Lasten harrastusten joustamattomuus?
Kysyn mielenkiinnosta teidän, lastenne ja lastenne harrastusten järjestäjien suhtautumista harrastuksiin osallistumiseen.
Tuttavapiirissäni on useita perheitä, joissa päiväkoti- tai ala-asteikäisten lasten harrastukset on niin kiveen hakattuja, ettei niistä voi koskaan poiketa.
Esim. hyvän ystäväni kanssa on ehkä kolme vuotta jo puhuttu ratsastusvaelluksesta "joku viikonloppu", mutta koskaan tämä ei ole toteutunut, sillä ystäväni on jatkuvasti kuskaamassa poikaansa jäähallille, joka viikonloppu. Poika on nyt tokaluokkalainen.
Oman nyt 3.luokkalaisen tyttäreni synttäreiltä jää aina muutama lapsi pois, koska heillä on ratsastusta/koripalloa/luistelua/salibandya tms. muuta, tavalliset treenit siis, samaan aikaan.
Minulla oli äskettäin ylimääräisiä lippuja tapahtumaan, johon lapseni kaveri olisi halunnut myös, mutta vaikka lipun olisi saanut ilmaiseksi, ei siihen saanut tyttö osallistua, koska luistelutreenit osui samaan aikaan. Kyse tokaluokkalaisesta.
Olenko minä jotenkin huono/lepsu vanhempi, kun meillä kyllä ratsastustuntia voi siirtää tai treeneihin jättää menemättä, jos tulee vaikka kaverien synttäreitä tai muita tapahtumia. Vai onko joissain lajeissa harrastaminen (Huom. Puhun ala-asteikäisistä) tosiaan niin vakavaa, ettei niistä saa olla poissa? Miten itse suhtaudutte lastenne harrastuksiin?
Samaan hengenvetoon lisään, etten ole suostunut yleiseksi autonkuljettajaksi lapsilleni, vaikka harrastetoiveita toki löytyisin. Tallille vien kerran viikossa, mutta loppujen harrastusten on löydyttävä samalta kylältä jotta niihin voi itse liikkua. Ehkä tämä kertoo suhtautumisestani harrastuksiin, ja sitä miksen aivan ymmärrä tuota lasten harrastusten joustamattomuutta.
Kommentit (1107)
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa kaikki "tavoitteelliset" vanhemmat heti kilahtivat.
Mä en ole edes äiti, mutta v*tuttaa tämä nykyinen tyyli, missä kaikki vähääkään vaativa on sielunvihollisesta lähtöisin ja lapsilta ei saa vaatia mitään. Kaiken pitää olla vain kivaa ja auvoista ja kaikki vanhemmat jotka toimii normaalisti on pikkuhi*leveitä, joista pitää oitis tehdä lasu.
Minä olin lapsena superurheilullinen. Rakastin kilpailemista ihan ekalta asti ja onneksi mun vanhemmat kuskasi ja kustansi ja oli aina kannustamassa. Rakastin myös lukemista ja koulunkäymistä. Etenkin numeroarvostelua, koska siitä näki heti miten hyvä oli ja paljonko oli parantanut. Vanhemmat pyysi välillä hölläämään tahtia, mutten halunnut koska tuo tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen oli kivaa.
Te helikopterit pilaatte yhteiskunnan ihan kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kilpaurheilun vastustajat. Sama porukka oli aiemmin ulisemassa kun ei tule olympiamitaleja.
Ei niitä tule, jos ei ole tavoitteellisesti urheilevia lapsia. On toki varmasti ikävää jos se oma mussukka ei ole huippu liikunnassa. Hänelle löytyy varmasti joku muu tapa haastaa itseään. Tai ehkä hän ei halua haastaa itseään ollenkaan missään.
On paljon lapsia, pieniäkin, jotka tykkää kilpailla. Miellytti se mammoja tai ei. On lapsia jotka tykkää numeroarvostelusta (vaikka se oma lapsi ei tykkäisi siitä ettei saa niitä 10 ja 9).
Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja osaavat arvioida pitääkö lapsi siitä kilpailemisesta. Se ei ole jonkun helikopterin päsmäröitävissä. Sillä sitähän tuo harrastusviha on: oma lapsi on pettynyt kun ei saa/pysty/pärjää kilpaurheilussa ja ratkaisu on toki kieltää kilpaile
Väkilukuun nähden norjalaiset peittoaa jenkit. Lusäksi monessakaan maassa ei erikoistuta yhteen lajiin niin varhain kuin Suomessa.
Tutkimusten mukaan varhainen erikoistuminen on huono asia lähes joka lajissa. Norjassa yhteen lajiin keskitytään vasta teini-iäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoihin uppoaa siis noin 700 € / vuosi?
