopuoliseen suhteeseen, koska huomio imarteli tai teki mieli pildeä. Se ei ole myöskään ensisijaisesti mikään moraalinen kysymys: mikä se sellainen suhde on jossa ainoastaan moraali toimii esteenä pettämiselle?
jos suhteessa on kaikki hyvin niin silloin ei petetä. Kääntäen kun petetään niin suhteessa..mitä? Aivan.
minä ja kumppanini ollaan molemmat osattu olla pitkissä liitoissa toistakymmentä- parikymmentä vuotta pettämättä. Lyhyissä suhteissa kuukausia tai vuosia. Ja nyt tässä yhteisessä suhteessamme pian kymmenen vuotta.
Käsitelkää ne tunnepuolen ongelmat ihan ensin, erotkaa jos ne ei ole korjattavissa. Pettäminen on oire.
Kiitos sulle kommentista. Mä olisin ollut valmis niitä käsittelemään, mutta yksin en voi tämän enempää.
Ap
Minusta on sinällään ihan inhimillistä, että suhde voi alkaa myös pettämisellä. Tarkoitan, että jos edellinen suhde todellakin on vaikeuksissa, lopussa, eron partaalla jne. ja tapaa ihmisen, jonka kanssa natsaa ja pettää, niin se sen voin ymmärtää. Sitä on henkisesti tehty jo se ero. Aina ei voi täydellisesti ajoittaa sitä, kenet tapaa ja miten suhde alkaa. Tietysti upeaa, jos odottaisi viralliseen eroon, mutta inhimillistä on, ellei.
MUTTA. Siinä tapauksessa todellakin ripeässä tahdissa hoidetaan se ero todeksi, otetaan se todella ja lähdetään ihan itse suhteesta. Riippumatta siitä, onko varmuutta, että uuden kanssa suhde onnistuu. Riippumatta siitä, että joutuu itse syntipukiksi eroon. Ihan mistään riippumatta erotaan ja lähdetään suhteesta.
Ei jäädä riitelemään ja syyttelemään sitä toista, miksi hänen vuoksensa tähän päädyttiin ja koska meillä oli sellaista ja tällaista. Aletaan perhana elämään todeksi sitä uutta ihanaa elämää ja päästetään se toinen siitä meidän huonosta liitosta pois heti, jos se kerran sellainen oli.
Nyt tuosta piirittämisestä vielä: se on mahdollista, että kerran hyvässä saumassa mennään sänkyyn, kun toinen ahkerasti jallittaa ja piirittää. Mutta kun kyse on pidemmän ajan suhteessa, jossa järkkäillään salatapaamisia, hankitaan alibeja, jne. niin ei kai kukaan usko, että se toimii siten, että toinen piirittää ja toinen on heikko??
Minäkin omasta kokemuksesta, mieheni on komea ja haluttu ja toki häntäkin piiritetään ja hänelle flirttaillaan. Hän osaa suoraan ja kohteliaasti torpata aikeet, on ystävällinen, mutta ei lähde mukaan. Ja jos joskus olen jostain vastaavasta jotain maininnut, ei todellakaan ole huuli pyöreänä, että mitä ihmettä sä tarkoitat. Sen enemmän kuin minä olen, jos joku mulle tulee tyrkylle.
Eli jos se, että komea mies ei muka yhtään tajua, mikä oli neitokaisella mielessä on punalippu, että missä ihmeessä tässä nyt mennään. Samankaltainen kuin se, että yhtäkkiä aletaan jostain työkaverista selostaa, miten me ollaan vaan kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuosta piirittämisestä vielä: se on mahdollista, että kerran hyvässä saumassa mennään sänkyyn, kun toinen ahkerasti jallittaa ja piirittää. Mutta kun kyse on pidemmän ajan suhteessa, jossa järkkäillään salatapaamisia, hankitaan alibeja, jne. niin ei kai kukaan usko, että se toimii siten, että toinen piirittää ja toinen on heikko??
Minäkin omasta kokemuksesta, mieheni on komea ja haluttu ja toki häntäkin piiritetään ja hänelle flirttaillaan. Hän osaa suoraan ja kohteliaasti torpata aikeet, on ystävällinen, mutta ei lähde mukaan. Ja jos joskus olen jostain vastaavasta jotain maininnut, ei todellakaan ole huuli pyöreänä, että mitä ihmettä sä tarkoitat. Sen enemmän kuin minä olen, jos joku mulle tulee tyrkylle.
