Ihmettelen suuresti sellaisia melkeinpä mallivartaloisia keski-ikäisiä

Vierailija kirjoitti:

Vielä kysyisin, että tarkoittaako se sanonta liikkuminen ja urheileminen sitä että aina hengästyy ja hikoilee itsensä kokonaan? En ole sellaista vuosiin edes kokenut. 

Jos haluat, että se vaikuttaakin jotain, niin kyllä. Mutta se pitää aloittaa kevyesti ja lisätä rasitustasoa/kestoa pikkuhiljaa. Liian rajulla aloituksella homma menee erittäin todennäköisesti pieleen.

Mutta mikä siinä hengästymisessä ja hikoilussa niin paha juttu on?

Kuntoilun tärkeys korostuu kun ikää tulee enemmän, lihakset alkaa muutoin veltostua. Pitää siis liikkua ja mielellään myös lihaskuntoa eikä pelkkää lenkkeilyä, jos mielii pitää kroppansa hyvän näköisenä 50+ iästä eteenkin päin. Hoikka toki voi olla ilman lihaksiakin, mutta ei se yhtä hyvän näköistä ole. 

Ei xs tai s -koko ole viisikymppisellä mikään hyvännäköinen varsinkin kun kollageenia muutenkin katoaa. Yhden kokoluokan lisäys saa  näyttämään paremmalta.

Kuulostaa kamalalle jos ei ole hengästynyt tai hikoillut vuosiin. 

Lihavat yleensä aina luulevat että kunnossa pysyminen on hirveää kamppailua ja ettei siinä voi nauttia elämästä. Mulle henk.koht. pizzan vetäminen tai jäätelön syöminen ei ole kummoinenkaan nautinto. Nautin paljon enemmän vaikkapa hyvistä treeneistä. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä näy kadulla vastaavia, en usko hetkeäkään.

Aivan. koska luulet heitä nuoremmiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä herkutellaan, muttei koko ajan. Toisin sanoen herkuttelun jälkeen syödään pari päivää kevyesti, niin paino ei nouse. Monipuolinen urheilu pitää kunnossa. Ja ei, ei tarvitse käydä salilla kun erilaisia urheilumuotoja on satoja. 

Minua kiinnostaisi nuo sadat eri urheilumuodot ja urheilujuttu muutenkin. Asun aivan korvessa, aika alkeellisesti, ihan omasta valinnasta kyllä. Mutta lenkkeily tarkoittaa minulla yhtä tienpätkää edes takaisin. Asun nimittäin tien päässä, eli sinne päätielle ja takaisin olisi lenkki. Voin sanoa että käy todella tylsäksi ja talvella hyvin hankalaksi. Tie on ns yksityinen, eli sen ylläpito ei ole samaa tasoa kuin taajamissa: jonkun lumimyrskyn jälkeen ei ole paljon lenkkikelejä pariin päivään

Kuntosaleja ei tietenkään ole, wanhassa talossani ei ole tilaa välineille, eikä soutula

Lumityöt, polkujuoksu, sauvakävely, maastopyöräily, hiihto, lumikenkäily, kehonpainoharjoittelu, painonnosto ulkona, rucking, crossfit, triathlon, maantiejuoksu, kahvakuulailu... esimerkiksi.

nää on tosi hyviä lajeja rasvanpolttoon, mutta riippuu ihmisestä kelle nää sopii. Joku saattaa olla pyöreä koska keho on stressaantunut ja kaikki rajut lajit stressaa kehoa vaan lisää. 

 

en sano etteikö nämä toimisi! Varmasti toimii niillä kelle sopii.

mutta kannattaa tutkia mikä sopii itselle. Esim itse väsyn jo kun luen tuon listan. Ja olen aina ollut hoikka ja lihaskunto on kunnossa vaikka harrastan vaan kevyempiä lajeja ja kehonpainojumppaa, joogaa ja kävelyä sekä uintia luonnon vesissä lähinnä. 

 

ehkä kannattaa ap selvittää ensin sun kehotyyppi, niin tiedät mitä luontaisesti kaipaat. 