Jep. Odotan innolla että nämä synttärit vähän vähenisi. Tuossa on vain se määrä mitä menee kaverisynttäreihin. Päälle vielä kummilasten synttäri- ja joululahjat ja sisarusten lasten synttäri- ja joululahjat eli varmaan 1000e vuodessa menee muiden lasten lahjoihin.
Mun lapset todellakin jättää treenien takia synttärit välistä silloin kun se vain on mahdollista. Saisi olla useamminkin, vaikka yritän olla kiitollinen siitä että heillä on noin paljon kavereita. Se että jonkun NiiloJessican mamma pitää sitä kamalana harrastuskiimana on mun puolesta aivan se ja sama.
Ette itse koskaan juhli?
Ei. Miksi juhlittaisiin? Ei ole aikaa, jaksamista ja kaikki on lopulta kivampaa lasten kanssa. Ei meitä haittaa lähteä ajoissa häistä kotiin tms. Ainoa poikkeus on hääpäivä, jota juhlitaan joka 5. Vuosi kun tulee "pyöreitä mittariin". Tänä vuonna tosin se jäi, koska veljeni joutui sairaalaan vakavan loukkaantumisen takia.
En pidä myöskään isoja kaverisynttäreitä lapsille, koska en jaksa. Vien heidät parhaiden kavereidensa kanssa jonnekin synttäripäivän aikoihin esimerkiksi leffaan tai kiipeilemään tai mihin nyt haluavat. Halloweenina pidän isommat parin tunnin juhlat kaikkien lasten kavereille.
Ja ei edes harmita tai kaduta. Tekisin tämän kaiken uudestaan jos pitäisi startata alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoihin uppoaa siis noin 700 € / vuosi?
Jep. Odotan innolla että nämä synttärit vähän vähenisi. Tuossa on vain se määrä mitä menee kaverisynttäreihin. Päälle vielä kummilasten synttäri- ja joululahjat ja sisarusten lasten synttäri- ja joululahjat eli varmaan 1000e vuodessa menee muiden lasten lahjoihin.
Mun lapset todellakin jättää treenien takia synttärit välistä silloin kun se vain on mahdollista. Saisi olla useamminkin, vaikka yritän olla kiitollinen siitä että heillä on noin paljon kavereita. Se että jonkun NiiloJessican mamma pitää sitä kamalana harrastuskiimana on mun puolesta aivan se ja sama.
Ette itse koskaan juhli?
No en mäkään juhlisi yhtään ylimääräistä, jos lapset kävisi noin monilla kaverisynttäreillä vuodessa. Ihan ilman harrastuksiakin ilmoittaisin että ei käy vaan pitää alkaa valita keiden synttäreille menee.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
jääkiekko jos harrastuksena niin kyllä täytyy viedä hallille, painava kassi
Syksyllä viedään kamat hallille ja keväällä haetaan pois. Hyvin on molemmat pojat päässyt tuon kilometrin hallille ja takasin kaikki kaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jääkiekko jos harrastuksena niin kyllä täytyy viedä hallille, painava kassi
Ja jäälajit yleensäkin. Kassi painaa ja treenit on jossain hornan kuusessa aivan älyttömiin kellonaikoihin. Esim 14.
Riippuu miten on asuinpaikkansa ja asuntonsa valinnut. Meillä on viisi harrastavaa lasta, eikä tarvi kuljettaa kuin vieraspeleihin tai kauempana oleville soittokeikoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jääkiekko jos harrastuksena niin kyllä täytyy viedä hallille, painava kassi
Syksyllä viedään kamat hallille ja keväällä haetaan pois. Hyvin on molemmat pojat päässyt tuon kilometrin hallille ja takasin kaikki kaudet.
Teillä on hyvä tuuri. Meillä on harjoituksia neljällä eri hallilla, eli kamat kulkee mukana. Lähin halli on 2km päässä ja jos julkiset kulkisi, voisivat mennä sillä. Ei vain kulje niin että ehtisi.
Muut ovatkin sitten 5km päässä (ei mene julkisia), 10km päässä (ei julkisia) ja 10km päässä toiseen suuntaan (julkinen ei kulje kun sitä tarvitsisi ja sisältää kaksi vaihtoa). Kaverin luistelevalla tytöllä vielä huonompi tilanne.
Vaikkei tuloksia mitattaisi niin kyllä sen vaikka juoksukilpailussa jokainen näkee, kuka tulee ekana maaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa kaikki "tavoitteelliset" vanhemmat heti kilahtivat.
Mä en ole edes äiti, mutta v*tuttaa tämä nykyinen tyyli, missä kaikki vähääkään vaativa on sielunvihollisesta lähtöisin ja lapsilta ei saa vaatia mitään. Kaiken pitää olla vain kivaa ja auvoista ja kaikki vanhemmat jotka toimii normaalisti on pikkuhi*leveitä, joista pitää oitis tehdä lasu.