Eli jos se, että komea mies ei muka yhtään tajua, mikä oli neitokaisella mielessä on punalippu, että missä ihmeessä tässä nyt mennään. Samankaltainen kuin se, että yhtäkkiä aletaan jostain työkaverista
Hei! Näin se tosiaan alkoi mieheni kohdalla, usko tai älä. Mä näin oitis naisen katseesta, että tuo mies on saatava. Hän alkoi systemaattisesti tehdä tikusta asiaa, milloin mistäkin. Vieläkään mies ei huomannut mitä nainen yrittää, mutta jossain vaiheessa sitten on tapahtunut jotain, en tiedä missä vaiheessa enkä halua tietääkään.
Ap
mun kokemuksen mukaan ihmiset ei uskalla ottaa noita tunnepuolen ongelmia puheeksi, koska pelkää mitä toinen tuumaa, pelkää loukkaavansa, tai pelkää että sen matopurkin avaaminen johtaa eroon, jolloin joutuu luopumaan kaikesta muustakin liiton taustalla olevasta hyvästä. Sitten ollaan niin nälkäisiä hyväksyvälle katseelle ja halulle että haksahdetaan johonkin työkaveriin. Jos niitä ongelmia ei korjaa, on kasassa pysyvä liitto pelkkä kulissi jossa molemmat näyttelee osaansa, tai sitten tulee ruma loppu. Kun ottaisi asiat puheeksi olisi aina kuitenkin mahdollisuus parempaan suhteeseen, eikö?
Vierailija kirjoitti:
mun kokemuksen mukaan ihmiset ei uskalla ottaa noita tunnepuolen ongelmia puheeksi, koska pelkää mitä toinen tuumaa, pelkää loukkaavansa, tai pelkää että sen matopurkin avaaminen johtaa eroon, jolloin joutuu luopumaan kaikesta muustakin liiton taustalla olevasta hyvästä. Sitten ollaan niin nälkäisiä hyväksyvälle katseelle ja halulle että haksahdetaan johonkin työkaveriin. Jos niitä ongelmia ei korjaa, on kasassa pysyvä liitto pelkkä kulissi jossa molemmat näyttelee osaansa, tai sitten tulee ruma loppu. Kun ottaisi asiat puheeksi olisi aina kuitenkin mahdollisuus parempaan suhteeseen, eikö?
Niin olisi, samaa mieltä. Mies ei koskaan ole puhunut tunnepuolen asioista, on ummikko. Saati sitten tästä joka on suurin tunnepuolen asia ikinä meidän liittomme aikana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mun kokemuksen mukaan ihmiset ei uskalla ottaa noita tunnepuolen ongelmia puheeksi, koska pelkää mitä toinen tuumaa, pelkää loukkaavansa, tai pelkää että sen matopurkin avaaminen johtaa eroon, jolloin joutuu luopumaan kaikesta muustakin liiton taustalla olevasta hyvästä. Sitten ollaan niin nälkäisiä hyväksyvälle katseelle ja halulle että haksahdetaan johonkin työkaveriin. Jos niitä ongelmia ei korjaa, on kasassa pysyvä liitto pelkkä kulissi jossa molemmat näyttelee osaansa, tai sitten tulee ruma loppu. Kun ottaisi asiat puheeksi olisi aina kuitenkin mahdollisuus parempaan suhteeseen, eikö?
Niin olisi, samaa mieltä. Mies ei koskaan ole puhunut tunnepuolen asioista, on ummikko. Saati sitten tästä joka on suurin tunnepuolen asia ikinä meidän liittomme aikana.
Ap
Minun aiemmassa suhteessa ei puhuttu asiasta ihan välinpitämättömyyden vuoksi. Miksi nähdä vaivaa ja koittaa korjata jotain mitä ei kiinnosta korjata. Meillähän oli lapsi, eli kaikki syy pitää perhe kasassa. No, sehän toimi hienosti :p
Miehen seurustelusuhteessa ei puhuttu, koska ei kyetty siihen keskusteluun. Sellainen suhde, jossa ikään kuin leijuu koko ajan ilmapiiri, jossa toinen haluaa vähän enemmän kuin toinen, on aika hankala avoimelle keskustelulle. Toinen on silleen 'muutetaan yhteen, tehdään lapsi' ja toinen 'meillähän on ihan hyvä näinkin'. Ei hyvä.
