Ihmettelen suuresti sellaisia melkeinpä mallivartaloisia keski-ikäisiä
En ikinä tule pystymään tuohon. Ettekö te koskaan herkuttele? Nauti elämästä? Eräskin kokoa xs-s, keski-ikä jo pitkällä. Mietin vaan että miten ihmeessä!
Kommentit (588)
Olen keski- ikäinen ja kyllä nautin elämästä, herkuttelen kyllä mutten mätä kaksin käsin. Niin olen kokoa XS. Toki kestävyys juoksua harrastin niin pitkään kun paikat kesti, nyt kävelen
Vierailija kirjoitti:
Raskaudet pilaavat vartalon.
Eivät pilaa. Itsellä 4 lasta ja aina palautunut ihan tuosta vaan entisiin mittoihin. Ja nyt kun olen jo yli60v ei vieläkään ylipainoa yms. Tytär sai lapsen ja oli oikeastaan samantien samoissa mitoissa, kuin ennen raskautta. meillä ei varmaan kummallakaan paino noussut raskausasikana liikoja. Ja ollaan molemmat hoikkia edelleen, ei rakauskiloja raskausarpia tai muutakaan. Ne on ne ruokailutottumukset ja ei syödä xxxl annoksia. Normaalit annokset riittää oikein hyvn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esimerkkiä päivän syömisistä joltain?
41-vuotias, kokoa xs vastaa: tänään aamupala maustamaton jogurtti & maustamatonta rahkaa, puolukoita, mustikoita, mangososetta & kanelia. Sen jälkeen 5 kilsan reipas kävelylenkki. Yksi persikka & pieni omena. Iltapäivällä salaattia, raejuustoa & uunilohta. Salitreeni & pyöräily 1,5 h. Persikka, omena & cantaloupe-meloni. Vielä jotain iltapalaksi.
Eilen syötiin ravintolassa illalla, mutta en yleensäkään sielläkään juo alkoholia tai syö makeaa, jälkkäriä saatan maistaa lusikallisen, jos esim. miehelle sopii. En koe vaikeaksi/jääväni mistään paitsi. Liikun paljon, useasti viikossa, eri lajeja. Rasvat liian alhaalla tällä hetkellä, pitäisi siinä vähän skarpata.
Ei mitään järkeä tuossa ruokavaliossa, jos tosiaan liikut noin paljon, kuulostaa syömishäiriöisen ruokapäiväkirjalta.
Hoikkana pysyy vaikka herkuttelisi kohtuudella silloin tällöin kunhan pääasiassa syö terveellisesti. Hoikkana pysyminen edellyttää myös maltillisia annoskokoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillain on sellaiset geenit, ei niiden tarvitse tehdä mitään sen eteen, syövät ihan normaalisti.
En usko tuohon. Eivät syö liikaa.
Kyllä se on totta, kaverini imuroi ruokaa kuin karhu ja on keijukaismaisen pieni. Onhan miehiäkin jotka ovat kuin luurankoja vaikka vetävät valtavat määrät ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että kun kerran elämässä hankit rasvasolut vyötärölle, niin ne ei katoa kuin rasvaimussa. Treenaamalla ja laihduttamalla saat sen rasvan pois niistä, mutta se tyhjät jää odottamaan seuraavaa herkuttelua ja täyttyy helposti.
Tämä takia laihduttaminen on yhtä jojoilua.
No mutta tuo on psykologinen ongelma. Jollei jatka herkuttelulinjalla, ne mahamakkarat pysyy poissa. Ei herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa, mutta ihmettelen ihmisten tarvetta mättää pullaa ja suklaata jopa päivittäin!