Minä olin lapsena superurheilullinen. Rakastin kilpailemista ihan ekalta asti ja onneksi mun vanhemmat kuskasi ja kustansi ja oli aina kannustamassa. Rakastin myös lukemista ja koulunkäymistä. Etenkin numeroarvostelua, koska siitä näki heti miten hyvä oli ja paljonko oli parantanut. Vanhemmat pyysi välillä hölläämään tahtia, mutten halunnut koska tuo tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen oli kivaa.
Te helikopterit pilaatte yhteiskunnan ihan kaikilta.
Helikopteri on juuri se tsemppivanhempi.
Ja hei helpompaa sulle ettei kaikki viitti suorittaa, eiks niin? Jatka voittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jääkiekko jos harrastuksena niin kyllä täytyy viedä hallille, painava kassi
Ja jäälajit yleensäkin. Kassi painaa ja treenit on jossain hornan kuusessa aivan älyttömiin kellonaikoihin. Esim 14.
Riippuu miten on asuinpaikkansa ja asuntonsa valinnut. Meillä on viisi harrastavaa lasta, eikä tarvi kuljettaa kuin vieraspeleihin tai kauempana oleville soittokeikoille.
Jossain yhden jäähallin pikkupaikkakunnalla varmaan toimii, tai jos tietty seura on aina tietyllä hallilla. Meillä kuitenkin treenit on millä tahansa kaupungin (tai naapurikaupunkien) hallilla ja ajat ja paikat vaihtuu kausittain. Ei sentään aiota muuttaa kerran vuodessa harrastuksen takia kun helpommalla ja halvemmalla pääsee ajamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää nuo vanhempien harrastuksiin piiskaamat lapset. Aina on poikkeuksia mutta suurin osa alakoululaisista tarvii vielä vapaata leikkiä päivittäin
Moniko alakoululainen treenaa yli 4x viikossa? Siinä on joka päivälle aikaa leikkiä ihan vapaasti monta tuntia ja melkein puolet viikosta aivan vapaana. Siellä treeneissäkin usein ainakin jonkin verran leikitään tai tehdään vaikka improvisaatiota, missä käytetään samaa mielikuvitusta kuin leikkiessä.
Toki sitten ne perheet missä lapsella on kilpatasolla taitoluistelua, joukkuevoimistelua, jalkapalloa, partiota ja kahden soittimen tunnit on asia erikseen. Mutta ei noita kovin paljoa ole ja tuo on kyllä melkein kaikkien mielestä sairasta. Meidän lapsen luistelujoukkueessa on yksi tyttö jolla on kaikki nuo harrastukset ja raukka on aivan pystyyn nukkunut koko ajan.
Kesällä neljä kertaa viikossa oli reenit ja nyt on kolme + pelit. Nytkin lähtivät perjantaina turnaukseen ja tulivat myöhään sunnuntaina. Kuulemma oli ollut kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoihin uppoaa siis noin 700 € / vuosi?
Jep. Odotan innolla että nämä synttärit vähän vähenisi. Tuossa on vain se määrä mitä menee kaverisynttäreihin. Päälle vielä kummilasten synttäri- ja joululahjat ja sisarusten lasten synttäri- ja joululahjat eli varmaan 1000e vuodessa menee muiden lasten lahjoihin.
Mun lapset todellakin jättää treenien takia synttärit välistä silloin kun se vain on mahdollista. Saisi olla useamminkin, vaikka yritän olla kiitollinen siitä että heillä on noin paljon kavereita. Se että jonkun NiiloJessican mamma pitää sitä kamalana harrastuskiimana on mun puolesta aivan se ja sama.
Ette itse koskaan juhli?
Ei. Miksi juhlittaisiin? Ei ole aikaa, jaksamista ja kaikki on lopulta kivampaa lasten kanssa. Ei meitä haittaa lähteä ajoissa häistä kotiin
Kai ymmärrät että tuo ei ole mitään elämää? Tuo on olemista. Taksikuskina ja pankkiirina olemista. Ja vielä muiden lasten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoihin uppoaa siis noin 700 € / vuosi?
Jep. Odotan innolla että nämä synttärit vähän vähenisi. Tuossa on vain se määrä mitä menee kaverisynttäreihin. Päälle vielä kummilasten synttäri- ja joululahjat ja sisarusten lasten synttäri- ja joululahjat eli varmaan 1000e vuodessa menee muiden lasten lahjoihin.
Mun lapset todellakin jättää treenien takia synttärit välistä silloin kun se vain on mahdollista. Saisi olla useamminkin, vaikka yritän olla kiitollinen siitä että heillä on noin paljon kavereita. Se että jonkun NiiloJessican mamma pitää sitä kamalana harrastuskiimana on mun puolesta aivan se ja sama.
