Mies ei suostu siihen, että asuntolaina otetaan molempien nimiin
Kohta 15-vuotta takana yhteistä historiaa ja lapsia on siunaantunut 3 kappaletta. On ollut vaikeuksia niinkuin kaikissa parisuhteissa. Löydettiin unelmakoti ja mies haluaa lainan omiin nimiinsä!
Emme ole naimisissa ja nyt on alkanut mietityttämään, että nyt huijataan ja kunnolla. Tähän asti on asuttu vuokralla ja vuokrasopimus on molempien nimissä.
Kommentit (979)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole Sinua rakastava aviomiehesi.
Onko Aviolittonne Pyhä ja Jumalan siunaama?
Pidä itsestäsi huolta.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole Sinua rakastava aviomiehesi.
Onko Aviolittonne Pyhä ja Jumalan siunaama?
Pidä itsestäsi huolta.
Eihän joku mörskä ole oikeasti kuin riesa.
Oyttakoon lainan olin nimiinsä, mutta talo laitetaan molempien nimiin
Ottakoon mies omaa asuntolainaa
ja asuntoon vuokralaisia,
jotta laina lyhenee.
Perheenä voisitte jatkaa vuokra-
asunnossa, jollei saada sopua,
että omistus olisi yhteinen.
15-vuotta yhdysmerkillä (väärin), mutta 3 kappaletta ilman yhdysmerkkiä (oikein). Mikä logiikka?
Vierailija kirjoitti:
Käviskö sulle, että sun rahat käytetään lastenvaatteisiin, perheen ruokailuihin jne., ja vaimon rahat käytetään lainanlyhennyksiin asunnosta, joka on vain vaimon nimissä? Lopulta vaimolla on asunto, ja sulla on niin mitä?
Selitätkö vielä, mikä automaatti tekoäly määrää, että talon ostosta seuraa tuo tilanne? Ap nimenomaan sanoi, että mistään tuollaisesta epäreilusta diilistä ei ole kyse.
Minä muutin miehen taloon, lainoja ja tai remppoja en ole maksanut. Suunnitellut kyllä ja osaamiseni mukaan tehnyt, ihanaa hommaa kun on. Meillä on yhteinen tili, jolle ohjautuu elämisen kulut (joita ilman en missään asuisi) sekä josta maksamme ruoka- bensa- jne. kulut.
Lopulta mulla on justiin sitä niin, mitä tienaamaan olen onnistunut ja säästämään. Miten tämä voi olla epäreilua??
En pysty minäkään ymmärtämään, mikä autuus mun olisi asua vuokralla, sekö, että eipäs pääse mieskään
En tiedä ap:n ja miehensä tuloja tai talon hintaa tai sen kustannuksia, mutta tosi monissa kolmen lapsen perheissä sen määrää semmoinen tekoäly kuin rahojen riittäminen. Ihan yksinkertaisesti suurin osa tuloista menee, ja miehellä menee leijonanosa lainanhoitoon. Päättele siitä, kenellä menee kaikkeen muuhun.
Eikä kyse ole tuhlaavaisuudesta tai ns omasta valinnasta, vaan eläminen maksaa. Perhe on toki valinta, ja talon ostaminen on valinta, mutta ruokaostokset tai lämmityslasku tai lasten normaalit vaatteet eivät ole valintoja, vaan pakollisia menoja.
Talot vielä usein sijaitsevat sillä tavalla vähän syrjemmällä, että joutuu hankkimaan erilaisia kulkupelejä, tai ainakin bussilippuja. Isossa talossa voi lämmityskin maksaa jotain aivan muuta kuin kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käviskö sulle, että sun rahat käytetään lastenvaatteisiin, perheen ruokailuihin jne., ja vaimon rahat käytetään lainanlyhennyksiin asunnosta, joka on vain vaimon nimissä? Lopulta vaimolla on asunto, ja sulla on niin mitä?
Selitätkö vielä, mikä automaatti tekoäly määrää, että talon ostosta seuraa tuo tilanne? Ap nimenomaan sanoi, että mistään tuollaisesta epäreilusta diilistä ei ole kyse.
Minä muutin miehen taloon, lainoja ja tai remppoja en ole maksanut. Suunnitellut kyllä ja osaamiseni mukaan tehnyt, ihanaa hommaa kun on. Meillä on yhteinen tili, jolle ohjautuu elämisen kulut (joita ilman en missään asuisi) sekä josta maksamme ruoka- bensa- jne. kulut.