Tämä, olen laihduttanut 40kg ylipainosta normaaliin, ja ei ole kahdeksassa vuodessa tullut takaisin, vaikka välillä jotain moskaa syökin... Paino sanalle: välillä. Pitää syödä terveellisesti (ja liikkua) "valtaosa" ajasta niin ei haittaa, vaikka välillä tulee ns. herkuteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että kun kerran elämässä hankit rasvasolut vyötärölle, niin ne ei katoa kuin rasvaimussa. Treenaamalla ja laihduttamalla saat sen rasvan pois niistä, mutta se tyhjät jää odottamaan seuraavaa herkuttelua ja täyttyy helposti.
Tämä takia laihduttaminen on yhtä jojoilua.
No mutta tuo on psykologinen ongelma. Jollei jatka herkuttelulinjalla, ne mahamakkarat pysyy poissa. Ei herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa, mutta ihmettelen ihmisten tarvetta mättää pullaa ja suklaata jopa päivittäin!
Kuinka monta päivittäin pullaa ja suklaata syövää ihmistä tunnet ihan oikeasti? Heillä on siihen rahaa. Kun katsoo hintoja, ei todellakaan ole varaa suklaata ostaa kuin merkkipäivänä ja jouluna. Pullan leipomisessakaan ei ole mitään järkeä jos ei omista pakastinta ja voi pakastaa pullia. Kaupan pulla on kallista.
Ihan normaalisti elän. Ei ole koskaan ollut tapana syödä karkkia, pullaa, sipsejä ym. En juuri syö punaista lihaa. Liikun aika paljon. Ei ongelmaa painon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että kun kerran elämässä hankit rasvasolut vyötärölle, niin ne ei katoa kuin rasvaimussa. Treenaamalla ja laihduttamalla saat sen rasvan pois niistä, mutta se tyhjät jää odottamaan seuraavaa herkuttelua ja täyttyy helposti.
Tämä takia laihduttaminen on yhtä jojoilua.
No mutta tuo on psykologinen ongelma. Jollei jatka herkuttelulinjalla, ne mahamakkarat pysyy poissa. Ei herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa, mutta ihmettelen ihmisten tarvetta mättää pullaa ja suklaata jopa päivittäin!
Kuinka monta päivittäin pullaa ja suklaata syövää ihmistä tunnet ihan oikeasti? Heillä on siihen rahaa. Kun katsoo hintoja, ei todellakaan ole varaa suklaata ostaa kuin merkkipäivänä ja jouluna. Pullan leipomisessakaan ei ole mitään järkeä jos ei omista pakastinta ja v
No hyvänen aika eihän se rahasta ole kiinni. En vain osta niitä vaikka rahaa olisi.
se herkuttelu tapahtuu jollain muulla, kuin mitä hyvin suuri osa mieltää herkuksi. Muiden herkut ei ole minun herkkuni.
Syöminen ei ole elämästä nauttimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että kun kerran elämässä hankit rasvasolut vyötärölle, niin ne ei katoa kuin rasvaimussa. Treenaamalla ja laihduttamalla saat sen rasvan pois niistä, mutta se tyhjät jää odottamaan seuraavaa herkuttelua ja täyttyy helposti.
Tämä takia laihduttaminen on yhtä jojoilua.
No mutta tuo on psykologinen ongelma. Jollei jatka herkuttelulinjalla, ne mahamakkarat pysyy poissa. Ei herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa, mutta ihmettelen ihmisten tarvetta mättää pullaa ja suklaata jopa päivittäin!
Kuinka monta päivittäin pullaa ja suklaata syövää ihmistä tunnet ihan oikeasti? Heillä on siihen rahaa. Kun katsoo hintoja, ei todellakaan ole varaa suklaata ostaa kuin merkkipäivänä ja jouluna. Pullan leipomisessakaan ei ole mitään järkeä jos ei omista pakastinta ja v
Tunnen montakin. Työpaikan naiset on aina syömässä pullaa tai kakkua. Muutama ystävä on sellainen että kahvin kanssa pitää olla jotain. Edes keksi. Minusta ei tai sitten se on joku erikoistilanne että treffataan kaupungilla. Mieheni pupeltaa joka päivä jotain. Lakua, suklaata, täytekeksejä. Aikuinen mies. En käsitä.
