Miten maaseudun syrjäkylillä ihmisillä on varaa rakentaa hienoja isoja taloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet siis että syrjäkylät pyörivät täysin 100% jollain valtion rahoituksella? Minkälainen tällainen kylä edes olisi? Ja selvästikään et ymmärrä että ihmiset omistavat autoja ja kulkevat kymmeniä kilometrejä klo 6.00 aamulla kaupunkiin töihin.

Ajattelin, että suunnilleen joka toinen omistaa ison palstan metsää. Sieltäkin kun myy puuta niin 100 000€ pamahtaa helposti tilille.

Kyllä se verottaja pitää huolen, että puullakaan ei kovin pääse kerskumaan.

Miten ap eksyy sinne syrjäkylille taloja katsomaan? Harmaalla pakettiautolla ilman ostoaikeita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla usein tehdään talo pitkälti itse. Säästää rahaa. Toki kaupungeissakin näitä on. Mutta esim vuokrataan  kaivinkone ja tehdään perustuskaivuut itse jne. Tarvittava puutavara saattaa olla omasta metsästä ja lähistöltä löytyy joku jolla on sellainen saha jossa saadaan sopivaa lautaa , lankkua ja rimaa yms.

 

Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista.

Eipä tuo kovin tavallista ole, koska tuossa tarvitset niin pitkän osaajaketjun, että sinun tulee itsesi olla osa sitä. Muussa tapauksessa maksat talostasi valtavasti, työpalkat moneen kertaan. Puu on halpaa, työ kallista.

Ja jos hirsitalon teet, niin aika veikeä on

Jaa,a näin meillä kuitenkin tehtiin. Omista puista kaikki hirret, lankku , lauta, rimat . Paikallinen sahuri . Eihän hän tietenkään ilmaiseksi sahannut, mutta kyllä se paljon halvemmalla tuli kuin ostaa valmista. Yhden päivän oli hirsirakentamisen osaaja apuna , kun hirsiä alettiin nostaa paikalleen. Itse tehtiin, jonkin verran pahimmissa paikoissa talkoovoimin. Emme ole ainoita, jotka ovat näin  tehneet. Eivät tietenkään kaikki  maalla asuvat  näin tee, mutta tässä kysyttiin miten maalla asuvilla on varaa isoihin taloihin. Ja tässä yksi vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla

Pääkaupunkiseutu elää muiden veronmaksajien rahoilla. Siellä ei sinänsä tehtä kansantalouteen mitään lisäarvoa, mutta yritykset maksaa veronsa sinne, missä pääkonttori on. Pikkuhiljaa voisi Helsinkikin nostaa veroprosentti saa siihen tasoon me kä muualla on - ei tarvitsisi itkeä HUSsin lomautuksia ja muuta.

Edelleen,  yhteisöveron kuntaosuudet tilitetään sinne, missä työntekijät on. Loput sitten jakaa valtio.  Miksi tätä disinfotmaatioita pitää levittää. 

Miksi muuten yrityksillä on pääkonttoreita, jos ne ei tuota mitään? En edes kysy tuotekehityksen, sunnittelutoimialan, rahoituksen tai tietoliikenteen merkityksestä kansantaloudelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teemme etätöitä kaupunkiin. Metsällä ei pysty maksamaan.

Se pystyminen riippuu paljolti siitä, paljonko sitä metsää on...

Ei metsärahoja kannata taloon laittaa. Ne tuottavat paremmin osakkeissa, joiden tuotolla voi maksaa osan rakennuskustannuksista.

Tai sitten eivät tuota.

Elämä on valintoja. Toislla tuottaa, toisilla ei. Harva silti metsärahoilla hirsilinnaa rakentaa, 34% pääomavero pitää siitä huolen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teemme etätöitä kaupunkiin. Metsällä ei pysty maksamaan.

Se pystyminen riippuu paljolti siitä, paljonko sitä metsää on...

Ei metsärahoja kannata taloon laittaa. Ne tuottavat paremmin osakkeissa, joiden tuotolla voi maksaa osan rakennuskustannuksista.

