Mies ei suostu siihen, että asuntolaina otetaan molempien nimiin

Vierailija kirjoitti:

NO anna ottaa lainan omiin nimiiinsä, mutta hän myös lainan maksaa. 

 

Juu maksaa lainan eli kerää itelleen varallisuutta ja valtaa päättää vaikka niin, että jos tulee ero niin ukko on varsin vauras mutta vaimo ei. Vaimon tuloilla elätetään perhe ym..mutta jääkö säästöön yhtikäs mitään? Ja entäpä verohelpotukset?

Aika moni tuntuu olevan matemaattisesti hiukan, noh, epärealistinen. Jos taloudessa on jokin todella kallis elementti, kuten satojen tuhansien eurojen laina, se vaikuttaa käytännössä aina molempien elämään. Vaikka lainan ottanut osapuoli hoitaisi lainansa sinänsä itse, hänellä jää vähemmän rahaa muuhun. Silloin toiselle tulee suhteessa enemmän maksettavaa. Näin on varsinkin, jos tulot ovat melko tasaiset. Tai jos elintaso määrittyy enemmän tienaavan mukaan.

Se on vähän kuten matkatyö, joka vaikuttaa ihan väkisin kotitöiden jakautumiseen. 

Sinä et ainakaan ole juristi, se on varmaa. Yhteisomistuksella ja avioliitolla tai avoliitolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Päin vastoin kuin luulet, juuri avoliitossa olisi tärkeämpää tehdä noin isot asiat juridisesti yhdessä. Avioliitossa ei ole yhtä tarkkaa, jos on avio-oikeus kuitenkin turvaamassa sitä osapuolta , joka ei omista yhteistä kotia.

En ole juristi, enkä perusta ihmissuhteitani juridiikkaan. Sen sijaan vapaassa maassa olen valinnut sen parisuhdemuodon, joka sopii minulle ja puolisolleni. Se tarkoittaa, että juuri isoja asioita emme halua tehdä yhdessä, vaan kumpikin ostaa ja omistaa oman omaisuutemme. Emme halua tehdä näitä isoja asioita juridisesti yhdessä. Emme nimenomaan halua välillemme mitään avio-oikeutta.

Ap on tiennyt tehneensä 3 lasta avoliitossa ja viihtynyt siinä 15 v. Ei minusta tuo oikeuta siihen, että toisen pitää alkaa kanssaan yhteisomistaa, jos ei tahdo. Jos minä haluan ostaa itselleni jahdin ja omistaa sen, en katso, että avomiehelläni on oikeus alkaa polkea jalkaa, että hän haluu haluu puolet siitä jahdista. Siitä voi päättää, lähteekö vesille kanssani minun jahdillani.

Sama juttu sen talon kanssa. Ei apn sinne tarvitse muuttaa, mutta kyllä miehellä on oikeus se talo ostaa. 

Avioliitossa kaikki on yhteistä, varakas tekee tietenkin avioehdon >JOS ja kun ero tulee. Oon niin kyyninen. 

Vierailija kirjoitti:

Aika moni tuntuu olevan matemaattisesti hiukan, noh, epärealistinen. Jos taloudessa on jokin todella kallis elementti, kuten satojen tuhansien eurojen laina, se vaikuttaa käytännössä aina molempien elämään. Vaikka lainan ottanut osapuoli hoitaisi lainansa sinänsä itse, hänellä jää vähemmän rahaa muuhun. Silloin toiselle tulee suhteessa enemmän maksettavaa. Näin on varsinkin, jos tulot ovat melko tasaiset. Tai jos elintaso määrittyy enemmän tienaavan mukaan.

Se on vähän kuten matkatyö, joka vaikuttaa ihan väkisin kotitöiden jakautumiseen. 

Paitsi että ap sanoo miehellä olevan jo säästössä lähes talon hinta, että sinällään. Nytkin jo ilmeisesti aplla ja miehellä on kohtuulliset tuloerot, joten sikäli tuskin talolainan ottaminen asioita muuttaisi taloudellisesti juurikaan. Sen sijaan kyseessä lienee onkin se, että ap kokee loukkaukseksi sen, että mies haluaa asumismuodon, jota ei jaeta puoliksi. 

Ja ihan hyvä kysymys siis tuo, että mitä sitten voi odottaa,, jos pitkä liitto ja kolme lasta ei ole edennyt avioliittoon.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehen nimissä laina ja talo. Miehellä 4x kovemmat tulot eli erittäin hyvätuloinen. Ei avioehtoa niin en ole jaksanut asiasta stressata. Hyvä vaan ettei tarvitse huolehtia laina-asiasta. 