Ette itse koskaan juhli?
Ei. Miksi juhlittaisiin? Ei ole aikaa, jaksamista ja kaikki on lopulta kivampaa lasten kanssa. Ei meitä haittaa lähteä ajoissa häistä kotiin
Oudosti siis kuitenkin muut ehtii teille juhliin? Ne ei ookkaan harkoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kilpaurheilun vastustajat. Sama porukka oli aiemmin ulisemassa kun ei tule olympiamitaleja.
Ei niitä tule, jos ei ole tavoitteellisesti urheilevia lapsia. On toki varmasti ikävää jos se oma mussukka ei ole huippu liikunnassa. Hänelle löytyy varmasti joku muu tapa haastaa itseään. Tai ehkä hän ei halua haastaa itseään ollenkaan missään.
On paljon lapsia, pieniäkin, jotka tykkää kilpailla. Miellytti se mammoja tai ei. On lapsia jotka tykkää numeroarvostelusta (vaikka se oma lapsi ei tykkäisi siitä ettei saa niitä 10 ja 9).
Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja osaavat arvioida pitääkö lapsi siitä kilpailemisesta. Se ei ole jonkun helikopterin päsmäröitävissä. Sillä sitähän tuo harrastusviha on: oma lapsi on pettynyt kun ei saa/pysty/pärjää ki
Minkä tutkimuksen? Voisitko linkittää?
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu on kovaa. Huipulle ei pääse, jos jättää treenejä välistä.
Järjetön ajatus tämän kirjoittaneelta!!! Ei ala-asteikäisten tarvitse treenata mitään kilpaurheilua tai varsinkaan mitään huipuksi pääsemistä varten!!! Lasten harrastusten tavoite on viettää aikaa kavereiden kanssa, virkistys ja huvin- sekä hyvän ajanvietteen vuoksi. Tärkeintä on harrastaa kavereiden kanssa, on täysin järjetöntä ajatella lapsille mitään kilpaurheilua tai varsinkaan millekään täysin järjettömälle huipulle pääsemistä yrittämistä. Haloo!!! Kyse on ala-asteikäisistä!!!
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan sitoutumiseksi.
Kyse oli kuitenkin toka- ja kolmasluokkalaisista. On se kumma kun ei saa olla lapsikaan vaan aina ollaan tunkemassa jonkinlaista tehdasaikataulua. Ei ihme kun ihmiset sitten sekoavat.
Kai ymmärrät että tuo ei ole mitään elämää? Tuo on olemista. Taksikuskina ja pankkiirina olemista. Ja vielä muiden lasten vuoksi.
Ainakaan mun lapset ei ole juurikaan pois kaverisynttäreiltä😆. Vaikka tosiaan niitä on ihan hillittömästi. Haluavat kaikkiin mennä ja ei meitä haittaa, joten mikäs siinä.
Tykkään ajaa heitä harjoituksiin kyllä, koska siinä puolen tunnin aikana ehtii vaihtaa päivän kuulumiset rauhassa jokaisen kanssa. Meillä eniten treenaavilla (10v ja 8v)on neljä kertaa harjoitukset ja kolmannella (7v) kaksi, mutta noiden kaverisynttärien takia ei ehditä olla perheenä juurikaan ikinä.
Harvassa on ne vapaapäivät ettei joku ole synttäreillä, vaikka meillä on kolme täysin treenivapaata päivää. Mutta kun iso osa ajasta menee siihen että hakee kaverisynttärilahjaa ja ajelee sinne synttäreille milloin milläkin kokoonpanolla.
Oudosti siis kuitenkin muut ehtii teille juhliin? Ne ei ookkaan harkoissa?
Ei todellakaan kaikki ehdi halloweenina. Ne tulee jotka ehtii. Se että kaikki saa tulla on eri asia kuin se että kaikki tulisi.
Toki kun vien lasten parhaat kaverit jonnekin, selvittelen ensin mikä ajankohta niille 2-3 kaverille käy. Paria lukuunottamatta lasten parhaat kaverit löytyy treeneistä, joten ei ole iso ongelma kysyä niiltä parilta että mikähän ajankohta meidän treenien puitteissa sopii. Ja lapsikin osaa kertoa että perjantaisin Pirkko on soittotunnilla.
Kai ymmärrät että tuo ei ole mitään elämää? Tuo on olemista. Taksikuskina ja pankkiirina olemista. Ja vielä muiden lasten vuoksi.
Mikä sä olet määrittämään, mikä jollekin toiselle on elämää? Ihanaa että joku jaksaa vielä olla lastensa kanssa, eikä koe heitä vain taakaksi joka saa tehdä sitä mitä äitylille sattuu sopimaan.
Norjassa kansallisella tasolla kilpailee vain yli 13-vuotiaat.