Lue keskustelun säännöt.
Olisitko valmis ottamaan oman äitisi tai isäsi luoksesi asumaan jos tämä ei saa hoivapaikkaa?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan miettinyt vanhuksen omaa tahtoa tahtooko yksiöön taikka kaksioonkaan lapsensa kanssa?
Vanhuksen oma tahto on yleensä sivuseikka siinä vaiheessa, kun edes 5 kertaa vuorokaudessa kotihoidon käynnit eivät enää riitä vaan tarvitaan jo hoivakotipaikkaa eli ympärivuorokautista hoivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuvat jo. Olen molempien omaishoitaja työni ohella. En halua heitä hoivakotiin, sen verran huonoja paikkoja olen nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Dementoituneen vanhuksen hoitaminen ei onnistu työssäkäyvältä. Edes nukkua ei voi turvallisesti.
Jos vanhus saa hoitopaikan teiltä, hän ei pääse tilanteen kriisiydyttyä nopeasti kunnalliseen hoitopaikkaan. Hänellähän on jo hoitaja kotona.
Mä voin omasta kokemuksestani kertoa, että edes etätyö ei onnistu. Muutaman kerran vahdin äitiä kesken työpäivän niin, että äiti tuli mun luokseni, mutta ei muistisairas enää ymmärtänyt, että pitäisi olla hiljaa ja pysyä paikoillaan, kun mä teen töitä. Oli pakko ottaa palkatonta ne kerrat. Onneksi oli joustava työnantaja.
Isäni ottaisin, tilat on pienet, mutta ottaisin kyllä!
20 vuotta yritin saada vanhempiani muuttamaan luokseni. Ei onnistunut. Nyt ovat niin huonossa kunnossa että asuminen 3 kerroksissa omakotitalossa, jossa asun, on mahdottomuus. Toistaiseksi pärjäävät kotihoidon avulla kotonaan ja sillä että käyn jatkuvasti auttamassa. On vain ajan kysymys koska ei enää onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiäni en missään tapauksessa. Jos ottaisin, kodistani tulisi hyvin äkkiä rikospaikka ja sitä en nyt välttämättä halua.
Jos isä eläisi, voisin kyllä ottaa koska isää rakastin. Hän oli hyvä ihminen ja suuri menetys hänen kuolemansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksena en menisi lapsilleni asumaan. En halua olla haitta lapsilleni. Pärjäisin kotiavun kanssa jos tämä.järkikulta pysyy päässä. Ja joku yhteiskunnan hoivapaikka kyllä löytyy jos kokopäiväistä apua tulen tarvitsemaan. Nyt 80.
Olen auttanut äitiäni ja asuimme samassa taloyhtiössä. Toimi hyvin. Eri asia on sitten jos iäkäs ihminen on vakavasti muistisairas. Sanoisin, että silloin ei hommasta tule yhtään mitään. Myös puolisoani olisin tietysti valmis tukemaan. Mitään sänkypotilasta tuskin kotioloissa hoidetaan. Ja siis nuo muistisairaudet - olisi täysin järjetöntä jos puoliso ei enää edes tietäsi kuka olen. Ei tulisi mitään. Minulla on omakin elämä!
Sänkypotilaitakin voidaan hoitaa kotona. Oleellistahan on vain se, millaista hoitoa ja miten monta kertaa vuorokaudessa hoitotoimenpiteitä tarvitaan. Sänkypotilas on siinä mielessä helppo, että se ei ainakaan karkaile eikä sytyttele tulipaloja tai jätä vesihanaa valumaan. Sairaalasänky vaan kotiin ja laidat ylös, niin ei pääse putoamaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hankkinut edes lasta kun en jaksa sitoutua kenenkään hoitamiseen enkä alkaisi edes puolison omaishoitajaksi. Alapeukuttajille tiedoksi, että en myöskään halua kenenkään läheiseni uhrautuvan minun hoitajaksi.
No siinä sitten jonottelet hoivakotiin muistisairaana omassa kämpässäsi ja "hoono soomi" hoitajat käyvät vilkaisemassa, oletko vielä hengissä.
Sateliittipaikannin on ranteessasi siltä varalta, että jos satut ulos lähtemään ilman avaimia, etkä muista minne piti palata.
Tämähän on karu totuus ainakin Helsingin vanhustenhoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi silloin saada asua minun kanssa tai ylipäätään jokun kanssa.