 

https://www.ruohonjuuri.fi/blogs/ajankohtaista/ayurveda-ja-liikunta?utm…

Liikunta. Käytä sitä kehoas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä kysyisin, että tarkoittaako se sanonta liikkuminen ja urheileminen sitä että aina hengästyy ja hikoilee itsensä kokonaan? En ole sellaista vuosiin edes kokenut. 

Jos haluat, että se vaikuttaakin jotain, niin kyllä. Mutta se pitää aloittaa kevyesti ja lisätä rasitustasoa/kestoa pikkuhiljaa. Liian rajulla aloituksella homma menee erittäin todennäköisesti pieleen.

Mutta mikä siinä hengästymisessä ja hikoilussa niin paha juttu on?

Ap kokeile kotijoogaa! Siinä syke nousee huomaamatta, voi tulla vähän hiki mutta ei sellainen aerobic meininki. Sitä kautta tutustut hikoiluun uudestaan tavallaan. Eikä keho tosiaan järkyty rasituksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä herkutellaan, muttei koko ajan. Toisin sanoen herkuttelun jälkeen syödään pari päivää kevyesti, niin paino ei nouse. Monipuolinen urheilu pitää kunnossa. Ja ei, ei tarvitse käydä salilla kun erilaisia urheilumuotoja on satoja. 

Minua kiinnostaisi nuo sadat eri urheilumuodot ja urheilujuttu muutenkin. Asun aivan korvessa, aika alkeellisesti, ihan omasta valinnasta kyllä. Mutta lenkkeily tarkoittaa minulla yhtä tienpätkää edes takaisin. Asun nimittäin tien päässä, eli sinne päätielle ja takaisin olisi lenkki. Voin sanoa että käy todella tylsäksi ja talvella hyvin hankalaksi. Tie on ns yksityinen, eli sen ylläpito ei ole samaa tasoa kuin taajamissa: jonkun lumimyrskyn jälkeen ei ole paljon lenkkikelejä pariin päivään

Kuntosaleja ei tietenkään ole, wanhassa talossani ei ole tilaa välineille, eikä soutulaitteelle, eikä crosstrainerille tai mitä näitä o

Olet selittelijä, joka ei koskaan tule olemaan ok-kunnossa tuolla ajatusmaailmalla.

Keksit aina jonkun syyn miksi ei tarvitse vaivautua.

Minä ihmettelen enemmän sitä kun naiset muuttuu laatikoiksi. Tulee laatikkopää jota vielä tehostetaan kynityillä hiuksilla, sitten tulee laatikonmallinen keskivartalo ja tikku jalat. Näitä laatikkoja näkee paljon. Eikö itseä lainkaan huoleta muuttua laatikon näköiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Kuntoilun tärkeys korostuu kun ikää tulee enemmän, lihakset alkaa muutoin veltostua. Pitää siis liikkua ja mielellään myös lihaskuntoa eikä pelkkää lenkkeilyä, jos mielii pitää kroppansa hyvän näköisenä 50+ iästä eteenkin päin. Hoikka toki voi olla ilman lihaksiakin, mutta ei se yhtä hyvän näköistä ole. 

Tämä on totta! Ja kävely /sauvakävely on itseasiassa tosi hyvä myös luustolle koska siinä tulee tärinää. Paras olisi kävely jossain muualla kuin asvaltilla, että olisi vähän epätasainen maasto edes välillä 

Vierailija kirjoitti:

Liikunta. Käytä sitä kehoas.

