Yhdessä asuvat pariskunnat, miten teillä järjestetään kotityöt ja muut arjen velvollisuudet niin, että molemmat on tyytyväisiä?

Kumpi tyhjentää puusaunan (tai mahdollisen varaavan takan) tuhkat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettelisi vaikka joissain talouksissa laskettaisiin kumpi käsitteli isomman määrän astioita tai pyykkiä ja sillä sitten vedottaisiin ties mihin. "onko 0,2kg sukkia muka yhtä paha kuin 0,7kg paitoja, mun astianpesukoneellisessa oli kaksi lautasta enemmän!! Biojätepussissa oli banaaninkuori, jota sinun pussissa ei silloin ollut!" 

^ Aivan varmasti! (Banaaninkuoret tosin tulee saksia pieniksi paloiksi, lukijan huomautus.)

"En vie biojätteitä, kun en juo kahvia tai syö banaaneja!!" 

Kumpi kirjoittaa kuluttajapalautteita, ellei tarjousmyyntituotteiden saatavuutta ole.

Kumpi ottaa yhteyttä paperisen sanomalehden jakelupäivystykseen, ellei lehteä ole ilmestymispäivänä jaettu tavalliseen tapaan ja päättää vaaditaanko puutelehti jälkitoimituksena tilalle vai tilauksen jatkamista maksuttomasti yhdellä numerolla.

Kuka siivoaa kaaoksen lapsiperheiden yövierailun jälkeen.

Kuka vaihtaa kattolamppujen led-lamput.

Kumpi vaihtaa herätyskellojen ja palovaroittimien paristot.

Kumpi huolehtii suku/hautojen haudanhoito- ja haltijuusmaksujen jatkamisesta ajallaan ja siten turvaa itselleen mahdollisen hautapaikan, jotka voivat olla kiven alla (jopa muistolehdotkin voivat olla täynnä).

Kuka hakkaa halot. Jopa mahdollista kaupunkiasunnoissa, jos harvennetaan puiden paksuja oksia.

Kumpi poimii marjapensaista marjat.

Mies ei tehnyt käytännössä mitään. Oli sovittu vuoroviikottaiset siivoukset ja vessan pesu. Ei tehnyt mitään ja kusi lattialle. Tyhjensi vain tiskikoneen kun pyysin, paskaisilla käsillä. Pelasi sen sijaan pleikkarilla, hinkkasi persettä mattooni, joi energiajuomaa ja ravasi röökillä. Muutin pois. 

Ollaan aika pitkälti ulkoistettu siivoaminen ja puutarhanhoito, toki jos jotain tarvii just sillä hetkellä tehdä niin se kuka ehtii tekee. Aika paljon syödään kodin ulkopuolella, mutta jälleen sama, että se kuka ehtii parhaiten sillä hetkellä kokkaa. Lapsia ei meillä vielä ole.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi huolehtii suku/hautojen haudanhoito- ja haltijuusmaksujen jatkamisesta ajallaan ja siten turvaa itselleen mahdollisen hautapaikan, jotka voivat olla kiven alla (jopa muistolehdotkin voivat olla täynnä).

Kumpikin huolehtii oman sukunsa puolelta. Sitten menee hankalaksi, jos kuollut onkin yhteinen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Nainen hoitaa juoksevat asiat eli lasten vaatetus, varusteet ja menot. Pyykin ja vessan pesun, vaihtelee lakanat/pyyhkeet... Eli kaiken pikkusälän mitä ei tule ajatelleeksi varsinaisena hommana. Tekee lyhyempää työaikaa. 

Yhdessä perus siivoukset eli tiskit, imurointi, pölyt tarpeen mukaan. 

Mies hoitaa kaupassa käynnin, ruoan laiton ja laskut. Sekä kaikki ns.miesten hommat.

Ei meillä kukaan valita ja homma toimii.

Miten pyykki, lakanoiden vaihto ja wc pesu ei tule mieleen varsinaisina hommina? Pyykki? 

Vierailija kirjoitti:

Mies ei tehnyt käytännössä mitään. Oli sovittu vuoroviikottaiset siivoukset ja vessan pesu. Ei tehnyt mitään ja kusi lattialle. Tyhjensi vain tiskikoneen kun pyysin, paskaisilla käsillä. Pelasi sen sijaan pleikkarilla, hinkkasi persettä mattooni, joi energiajuomaa ja ravasi röökillä. Muutin pois. 

Antoiko tämäkin unelmien mies itsestään unelmien miehen kuvan, kunnes muutitte yhteen ja alkoi hinkkaamaan persettä mattoon, vai miten tuollaisen kanssa päädytään yhteen? Varmasti jotain merkkejä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Homma menee ongelmalliseksi juuri tuolloin, kun aletaan listamaan että minä teen tätä ja sinä tuota, minä enemmän, sinä vähemmän! Järkevät ihmiset toimisivat niin, että "hei, astianpesukone on ajanut ohjelman läpi, minäpä tyhjään sen, kun satuin nyt juomaan vettä täällä keittiössä", eikä niin, että "minä vein aamulla roskat, en varmana tyhjää astianpesukonetta, olkoon", mutta toki tämä vaati kaksi näin ajattelevaa tai toinen hoitaa kaiken. 