Meillä on asunnot olleet 50/50 miehen ja minun nimissä ja nyt myös nykyinen talo. Asuntolainat on otettu yhdessä ja mies ne enimmäkseen on maksanut. 

En minä ole laina-asiasta huolehtinut, kun rahat on yhteiset ja lainat on mitoitettu niin, että ne pystyy miehen tuloilla maksamaan. Eikä pankkia ole haitannut, jos olen ollut lainan nostotilanteessa työtön tai opiskelija. 

Meilläkään ei ole avioehtoa, joten sen puolesta ei ole niin välissä kenen nimissä talo on. Silloin kun ensimmäinen yhteinen koti ostettiin, niin mies ehdotti että ostetaan se 50/50, eikä minulla ollut mitään sitä vastaan. 

Voihan mies ottaa lainan omiin nimiinsä, siitä vaan, mutta talon omistuksen otatte puoliksi.

Lomailla lapsen kanssa kotona??? Minä tein sitä lomailua olosuhteiden pakosta mutta itkin ilosta kun pääsin työelämään taas ja päivät paljon helpommalla kuin kotiäitinä. Kotiäidillä ei ole minkäänlaista vapaa hetkeä olla kuulematta sitä mekastusta etenkin jos on poikia!

 

Sitä sopii kokeilla muutama vuosi ennenkuin aukoo päätään asiasta ja etenkin jos ei ketään ole auttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä suostu. Sinä maksat lasten kulut ja ruoat ja mies itselleen talon. 

Mies maksaa lainan, ei se tarkoita että talo on hänen.

Vierailija kirjoitti:

Lomailla lapsen kanssa kotona??? Minä tein sitä lomailua olosuhteiden pakosta mutta itkin ilosta kun pääsin työelämään taas ja päivät paljon helpommalla kuin kotiäitinä. Kotiäidillä ei ole minkäänlaista vapaa hetkeä olla kuulematta sitä mekastusta etenkin jos on poikia!

 

Sitä sopii kokeilla muutama vuosi ennenkuin aukoo päätään asiasta ja etenkin jos ei ketään ole auttamassa.

Hoitovapaa on ihan oma valinta! Jos sinulla ei ollut kivaa, niin miksi valitsit typerästi?

Vierailija kirjoitti:

Aika moni tuntuu olevan matemaattisesti hiukan, noh, epärealistinen. Jos taloudessa on jokin todella kallis elementti, kuten satojen tuhansien eurojen laina, se vaikuttaa käytännössä aina molempien elämään. Vaikka lainan ottanut osapuoli hoitaisi lainansa sinänsä itse, hänellä jää vähemmän rahaa muuhun. Silloin toiselle tulee suhteessa enemmän maksettavaa. Näin on varsinkin, jos tulot ovat melko tasaiset. Tai jos elintaso määrittyy enemmän tienaavan mukaan.

Se on vähän kuten matkatyö, joka vaikuttaa ihan väkisin kotitöiden jakautumiseen. 

 

Miksi toiselle tulisi enemmän maksettavaa? Loogisesti menoja pienennetään, jos rahat ei riitä.

"Luulisi, että kaikki miehet innolla lomailisivat kotona edes sen isälle varatun vanhempainloman. Jos se kerran on pelkkää lomailua ja siitä saa vielä korvauksenkin. Vaan ei, itketään palkan ja ylenemismahdollisuuksien menetyksiä ja halutaan olla lomailematta."

Miehen työpaikalla saa pitää 6kk isyyslomaa täydellä palkalla ja todellakin kaikki isät pitävät siellä isyyslomansa aivan innolla. Toki noin pitkä palkallinen isyysloma on työnantajaltakin viesti, että on ihan ok ottaa pieni tauko töistä ja viettää aikaa oman lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Voihan mies ottaa lainan omiin nimiinsä, siitä vaan, mutta talon omistuksen otatte puoliksi.

Pariin kertaan on jo kerrottu, että a) mies tuskin saa lainaa taloon,  jonka omistaakin joku muu kuin mies ja b) jos ap ei maksa talosta omistussuhteensa mukaisesti, katsoo verottaja miehen antaneen lahjan ja se tarkoittaa veroseuraamuksia. Toki jos miehellä on kunnon vakuudet (muuta kuin tuo talo), voi lainan saada, mutta pankissa kyllä moneen kertaan tulevat varoittamaan, että ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Sinä et ainakaan ole juristi, se on varmaa. Yhteisomistuksella ja avioliitolla tai avoliitolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Päin vastoin kuin luulet, juuri avoliitossa olisi tärkeämpää tehdä noin isot asiat juridisesti yhdessä. Avioliitossa ei ole yhtä tarkkaa, jos on avio-oikeus kuitenkin turvaamassa sitä osapuolta , joka ei omista yhteistä kotia.