Lopulta mulla on justiin sitä niin, mitä tienaamaan olen onnistunut ja säästämään. Miten tämä voi olla epäreilua??
En pysty minäkään ymmärtämään, mikä autuus mun olisi asu
Ap sanoo, että miehellä on jo säästössä, eli heidän yhteiselonsa aikana, kertynyt iso osa talon ostoon tarvittavasta määrästä. Nyt on sitten ongelma, kun hän haluaa käyttää nämä rahat talon ostoon ja koska rahatkin ovat hänen, omistaa sen ostamansa talon.
Meillä on myös kaksi lasta, joten tiedän kyllä, että eläminen maksaa. Ja puoliksi siis se eläminen maksetaankin, miehellä nyt vain sattuu olemaan talo. Olisiko se pitänyt myydä ihan vain sen vuoksi, että se on miehen talo?
Siitä juuri on kyse: kun eläminen kuitenkin maksaa, onko sinusta oikeasti järkeä pysyä vuokralla ja toisen kerryttää pankkitili
Otapa se mies siihen keskusteluun ja sano sille, että on olemassa sellainen kuin avoliittolaki, mikä koskee teitä nyt tällä hetkellä ja se koskee todella vahvasti erityisesti nyt kun teillä on lapsia. Ja sen lain mukaan sinä olet erossa oikeutettu ositukseen siitä omaisuudesta mitä on avoliiton aikana hankittu, että haluaako mies todella saada velat maksettavaksi, mutta talo menee sitten kuitenkin puoliksi? Olet kuitenkin 3 lasta kehostasi pullauttanut ja niitä varmasti enemmän hoitanut ja kuluja lapsista maksanut, joten sille lasketaan rahallista arvoa. Katsele sen ilmettä kun sanot tuon.
Käytännössä sinä maksaisit lainaa, mutta omaisuus olisi vain miehen, jos asuisit edelleen hänen kanssaan.
Edelleen en tule koskaan tajuamaan, miksi ihmiset haluavat muka elää avoliitossa, mutta kuitenkin haluavat sen olevan ihan samaa kuin avioliitto.
Itse olen avoliitossa ja selvää on, että jos ero tulee, mitään osituksia tai tasauksia ei tulla tekemään, vaikka lapsia kaksi onkin. Jos haluaisimme elää avioliitossa, olisimme menneet naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en tule koskaan tajuamaan, miksi ihmiset haluavat muka elää avoliitossa, mutta kuitenkin haluavat sen olevan ihan samaa kuin avioliitto.
Itse olen avoliitossa ja selvää on, että jos ero tulee, mitään osituksia tai tasauksia ei tulla tekemään, vaikka lapsia kaksi onkin. Jos haluaisimme elää avioliitossa, olisimme menneet naimisiin.
Avoliittolaki sanoo toisin. Ei poikkea nykyään juuri mitenkään avioliitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole Sinua rakastava aviomiehesi.
Onko Aviolittonne Pyhä ja Jumalan siunaama?
Pidä itsestäsi huolta.
Eivät ole naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Otapa se mies siihen keskusteluun ja sano sille, että on olemassa sellainen kuin avoliittolaki, mikä koskee teitä nyt tällä hetkellä ja se koskee todella vahvasti erityisesti nyt kun teillä on lapsia. Ja sen lain mukaan sinä olet erossa oikeutettu ositukseen siitä omaisuudesta mitä on avoliiton aikana hankittu, että haluaako mies todella saada velat maksettavaksi, mutta talo menee sitten kuitenkin puoliksi? Olet kuitenkin 3 lasta kehostasi pullauttanut ja niitä varmasti enemmän hoitanut ja kuluja lapsista maksanut, joten sille lasketaan rahallista arvoa. Katsele sen ilmettä kun sanot tuon.
Hienoja lokkeiluohjeita, joissa unohtuu realiteetit täysin. Ei se avopuoliso ole oikeutettu mihinkään. Jos/kun menot on jakautunut tasan ja toinen on vain päättänyt säästää ylimääräisiä rahojaan eikä ole tuhlannut niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asumme minun omistamassani asunnossa ja laina on myös minun nimissäni. Tulomme ovat suurin piirtein samat.
Minä maksan palkkapäivänä kaikki asumiseen liittyvät kulut ja kaikki laskut, ja sen jälkeen tilini on melkein tyhjä laskujen määrästä riippuen.
Mies maksaa auton rahoituksen, maksaa suurimman osan kaupoissa ja ravintoloissa, ja siirtää minulle käyttörahaa.