Homma voi mennä ongelmalliseksi myös, jos toisella on ajatus, ettei pidä seurata kumpi nyt enemmän tekee, vaan mennä ”luonnollisella painollaan”, jolloin todennäköisesti se on juuri tuo toimen, joka tekee enemmän (ja siksi juuri toivoo, että vähän seurattaisiin  kumpi tekee mitäkin, jottei suurin osa kaatuisi hänen niskaansa). ”Ei tarvi seurailla, kyllä hommat aina jotenkin hoituu” asenne on yleensä sillä joka ei edes huomaa tekevänsä huomattavasti vähemmän kuin toinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma menee ongelmalliseksi juuri tuolloin, kun aletaan listamaan että minä teen tätä ja sinä tuota, minä enemmän, sinä vähemmän! Järkevät ihmiset toimisivat niin, että "hei, astianpesukone on ajanut ohjelman läpi, minäpä tyhjään sen, kun satuin nyt juomaan vettä täällä keittiössä", eikä niin, että "minä vein aamulla roskat, en varmana tyhjää astianpesukonetta, olkoon", mutta toki tämä vaati kaksi näin ajattelevaa tai toinen hoitaa kaiken. 

Homma voi mennä ongelmalliseksi myös, jos toisella on ajatus, ettei pidä seurata kumpi nyt enemmän tekee, vaan mennä ”luonnollisella painollaan”, jolloin todennäköisesti se on juuri tuo toimen, joka tekee enemmän (ja siksi juuri toivoo, että vähän seurattaisiin  kumpi tekee mitäkin, jottei suurin osa kaatuisi hänen niskaansa). ”Ei tarvi seurailla, kyllä hommat aina jotenkin hoituu” asenne on yleensä sillä joka ei edes huomaa tekevänsä huomattavasti vähemmän kuin toinen. 

Siksi "...vaatii kaksi näin ajattelevaa...", ja kuten sanoin jatkoviestissä, näitä asioita on aivan mahdoton jakaa tasan ja seuraava riidan kohde on se, kun toisella olikin vähemmän pyykkiä tai astioita omalla vuorollaan, eli hommat eivät menneet tasan!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun taloudessa on vain kaksi henkilöä, vuoroviikot on toimiva järjestely. Näin esimerkiksi: Toinen hoitaa kaksi viikkoa ruuanlaiton ja käy kaupassa, samaan aikaan toinen hoitaa kodin perustyöt.

Muutenkin tällaiset vuoroviikot toimivat lähes kaikissa asioissa, esim koirien lenkittämisessä. Järjestely edellyttää, että molemmat todella ymmärtävät vastuunsa ja tekevät hommansa. Tehtävät vaihtuvat, mutta idea pysyy. Meillä toiminut hyvin jo kohta neljä vuosikymmentä. 

Kannattaa erikoistua, toinen pitää jostain enemmän, toinen osaa jotain enemmän ja muita yhdistelmiä. Ei mitään kaavamaista.

Todellakaan ei koiria, ei voi suositella kenellekään, ellei ole valmis sitä ulkoiluttamaan, onpa ollut ennestään toisella tai yhteinen. Jos toisella ennestään, 100 % tämän vastuulla.

Tiedän myös tapauksia missä innolla hankitaan koira, muttei itse ulkoiluteta sitä melkein koskaan, etenkään syksyllä tai talvella. Näissä kuvioissa kyllä monesti se ulkoiluttajan rooliin joutunut hoitaa kyllä suurimman osan muistakin hommista, kun toinen scrollaa puhelinta päivät pitkät. 

Kuka kantaa kotiin isot kissanhiekkasäkilliset, harjaa pitkäkarvaisen kissan joka päivä, kun ensin vaatii kotiin kissan. Kumpi viitsii opettaa kissan kaupunkikodin tavoille. Kumpi suostuu nukkumaan pää kissan takapuolta vasten, kun toinen saa olla kissan pääpuolta vasten.

Takajaloista kiinni ja kohti jotain kovaa.

Yleensä minä teen kaikki sisätyöt talossa, mies hoitaa nurmikot ja lumityöt. Mutta poikkeuksia on tietysti välillä. Paitsi nurmikon leikkauksessa. (molemmat ei töissä).

Jokainen siivoaa omat tavaransa paikoilleen, vaimo siivoaa loput. Vaimo tekee yleensä ruoan, paitsi miehellä omat bravuurit ja aina ei rouvaa huvita tai ei ehdi. Vaimo pyykkää. Se kuskaa lasta ketä huvittaa tai ehtii. Mies leikkaa nurmikon. Vaimo hoitaa suurimman osan kotitöitä, koska on kotona ja tykkää olla kotirouvana, mies käy töissä. Harvinaisen onnellinen pariskunta, jokainen päivä tuo iloa.