Pitääkö mädäntyä yksin, kun ei enää pärjää omillaan ja tuskin avustettunakaan kotona?
Voi hän muuttaa ihan vapaasti vaikka seniorikotiin jos kaipaa seuraa. Sitä paitsi aika pitkälle hän joutuisi olemaan myös täällä mun luona yksin.
Senioritalot on tarkoitettu omatoimiseen asumiseen. Ei niissä ole hoivapalveluja. Kaikki pitää tilata ja maksaa itse.
Niin? Kyllä niihin saa hoivapalveluita ihan siinä missä muuallekin jos vanhus asuu omassa kodissaan. Tänne mun asuntoon niitä ei saisi. Enkä mä näe mitään mieltä sillä että uuvutan itseni sillä että vanhus tarvii sitä apua ympärivuorokauden. Äidille musta olisi paljon enemmän apua ja iloa kun me asutaan näin kuin nytkin. Melko lähellä mutta kuitenkin erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi silloin saada asua minun kanssa tai ylipäätään jokun kanssa.
Pitääkö mädäntyä yksin, kun ei enää pärjää omillaan ja tuskin avustettunakaan kotona?
Miten kokopäivätyössä käyvä pystyy hoitamaan vanhuksen, joka ei pärjää kotona avustettunakaan? Eihän se ole mitenkään mahdollista, kun itse on pois kotoa vähintään 8 tuntia päivisin ja öisin pitää saada nukkua.
Eikä kaikilla ole lääketieteellistä koulutusta. Minullakaan ei ole. En osaisi hoitaa sairasta vanhusta.
Ei omaishoitajana tarvitse mitään lääketieteellistä koulutusta. Terv hoidolliset toimenpiteet tehdään kotihoidon puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Enkä ymmärrä miksi hänen pitäisi silloin saada asua minun kanssa tai ylipäätään jokun kanssa.
Pitääkö mädäntyä yksin, kun ei enää pärjää omillaan ja tuskin avustettunakaan kotona?
Miten kokopäivätyössä käyvä pystyy hoitamaan vanhuksen, joka ei pärjää kotona avustettunakaan? Eihän se ole mitenkään mahdollista, kun itse on pois kotoa vähintään 8 tuntia päivisin ja öisin pitää saada nukkua.
Eikä kaikilla ole lääketieteellistä koulutusta. Minullakaan ei ole. En osaisi hoitaa sairasta vanhusta.
Ei omaishoitajana tarvitse mitään lääketieteellistä koulutusta. Terv hoidolliset toimenpiteet tehdään kotihoidon puolesta.<
Aika harva heistä joilla koulutus on edes harkitsee sitä vaihtoehtoa että hoitaisi vanhusta 24/7 omassa kodissaan. Siihen ei saa apuja käytännössä mistään. Eikä ammattilainen halua tehdä työtä tauotta ja vuorotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hankkinut edes lasta kun en jaksa sitoutua kenenkään hoitamiseen enkä alkaisi edes puolison omaishoitajaksi. Alapeukuttajille tiedoksi, että en myöskään halua kenenkään läheiseni uhrautuvan minun hoitajaksi.
No siinä sitten jonottelet hoivakotiin muistisairaana omassa kämpässäsi ja "hoono soomi" hoitajat käyvät vilkaisemassa, oletko vielä hengissä.
Sateliittipaikannin on ranteessasi siltä varalta, että jos satut ulos lähtemään ilman avaimia, etkä muista minne piti palata.
Tämähän on karu totuus ainakin Helsingin vanhustenhoidosta.
Näinhän se on. Pitääkin jokaisen tahollaan miettiä, onko hoivakodissa yhtään sen parempi. Paitsi että ovet ovat lukossa eikä pääse karkuteille. Mun äiti oli tammikuussa kriisipaikalla 2 viikkoa hoivakodissa ja kun sinne soitti, niin osa puhelimeen vastanneista ei osannut hoonosoomella kertoa yhtään mitään ja osa sentään sen, että äiti oli nähty siellä. Ihan hyvä toki sekin, ikävämpää olisi, jos kukaan ei olisi kahteen viikkoon edes nähnyt äitiä siellä. Toimittivat sieltä sitten Peijaksen päivystykseen nesteytettäväksi, koska äiti ei syönyt, juonut eikä ottanut lääkkeitään ja siksi meni huonoon kuntoon. Mä kävin hakemassa Peijaksesta äidin kotiin, koska isä ei halunnut äitiä takaisin hoivakotiin, koska siellä ei hoideta.