Hei! Näin se tosiaan alkoi mieheni kohdalla, usko tai älä. Mä näin oitis naisen katseesta, että tuo mies on saatava. Hän alkoi systemaattisesti tehdä tikusta asiaa, milloin mistäkin. Vieläkään mies ei huomannut mitä nainen yrittää, mutta jossain vaiheessa sitten on tapahtunut jotain, en tiedä missä vaiheessa enkä halua tietääkään.
Joo, sori, en usko. Siis sitä, että miehesi ei nähnyt yhtään mitään naisen katseesta, vaan tosissaan aikuinen ihminen (ja käsittääkseni komea?) ei yhtään näe, koska toinen alkaa tehdä tikusta asiaa tietyllä tarkoituksella. Että ihan ohi viuhahti kunnon iskuyritykset.
Jotenkin kyllä ristiriitaista, että vaikka mies on pettänyt sinua, yhäkin haluat uskoa, että tuo peli "mittään en tajua, ihan sinne ajauduin aivan sokkona ja jotain sitten jossain vaiheessa vain tapahtui" menee läpi. Syy, miksi näin raakasti sanon tästä on, että mitä selkeämmin näet tämän tapahtumaketjun sieltä alusta asti, mielestäni sen paremmat selviämismahdollisuudet sinulla on.
Lisäksi miehesi tämän hetken puhumattomuus on suoraa jatkumoa tälle, miten juttu on alkanut: miehesi on asettunut täysin sivuun tapahtumista järjestelmällisesti alussa (en tajuu, ai yrittää vai, ei kai), kiinni jäädessä (jään tänne yöksi en ala asiaa selvittää) ja nyt (mitään en selitä, no comments asiaan).
Sinällään erittäin tehokas toimintatapa, nythän sinulle jää koko asian vastuu kaikkineen, miksi et tehnyt parempaa työtä alussa, kun kerran tilanteen näit, miksi et toiminut toisin, kun käry kävi ja nyt, ahaa sinä haluat ottaa eron ja rikkoa kaiken.
Sinä olet kyllä toiminut mielestäni mallikkaasti myös, kun olet kuitenkin tätä toimintatapaa vastustanut ihan vaan lähtemällä Nimittäin juuri tällä tavalla monet saadaan jäämään, kun vaan järkähtämättä pidetään tuota "olen sivullinen tässä, ongelma on sinun kun tunteilet siinä"-linjalla. Hienosti tehty ja paljon parhaita juttuja tulevaan!
Eli jos se, että komea mies ei muka yhtään tajua, mikä oli neitokaisella mielessä on punalippu, että missä ihmeessä tässä nyt mennään. Samankaltainen kuin se, että yhtäkkiä aletaan jostain työkaverista selostaa, miten me ollaan vaan kaverit.
Hah! Juuri tällä tavalla mä opin nuoruuden häntaheikkiäni lukemaan: ne naiset, joista hän oli itse kiinnostunut, niiden kanssa ei muka yhtään tajuttu, että ai muka mitä, onko muka kiinnostunut ja ne, joista ei, niiden flirtistä kerskuttiin mulle😁
No, oppiahan se oli sekin "suhde".
Mieheni, ollaan oltu naimisissa 4v alkoi käyttäytyä kesällä oudosti. Oli etäinen ja ärtynyt. Kysyin asiasta, ei kuulemma tiedä mikä on. Nyt ratsastin puhelimen kun siihen tuli tilaisuus ja löytyi viestittelyä eksänsä kanssa. Viimeisessä kertoi että tunsi ikävää johon eksä ei kuitenkaan ollut antanut vastakaikua. Mieheni on aina kieltänyt että pitävät mitään yhteyttä. En oikein tiedä mitä ajatella. Mieheni on jo ihan normaali. En meinaa asiaa ottaa toistamiseen esille. Vaan odottelen mitä tapahtuu. Ehkä kerään vielä vähän enemmän rahaa ja lähden muutaman vuoden päästä menemään. Vielä en halua erota.
Joo, sori, en usko. Siis sitä, että miehesi ei nähnyt yhtään mitään naisen katseesta, vaan tosissaan aikuinen ihminen (ja käsittääkseni komea?) ei yhtään näe, koska toinen alkaa tehdä tikusta asiaa tietyllä tarkoituksella. Että ihan ohi viuhahti kunnon iskuyritykset.
