70-luvun betonilähiöt ovat helmiä verrattuna uusiin asuinalueisiin, jossa edes puut eivät pysy elossa!

Sitäpaitsi ennen kolmiot oli 80 m2, nyt jotain 65 m2. Ei kunnon keittiöitä, ei eteistä, huoneet pelkkiä komeroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti oon tykännyt 70-lukulaisten pohjakaavasta ja käytännöllisyydestä. Tietty poikkeuksiakin on. Esimerkiksi wc sijoitettu eteiseen????????? Jotain wanhanajan mallia puucee pihan perällä??? Koirankakkelit tulee sisälle ulkoa keväisin ja kun  paljain jaloin weskiin kammarista. Enkä ole edes mikään yliherkkä hygienia-ukko. Toinen on että keittiö heti kun tulee sisälle.

Herranen aika, olkkarissako sen veskin pitäisi olla? Eteisessä paras, voi pestä kätensä siellä heti ulkoa tullessa. Nuo keittiöt eteisessä on parin viimeisen vuosikymmenen villitys.

Eipäs nyt liioitella. En käsitä sitä että joku haluaa mennä likaisen eteisen kautta veskiin tai keittiöön. Pointtini oli se että siinä olisi edes sen verran tilaa että likaiset kengät kun ulkoota

Meillä mennään eteisestä vessaan ja keittiöön. On rivitalo eli eka kerroskin. Ikinä ei ole mitään koirankakkeleita eteisessä. Ihan siistiä on. Kerran viikossa imuroidaan, lattiat pestään aina ajoittain ja matotkin joskus. 

putkirempattu 70-luvun kerrostalon päätykämppä Länsi-Vantaalta yhtiöstä, jossa omistuksia, ei sijoituksia suurin osa. Maksoi 150te vähemmän kun moni huoneiltaan vastaava mutta pienempi Espoossa. Remppa lattiasta kattoon ja makkarit kelluviksi (äänieristys). Vihreää on, viihdyn enkä muuta enää minnekään

Niiden vahvuudet perustuu matalaan korkeuteen usein ja väljyyteen ulkona. Muuta hyvää niissä ei sitten olekaan.

Erillinen keittiö on mielestäni ehdoton. Espoossa kättelet naapuriasi yhdistetyn keittiö-eteinen-olohuone-parveke-ruokailutilasi keskeltä, puita ei ole Nuuksiota lähempänä, betoni hohkaa 30 asteisena vielä lokakuussa mutta onneksi voit majottaa sukusi vessaasi koska se on isompi kuin sinun ja naapurisi asunnot yhteensä. Ja kaikki on semmoista jyskipuristepuuviilua lattiasta kattoon ja keittiökalusteiden oviin. Ai että.

Tuntuu truman-showlta, ei kodilta tai elämältä. 

Vierailija kirjoitti:

Niiden vahvuudet perustuu matalaan korkeuteen usein ja väljyyteen ulkona. Muuta hyvää niissä ei sitten olekaan.

Kun itse asun tällaisessa ja näen paljonkin hyvää niin kiinnostaa mitä hyvää niistä sinun mielestäsi oikein puuttuu?

Vierailija kirjoitti:

Erillinen keittiö on mielestäni ehdoton. Espoossa kättelet naapuriasi yhdistetyn keittiö-eteinen-olohuone-parveke-ruokailutilasi keskeltä, puita ei ole Nuuksiota lähempänä, betoni hohkaa 30 asteisena vielä lokakuussa mutta onneksi voit majottaa sukusi vessaasi koska se on isompi kuin sinun ja naapurisi asunnot yhteensä. Ja kaikki on semmoista jyskipuristepuuviilua lattiasta kattoon ja keittiökalusteiden oviin. Ai että.

Tuntuu truman-showlta, ei kodilta tai elämältä. 

 

miksi ne vessat on niin pirun isoja muuten vaikka murju on pieni?