Ja tutustu kehoon. Liikkuvuus, lihakset .. kun nostat jotain painavaa, tarkkaile millä lihaksilla sen teet, mitä kehossa tapahtuu. Hoivaa kehoasi !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillain on sellaiset geenit, ei niiden tarvitse tehdä mitään sen eteen, syövät ihan normaalisti. 

niitä sanotaan läpipaskoksi, eli kun syö niin jo hetkenkuluttua paskalle. Mikään ei kajetu ja tuo ominaisuus säilyy läpi elämän. Puolisoni on sellainen ja tunnen muutaman muunkin. Itse olet sitä lajia joka hautoo kaiken lihaksi, eli paskon vasta viikon kuluttua sen minkä tänään syön. Tuon voi havainnollistaa käytännössä syömällä mustikkaa, viikon päästä se väri vessanpytyssä on nähtävillä, kun taas puolisolla samana päivänä

Mä olen läpipasko, mutta ei tuo ominaisuus auttanut kuin hiukan yli 40-vuotiaaksi. Siinä alkoi sitten esivaihdevuodet ja lisäksi vaikein jakso elämässäni, että ihan rehellisesti söin paljon suklaata ja muuta epäterveellistä totaaliuupumuksessa, kun ei ollut voimia miettiä jotain terveellistä, saatikka kokata. Nyt on ja syön terveellisesti, edelleen läpipasko, mutta eipä tuo maha tunnu enää lähtevän kirveelläkään. Tai sillä varmaan lähtisi, mutten lähde kokeilemaan. 

Mun sisko on tuollainen. On lapsesta asti ollut se ns.kukkakeppi ja äidin näköinen kun sai äidin geenit.  Ruoka ei maistunut ikinä. Minä lapsesta asti isompiluinen ja isomman kokoinen kun sain isän geenit ja ulkonäön. Jo lapsesta asti ylipaino ongelmia. Ihan muutaman vuoden ikäisestä eteenpäin. Perheessä lähisuhdeväkivaltaa ja alkoholismia johon reagoin turvautumalla ruokaan. Sisko sitten taas teinistä eteenpäin turvautui päihteisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen enemmän sitä kun naiset muuttuu laatikoiksi. Tulee laatikkopää jota vielä tehostetaan kynityillä hiuksilla, sitten tulee laatikonmallinen keskivartalo ja tikku jalat. Näitä laatikkoja näkee paljon. Eikö itseä lainkaan huoleta muuttua laatikon näköiseksi?

Mikä siinä ihmetyttää? Luonnollinen kehitys kun estrogeeni hiipuu vaihdevuosissa.

Ei hoikkana pysyminen keski-iässä ole terveelle sen kummempaa kuin muulloinkaan. Paino nousee, jos kalorit lisääntyvät ja/tai arjen aktiivisuus vähenee. Etenkin kaikenlainen tekeminen ja meneminen jää usein vanhetessa vähemmälle ja se kostautuu painossa. 

Kolmas iso syy on lihaskato joka aiheuttaa kaiken muun pahan lisäksi painonnousua. Lihaskuntoharjoittelu on tärkeintä liikuntaa sekä painon että terveyden kannalta eikä siihen alkuun tarvitse edes välineitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikkana pysyy vaikka herkuttelisi kohtuudella silloin tällöin kunhan pääasiassa syö terveellisesti. Hoikkana pysyminen edellyttää myös maltillisia annoskokoja.

Vielä helpommin pysyy kun ei herkuttele koskaan. Ihme pakonomainen fiksaatio ihmisillä mässyihin, lähentelee jo addiktien vieroitusoireita.

Tekis sullekin hyvää, jospa pipo vähän löystyisi.

Syön mitä vain haluan ja paljon jos vertaan syömisiä saman ikäisiin kavereihini. Ei vaan tartu liikakilot. Nuorena olin liiankin laiha ja yritin aina lihottaa itseäni. Eilen olen syönyt aamupalaksi kaksi paahtoleipää ja jugurtin. Päivällä söin makaronilaatikkoa ison annoksen. Iltapäivällä Marabou suklaalevystä puolet ja illalla söin leivän. En harrasta mitään erityistä liikuntaa. Sohvalla ei vaan tule makoiltua vaan puuhailen kaikenlaista. 

Varmaan jo sanottu mutta ne geenit. Monella naisella on huippu vartalo vaikka eivät kuntoile yhtään. Toisaalta jos on sattunut saamaan sen "huonon kortin" ei siinä hirveästi itsensä rääkkääminenkään auta.