Jotenkin kyllä ristiriitaista, että vaikka mies on pettänyt sinua, yhäkin haluat uskoa, että tuo peli "mittään en tajua, ihan sinne ajauduin aivan sokkona ja jotain sitten jossain vaiheessa vain tapahtui" menee läpi. Syy, miksi näin raakasti sanon tästä on, että mitä selkeämmin näet tämän tapahtumaketjun sieltä alusta asti, mielestäni sen paremmat selviämismahdollisuudet sinulla on.
Lisäksi miehesi tämän hetken puhumattomuus on suoraa jatkumoa tälle, miten juttu on alkanut: miehesi on asettunut täysin sivuun tapahtumista järjestelmällisesti alussa (en tajuu, ai yrittää vai, ei kai), kiinni jäädessä (jään tänne yöksi en ala asiaa selvittää) ja nyt (mitään en selitä, no comments asiaan).
Sinällään erittäin tehokas toimintatapa, nythän sinulle jää koko asian vastuu kaikkineen, miksi et tehnyt parempaa työtä alussa, kun kerran tilanteen näit, miksi et toiminut toisin, kun käry kävi ja nyt, ahaa sinä haluat ottaa eron ja rikkoa kaiken.
Sinä olet kyllä toiminut mielestäni mallikkaasti myös, kun olet kuitenkin tätä toimintatapaa vastustanut ihan vaan lähtemällä Nimittäin juuri tällä tavalla monet saadaan jäämään, kun vaan järkähtämättä pidetään tuota "olen sivullinen tässä, ongelma on sinun kun tunteilet siinä"-linjalla. Hienosti tehty ja paljon parhaita juttuja tulevaan!
Kiitos sulle!
Ap
Elämäsi on muuttunut pysyvästi. Suhteesi on rikki eikä se tule enää koskaan olemaan kunnossa. Nämä on ne faktat joiden päälle joudut tulevaisuuden rakentamaan. Mies on valinnut toisen kuin sinut. Hän halusi myös pitää yhdessä rakennetun kokonaisuuden ja omaisuuden mutta särki siltä perustan pettämällä sinut ja valitsemalla toisen rakastetukseen. Hän ei kertonut siitä sinulle vaan olisi jatkanut rinnakkais eloa sinusta välittämättä, jos ei olisi jäänyt kiinni. Hän ei ole se ihana tyyppi ja petollisen naikkosen uhri keneksi hänet olet kuvitellut. Hän on kiero ja kykenevä kaksoiselämään. Teoillaan hän näytti sinulle sen. Sinun pitää myöntää itselle että teitä ei enää ole. Teidän väliin on tullut joku muu. Voit jatkaa suhdettanne mutta se ei ole sama kuin ennen eikä tule koskaan samaksi. Mies ei ollut se mikä kuvittelit hänen olevan.
Toinen nainen teki myös väärin. Hän ei ole sinulle vastuussa. Miehesi teki valinnan lähteä mukaan ja hän on ainoa kuka on vastuussa sinulle. Pettäjä etsii syytä liitosta, teoistasi, luonteestasi, olosuhteista, ikäkriisistä ja mistä ikinä keksii. Syy on kuitenkin siinä että hän ei piittaa sinun tunteista hit*oakaan vaan oma mielihyvä menee kaiken edelle. Teollaan hän todisti miten vähän arvostaa sinua ja suhdettanne.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni, ollaan oltu naimisissa 4v alkoi käyttäytyä kesällä oudosti. Oli etäinen ja ärtynyt. Kysyin asiasta, ei kuulemma tiedä mikä on. Nyt ratsastin puhelimen kun siihen tuli tilaisuus ja löytyi viestittelyä eksänsä kanssa. Viimeisessä kertoi että tunsi ikävää johon eksä ei kuitenkaan ollut antanut vastakaikua. Mieheni on aina kieltänyt että pitävät mitään yhteyttä. En oikein tiedä mitä ajatella. Mieheni on jo ihan normaali. En meinaa asiaa ottaa toistamiseen esille. Vaan odottelen mitä tapahtuu. Ehkä kerään vielä vähän enemmän rahaa ja lähden muutaman vuoden päästä menemään. Vielä en halua erota.
Ehkä poti huonoa omaatuntoa tästä viestittelystä, tahdonvoimalla lopetti sen kuitenkin jos nyt on taas normaali. Luota kuitenkin vaistoosi kun/jos alkaa taas käyttäytymään kummallisesti, vaisto ei petä.
Ap
Ei kyllä kuulosta siltä, että haluaisi muka jatkaa. Anna olla ja jatka omaa elämääsi