Vierailija kirjoitti:

Erillinen keittiö on mielestäni ehdoton. Espoossa kättelet naapuriasi yhdistetyn keittiö-eteinen-olohuone-parveke-ruokailutilasi keskeltä, puita ei ole Nuuksiota lähempänä, betoni hohkaa 30 asteisena vielä lokakuussa mutta onneksi voit majottaa sukusi vessaasi koska se on isompi kuin sinun ja naapurisi asunnot yhteensä. Ja kaikki on semmoista jyskipuristepuuviilua lattiasta kattoon ja keittiökalusteiden oviin. Ai että.

Tuntuu truman-showlta, ei kodilta tai elämältä. 

Kyllä Espoosta löytyy luontoa muualtakin kuin pohjois-Espoosta. Monin paikoin merenrannoilla on yleisessä käytössä olevaa metsäistä kalliomaastoa ja lenkkipolkuja, Kauklahdessa pääsee katselemaan peltomaisemia, Keskuspuistossa on metsää polkuineen, Laajalahdesta löytyy niitttyistä luonnonsuojelualuetta linnuston bongailuun, etc.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erillinen keittiö on mielestäni ehdoton. Espoossa kättelet naapuriasi yhdistetyn keittiö-eteinen-olohuone-parveke-ruokailutilasi keskeltä, puita ei ole Nuuksiota lähempänä, betoni hohkaa 30 asteisena vielä lokakuussa mutta onneksi voit majottaa sukusi vessaasi koska se on isompi kuin sinun ja naapurisi asunnot yhteensä. Ja kaikki on semmoista jyskipuristepuuviilua lattiasta kattoon ja keittiökalusteiden oviin. Ai että.

Tuntuu truman-showlta, ei kodilta tai elämältä. 

Kyllä Espoosta löytyy luontoa muualtakin kuin pohjois-Espoosta. Monin paikoin merenrannoilla on yleisessä käytössä olevaa metsäistä kalliomaastoa ja lenkkipolkuja, Kauklahdessa pääsee katselemaan peltomaisemia, Keskuspuistossa on metsää polkuineen, Laajalahdesta löytyy niitttyistä luonnonsuojelualuetta linnuston bongailuun, etc.

 

Mielestäni vehreys ja luonto kuuluu ihmisen välittömään elinympäristöön, eikä joksikin paikaksi johon erikseen hakeudutaan. Se ajattelitavan ero on juurisyy nykyiseen ongelmaan, ja miksi esimerkiksi Vantaan 70-luvun lähiöt nostettiin esiin tässä yhteydessä. Ei tarvitse ottaa autoa/junaa/metroa jonnekin muualle. Vaan omassa pihassa on isoja vanhoja puita joiden varjossa lepäillä. Meteli, saasteet ja lämpötila pysyy kurissa kun naapurit ja naapurien naapurit on pihoiltaan samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Onham ne 70-luvun lähiöt kivoja jos tykkää kuunnella mistä naapureilla tänään puhutaan. 

Asun 70-luvun betonikuutiossa jossa sisäseinätkin ovat betonia. Ei kuulu yhtään mitään naapurista toisin kuin 80-luvun-> gyprockuutioisa.

Vierailija kirjoitti:

Niiden vahvuudet perustuu matalaan korkeuteen usein ja väljyyteen ulkona. Muuta hyvää niissä ei sitten olekaan.

Näissä on tilava ja valoisa keittiö ja keittiön ovi. Ei mikään olkkarin nurkkakeittiö.

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi ennen kolmiot oli 80 m2, nyt jotain 65 m2. Ei kunnon keittiöitä, ei eteistä, huoneet pelkkiä komeroita.

Minulla on 62m2 kaksio 70-luvun betonilähiössä.

Vierailija kirjoitti:

Nuo uudet alueet ovat ahtaasti rakennettuja slummeja joissa ihmiset kalliissa kopperoissaan tuijottavat vastapäisten talojen ikkunoita.