En ole juristi, enkä perusta ihmissuhteitani juridiikkaan. Sen sijaan vapaassa maassa olen valinnut sen parisuhdemuodon, joka sopii minulle ja puolisolleni. Se tarkoittaa, että juuri isoja asioita emme halua tehdä yhdessä, vaan kumpikin ostaa ja omistaa oman omaisuutemme. Emme halua tehdä näitä isoja asioita juridisesti yhdessä. Emme nimenomaan halua välillemme mitään avio-oikeutta.

Ap on tiennyt tehneensä 3 lasta avoliitossa ja viihtynyt siinä 15 v. Ei minusta tuo oikeuta siihen, että toisen pitää alkaa kanssaan yhteisomistaa, jos ei tahdo. Jos minä haluan ostaa its

Tekisin itsekin ihan samoin, jos nyt viisikymppisenä aikuisten lasten äitinä aloittaisin uuden suhteen. Mutta kolme yhteistä alaikäistä lasta tekee tässä sen eron, että mies ei toimi oikein. 

Ap ei hetkeäkään ole sanonut, että mies olisi vaatimassa apta maksamaan perheen muun elatuksen ja hän makselisi itselleen omaisuutta. Päinvastoin ap on sanonut, että miehellä on lähes jo säästössä talorahat, ilmeisesti ei ole katseltukaan mitään miljoonataloa Kauniaisista.

Oletan siis, että apn avoperheellä menee ihan kivasti, eli säästöönkin jää rahaa ainakin miehellä ja apllakin olisi taloon varaan. Nyt häntä vain suututtaa, että mies ei tahdo omistaa taloa puoliksi. Minä ymmärrän molempia.

DANGER

Maksa puolet lainasta omilla tuloillasi ja mies maksaa juoksevat kulut (ruoka, auto ym.)

Kauppakirjaan kummankin nimi 50% ja 50%. Jos toinen haluaa ottaa lainan nimiinsä, niin anna ottaa.

Se on teidän kummankin ja lasten turva, että omistus on puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehen nimissä laina ja talo. Miehellä 4x kovemmat tulot eli erittäin hyvätuloinen. Ei avioehtoa niin en ole jaksanut asiasta stressata. Hyvä vaan ettei tarvitse huolehtia laina-asiasta. 

Tässä minilexistä lainaus:

"Lähtökohtana pidetään nimiperiaatetta, eli jos omaisuus on hankittu vain toisen puolison nimiin, omaisuus kuuluu kyseiselle puolisolle, ja jos omaisuus on hankittu molempien puolisoiden nimiin, omaisuus on puolisoiden yhteistä omaisuutta."

Eli jos teille tulee ero, miehellä on 4x kovemmat tulot ja talo. Mitä sinulle jää?

Todennäkösesti lapset ja viime kauden muotivaatteet. Säästöjä tasan 0 €.

Koskapa ' ei ole tarttenut huolehtia raha-asioista.'

Vierailija kirjoitti:

Sinä et ainakaan ole juristi, se on varmaa. Yhteisomistuksella ja avioliitolla tai avoliitolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Päin vastoin kuin luulet, juuri avoliitossa olisi tärkeämpää tehdä noin isot asiat juridisesti yhdessä. Avioliitossa ei ole yhtä tarkkaa, jos on avio-oikeus kuitenkin turvaamassa sitä osapuolta , joka ei omista yhteistä kotia.

En ole juristi, enkä perusta ihmissuhteitani juridiikkaan. Sen sijaan vapaassa maassa olen valinnut sen parisuhdemuodon, joka sopii minulle ja puolisolleni. Se tarkoittaa, että juuri isoja asioita emme halua tehdä yhdessä, vaan kumpikin ostaa ja omistaa oman omaisuutemme. Emme halua tehdä näitä isoja asioita juridisesti yhdessä. Emme nimenomaan halua välillemme mitään avio-oikeutta.

Ap on tiennyt tehneensä 3 lasta avoliitossa ja viihtynyt siinä 15 v. Ei minusta tuo oikeuta siihen, että toisen pitää alkaa kanssaan yhteisomistaa, jos ei tahdo. Jos minä haluan ostaa its

Ööö. He ovat perhe. Ihmisiä. Sinä kuulostat puupökkelöltä.