En yhtään tiedä, kuka maksaa mitäkin. Molempien tulot hupenevat kuukauden loppuun mennessä, eikä kummallekaan jää säästöön. Miksi minun pitäisi tietää, kuka maksaa mitäkin?
Tähän odotan vielä vastausta. Miksi minun pitäisi tietää?
Nyt meni yli hilseen 😳. Juurihan luettelit kaiken mitä sinä maksat ja mitä puolisosi maksaa,
me asumme velallisessa okt:ssa, on myös lapsia. Perusduunareita, käydään myös ulkona syömässä. Olen ollut lasten hoidon kälkeen reilu 2 vuotta töissä, teen lyhennettyä työaikaa. Säästöön kertynyt n. 20000€.
Että käyttäjässä vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en tule koskaan tajuamaan, miksi ihmiset haluavat muka elää avoliitossa, mutta kuitenkin haluavat sen olevan ihan samaa kuin avioliitto.
Itse olen avoliitossa ja selvää on, että jos ero tulee, mitään osituksia tai tasauksia ei tulla tekemään, vaikka lapsia kaksi onkin. Jos haluaisimme elää avioliitossa, olisimme menneet naimisiin.
Avoliittolaki sanoo toisin. Ei poikkea nykyään juuri mitenkään avioliitosta.
Tiedän sen, mutta mitä tekemistä sillä on minun avoliittoni kanssa? Jos me eroamme, siitä ei kuule tuomarit eikä valamiehet, vaan me eroamme ja kumpikin vie omaisuutensa mukanaan. Tämä on se meidän pointti olla avoliitossa.
Jos haluaisimme tilanteen, jossa lait määrittelevät osingoista ja tasingoista, olisimme avioliitossa. Näin yksinkertaista.
En siis edelleenkään tajua, miksi joku valitsee avioliiton, kun itse asiassa haluaa lakisääteisen suhteen, avioliiton.
En siis edelleenkään tajua, miksi joku valitsee avioliiton, kun itse asiassa haluaa lakisääteisen suhteen, avioliiton.
Tarkoitit varmaan avoliiton, mutta kyllähän tuo selväksi tuli. Lonkalta heitän, että eivät naiset sitä yleensä valitsekaan, vaan tyytyvät siihen, kun mies ei muuhun suostu. Erittäin usein naiset myös odottavat, että naimisiin mennään viimeistään sitten, kun lapsia tulee ja jäävät senkin jälkeen odottelemaan, että kyllä vielä joskus.
Naisille on tärkeämpää kuin miehille nämä yhteissäännöt, eli pitää olla naimisissa ja kuten tuolla yksi sanoi, oikea yhteinen koti. Raamit ja kulissit siis.
Ja sitkeässä elää myös luulo, että on ihan oikeus odottaa osuutta miehen omaisuudesta, jos itsekin makselee 20-30 % menoista. Koska lapset, eli jonkunlaista tasausta siitä, että päättänyt jäädä kotiin hoitamaan lapsia tai että yleensä hoitaa lapsia.
Tässäkin keskustelussa on tainnut olla vain yksi poikkeus tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan nyt vuokraa pyydä kolmen lapsen äidiltään. Sitten vaan ero vireille.
No miten nainen maksaa miehelleen asumisesta?
Hän osallistuu juokseviin kuluihin, koska näinhän mies asian halusi olevan.
Aika hyvä diili nauselle maksaa vaan oma osuutensa juoksevista kuluista. Kannattaa suostua.
Kolmen lapsen perheessä niitä juoksevia kuluja on kyllä aika paljon.
Eli parempi olisi jos maksais kulujen lisäksi puolet lainasta?
Vierailija kirjoitti:
Kauppakirjaan molempien nimet, ehdottomasti tai vaihtoehtoisesti maksat vain osasi juoksevista menoista, puoliso lyhentäkööt lainaansa. Sinä voit säästää saman rahan johonkin tuottoisaan sijoituskohteeseen.
Sehän ei haittaa jos laina on äijän nimissä mutta ikimaailmassa et suostu siihen että talon kauppakirjaan pannaan vain hänet omistajaksi. Molempien nimet ja omistusosuudeksi molemmille 1/2. Jos pankin laina on vain hänen nimissään niin siinähän sitten maksaa sinunkin osuutesi. Mutta totta puhuen, älä suostu siihen. Otat oman puolikkaasi rahoitusvastuun omiin käsiisi eli milemmille omat lainaosuudet. Muuten ei ole mitään järkeä ja kukin aikuinen ottaa itselleen omat vastuunsa eikä päästä toista määräilemään niistä.