Slummeja ne eivät ole, mutta muuten kommenttisi on totta. Kaikille ei tarvitse löytyä asuntoa Helsingistä, vaikka Sinnetännetuonnemäen Anni kuvitteleekin niin. Viisainta, mitä Helsinki voisi nyt tehdä, olisi jäädyttää uudet rakennusprojektit ja räjäyttää Kalasatama, Jätkäsaari ja Postipuisto ainakin. Sen jälkeen uudet projektit n. 1/4 määrälle taloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erillinen keittiö on mielestäni ehdoton. Espoossa kättelet naapuriasi yhdistetyn keittiö-eteinen-olohuone-parveke-ruokailutilasi keskeltä, puita ei ole Nuuksiota lähempänä, betoni hohkaa 30 asteisena vielä lokakuussa mutta onneksi voit majottaa sukusi vessaasi koska se on isompi kuin sinun ja naapurisi asunnot yhteensä. Ja kaikki on semmoista jyskipuristepuuviilua lattiasta kattoon ja keittiökalusteiden oviin. Ai että.

Tuntuu truman-showlta, ei kodilta tai elämältä. 

 

miksi ne vessat on niin pirun isoja muuten vaikka murju on pieni?

Rakennusmääräykset vaativat jokaiseen asuntoon esteettömän wc:n sisäänkäynnin lisäksi. Muistaakseni myös keittiön ja yhden makuuhuoneista pitää olla esteetön.

Helsinki on jo suunnitellut täydennysrakentamista niin, että lähes kaikki puut kaadetaan asuintalojen välistä. Ei ole kohta idyllistä 70-luvun lähiötä 

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on jo suunnitellut täydennysrakentamista niin, että lähes kaikki puut kaadetaan asuintalojen välistä. Ei ole kohta idyllistä 70-luvun lähiötä 

Taloyhtiöiden pitäisi nyt ymmärtää, millainen täydennysrakentaminen on mahdollista. Meillä käsittääkseni suunnitellaan jotain purkamista ja tilalle rakentamista. Toki varmasti tässäkin joutuu jotakin puustoa tuhoamaan, koska kuitenkin tarvitaan tilaa nostureille, työmaaliikenteelle jne

Jos olis niin iso eteinen että sieltä voisi järkevästi mennäkin veskiin tai keittiöön niiin ok. näin se vain ei tunnu olevan. kakkeleita ja eläinten kusta kyllä valuu kevättalvella ja muulloinkin kadulle ja kenkiin. Asun kuitenkin kaupungissa ja tulee kyllä pestyä lattiatkin. Ja juuri siitä hygieniapuolesta oonkin kiinnostunut. hiekkaa kengän mukana tulee myöskin vaikka mihin harjaan hinkkais. Sekä kiireisenä ja yksinasuvana en nyt ihan joka viikkokaan halua lattiaa pestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudisalueet on tietysti järkevää kaavoittaa mahdollisimman tehokkaasti, vaikka se kuinka pahanilmanlintuja itkettäisi.

Niin, tehdäänkö asuntoja ensisijaisesti a) ihmisten vai b) rakennusfirmojen tarpeisiin? Poliitikkojen olisi hyvä miettiä tätä.

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.

... ja toivottavasti kukaan ei ole niin sinisilmäinen, että päättelisi vaihtoehtoa a oikeaksi tässä tapauksessa...

Pidän paljon enemmän 70-luvun taloista. Pohja on hyvä, keittiö kunnollisen kokoinen ja alue vehreämpi. Uusissa on hyvä puoli tietenkin, että tekniikka on nykyaikaista ja kaikki uutta. Ei ole tiedossa remontteja. Jos olisi mahdollista, ottaisin uuden talon 70-luvun pohjalla ja läpitalonhuoneistona. 

Vierailija kirjoitti:

Älä yritä. Se sinun 70-luvun purkukuntoinen röttelösi on edelleenkin ihan yhtä paska kuin ennekin. 😂

Vähemmän on korjattavaa kuin näissä uusissa kehitysmaalaisten byggaamissa ns. uudisrakennuksissa.Ei ole vielä edes valmiita,kun jo alkaa susikorjaukset,tai pitäisi alkaa.