Jos tilanne olisi oikeasti aloituksen kaltainen, että hoivapaikkaa EI SAISI, niin mitä muuta tilanteessa voi tehdä? Jättää mutsi muumioitumaan omaan asuntoonsa, laittaa silmät kiinni ja sormet korviin ja toivoa että kuolee nopeasti tai joku muu auttaa? Jos näin moni olisi oikeasti valmis tekemään niin, niin olen syvästi huolissani koko yhteiskunnastamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne olisi oikeasti aloituksen kaltainen, että hoivapaikkaa EI SAISI, niin mitä muuta tilanteessa voi tehdä? Jättää mutsi muumioitumaan omaan asuntoonsa, laittaa silmät kiinni ja sormet korviin ja toivoa että kuolee nopeasti tai joku muu auttaa? Jos näin moni olisi oikeasti valmis tekemään niin, niin olen syvästi huolissani koko yhteiskunnastamme.
No sille vanhukselle hankittaisiin apua sinne kotiin jo ennen kuin tilanne on se että hoivapaikan hakeminen olisi edes ajankohtaista. Sisarusten kanssa sovittaisiin se kuka voi mitenkäkin vanhusta auttaa muu apu hankittaisiin sitten jostakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hankkinut edes lasta kun en jaksa sitoutua kenenkään hoitamiseen enkä alkaisi edes puolison omaishoitajaksi. Alapeukuttajille tiedoksi, että en myöskään halua kenenkään läheiseni uhrautuvan minun hoitajaksi.
No siinä sitten jonottelet hoivakotiin muistisairaana omassa kämpässäsi ja "hoono soomi" hoitajat käyvät vilkaisemassa, oletko vielä hengissä.
Sateliittipaikannin on ranteessasi siltä varalta, että jos satut ulos lähtemään ilman avaimia, etkä muista minne piti palata.
Tämähän on karu totuus ainakin Helsingin vanhustenhoidosta.
Mieluummin näin kun omaisteni nurkissa. Tiedän kyllä mikä on vanhusten hoidon taso nykyään.
Se vielä puuttuisikin että eläkekusettajia pitäisi vielä hoitaakin. Vaurastuivat nuorempien kustannuksella ja muutenkin maksetaan heistä itsemme kipeäksi.
Asun postimerkissä, joten ei ole mahdollista
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne olisi oikeasti aloituksen kaltainen, että hoivapaikkaa EI SAISI, niin mitä muuta tilanteessa voi tehdä? Jättää mutsi muumioitumaan omaan asuntoonsa, laittaa silmät kiinni ja sormet korviin ja toivoa että kuolee nopeasti tai joku muu auttaa? Jos näin moni olisi oikeasti valmis tekemään niin, niin olen syvästi huolissani koko yhteiskunnastamme.
Yhteiskunnasta kannattaakin olla huolissaan. Nyt on viety mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, jota osa ihmisistä on käyttänyt hoitaakseen omia ikääntyviä vanhempiaan. Enää tätä vaihtoehtoa ei ole. Nyt on myös muutettu ansiosidonnaista siten, että sekä sen määrää että kestoa on pienennetty. Ei voi siis enää tehdä sitäkään, että irtisanoutuisi työpaikastaan ja sitten eläisi ansiosidonnaisella siihen asti, että vanhukset ovat kuolleet tai vihdoin saaneet hoivakotipaikan. Myös nk eläkeputki on poistettu, joten senkään varaan ei voi laskea sitä, että voisi hoitaa omat vanhempansa. Omaishoidontuki taas on niin naurettavan pieni, ettei sillä rahalla kukaan tule toimeen. Vanhuksella, jonka omaishoitajaksi ryhtyisit, on edelleen itsemääräämisoikeus omiin rahoihinsa eikä hänen ole mikään pakko antaa sulle senttiäkään omista rahoistaan. Jos Suomessa oikeasti haluttaisiin, että omaiset hoitaisivat vanhuksensa, tuo hoitaminen pitäisi jollain tavalla tehdä myös mahdolliseksi. Siltikään kaikki eivät siihen hommaan ryhtyisi, mutta moni ei ryhdy sen vuoksi, että on taloudellisisita syistä pakko käydä töissä.
Eikä kaikilla ole lääketieteellistä koulutusta. Minullakaan ei ole. En osaisi hoitaa sairasta vanhusta.