Ai tajusit sentään ettei ylensyömättä liho automaattisesti pelkän iän takia.
Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan rasvasolujen määrä ei aikuisella kasva. Niitä kuolee ja tulee uusia, mut määrä pysyy samana.
Ylipaino lapsilla taas aiheuttaa, et rasvasoluja tulee enemmän.
Joku siis tuonne aiemmin turhaan masensi sillä, et soluja tulisi vyötärölle lisää. Ei tule. Toki ne kerran täyttyneet solut haluaa myöhemminkin täytettä. Mutta kun jaksaa syödä terveellisesti, niin hormonitoiminta ja rasva-aineenvaihduntakin muuttuu paremmaksi.
Että turha heittää kirvestä kaivoon. Mahdollisuuksia on.
Jouduin 45-v ottamaan hormonikierukan ja rupesin pelkäämään lihomista sen vaikutuksesta. Olen aina ollut normaalipainoinen. Aloin kuntoilemaan ahkerasti ja vähensin herkkuja. Yllätyksenä vatsalihakset ilmaantui näkyviin! Vatsa litistyi ja vähän lihaksiakin ilmaantunut käsiin ja jalkoihin. Painoa lähtenyt ehkä nelisen kiloa. Vyötärö taitaa olla nyt kapeampi kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillain on sellaiset geenit, ei niiden tarvitse tehdä mitään sen eteen, syövät ihan normaalisti.
En usko tuohon. Eivät syö liikaa.
Kyllä se on totta, kaverini imuroi ruokaa kuin karhu ja on keijukaismaisen pieni. Onhan miehiäkin jotka ovat kuin luurankoja vaikka vetävät valtavat määrät ruokaa.
Olen eri vastaaja. Pieni sintti olen, mutta saatan syödä isojakin annoksia. Kirjoitinkin tähän ketjuun, että jos syön paljon, se kantaa pitkälle ja seuraava ateria tai päivä tasapainottaa sitä. Ja kun minä syön sen ison aterian, niin se on sitten siinä. En ole hetken päästä jääkaapilla.
Kaikki, kaikki ihmiset on pohjimmiltaan hoikkia. Muistakaa se.
Ihan normaalia elämää eletään, nautitaan hyvästä ruuasta joka päivä. Pari kertaa kk lisäksi pitkän kaavan mukaan parempi päivällinen ystävien kanssa.
Jäätelö ja kaikki makea on mun heikkouteni. Kaikkea kohtuudella mutta ähkymättö ei ole mun juttu. Mieluummin vähän mutta laadukasta.
60kg meni rikki vasta yli 40v ikäisenä 4. lapsen syntymän jälkeen. Bmi taisi olla silloin 22?
Myös mun samanikäiset (50-60v) ystävättäret ovat hoikkia/normaalipainoisia. Liikkuvaisia, aktiivisia ja energisiä.
Samanlainen kuin esim #17 tässä ketjussa, nyt jo 20v vanhempi:)
Ap:lla jostain syystä mielessä piirtyy yhtäläisyysmerkki herkuttelun ja elämästä nauttimisen väliin.
En ymmärrä tämmöistä oraalifiksoitunutta ajatusmaailmaa ollenkaan. Joka viikko/päivä pitäisi olla jotain "hyvää" kielen päällä.
Syön suklaata joka päivä mutta vain rivin, pari. Eikä mitään muuta herkkua eikä makeaa.
Vaivatta pysyn nuoruuteni mitoissa. 55kg/ 166cm Tietysti keho itsessään muuttuu iän myötä mutta sille ei voi mitään. Liikunta pitää kunnossa.
Minulla jysähti painoa lisää vasta 48-vuotiaana, siihen asti olin helposti hyvin hoikka.