Voi maksaa osan? Kauanko keskimäärin pitää odottaa, että se sijoitettu summa tekee riittävästi plussaa? Millä se loppu maksetaan? Lainalla, jossa on korko? Osakkeita myymällä yli 1000e/vuosi vero% on 30. 

Vierailija kirjoitti:

Maataloustuet ja perintömetsät auttavat aina jos sattuu syntymään oikeaan sukuun. Isojaosta oli aikoinaan suurta hyötyä joillekin suvuille. 

No jos maatalouden mediaanituki on n. 16000 € per maatila, niin ei sillä ihan taloja maksella vaan se menee ihan muuhun. Tietty joillain harvoilla tiloilla tuki on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Pari miljardia vuodessa maataloustukia auttaa asiaa. Aika persua? Ennen tuota sanottiin kommunismiksi kun valtio tuki maataloutta naapurissa. 

Huomaa, ettet tiedä maataloustuista yhtään mitään. Se ei ole mikään raha mikä tulee pankkitilille tuosta noin vain kun pyytää tai sillä rahalla eleltäisiin leveätä elämää ja käytä mihin huvittaa. Sitä pitää hakea, perustella ja se tulee käyttää. Perustilallisella ne summatkaan ole kovinkaan kummoisia muutama tonni vuodessa. Tarvitset 20 tonnia lannoitetta pellolle, niin voit saada tukea tähän lannoitehankintaan esim. 20% kokonaishinnasta. Niin ei sillä rahalla mässäillä vaan sinne se levis pitkin peltoa sekin raha ja saat sinäkin syödä Suomessa tuotettua ruokaa.

Kyllä syrjäseuduillakin on töitä ja tontit ovat halpoja mutta ihmettelen miten jotain useita monien satojen neliöiden rakennuksia on varaa esimerkiksi lämmittää, monissa aika heikot ja vanhanaikaiset eristeetkin.

Lisäksi tuo autojen määrä ihmetyttää, toki autoihin jää rahaa kun talo ja tontti ei maksa mitään kaupunkiin verrattuna, mutta luulisi jokaisen auton verot, vakuutukset, korjaukset ja muut tulevan aivan järjettömän kalliiksi??

Isot metsä tulot on melkoinen varha jota monet  kaupunkilaiset vääntää..

Tuosta metsästä kun myydään puuta kerran 100 vuodessa niin keskimääräinen vuositili on melko pieni ja vieläpä kun se myydään kerralla niin menee 34 prosenttia eli joka kolmas euro veroina.

Ja jos myydään 100 000 metsää on siinä jo 10 hehtaaria hyväpuustoista tukki metsää jos tuollaisen tilin havittelee.

Siitä 34 prosenttia veroihin ja pakolliset metsänuudistuskulut 15 000 euroa jotka rokottaa kerralla tulot puoleen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä syrjäseuduillakin on töitä ja tontit ovat halpoja mutta ihmettelen miten jotain useita monien satojen neliöiden rakennuksia on varaa esimerkiksi lämmittää, monissa aika heikot ja vanhanaikaiset eristeetkin.

Lisäksi tuo autojen määrä ihmetyttää, toki autoihin jää rahaa kun talo ja tontti ei maksa mitään kaupunkiin verrattuna, mutta luulisi jokaisen auton verot, vakuutukset, korjaukset ja muut tulevan aivan järjettömän kalliiksi??

Leivin uunilla lämpeää mukavasti ja autokin voi olla pankin nimissä, samat maksut kuin muillakin.

Maalaisilla on usein monta rautaa tulessa. Normaalissa palkkatyössä käy suuri osa. Sen lisäksi on kaikenlaista lisätuloa. Meillä esim perheyritys sisarusteni kesken, joka työllistää kausiluontoisesti. On myös peritty pieni maa- ja metsätila, joka ei yksin elätä ketään, mutta toimii lisätulonlähteenä milloin mitenkin. On tiluksia toteuttaa ideoita, joista osasta ihan maksetaankin. Täällä ei makoilla tukia odotellen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla usein tehdään talo pitkälti itse. Säästää rahaa. Toki kaupungeissakin näitä on. Mutta esim vuokrataan  kaivinkone ja tehdään perustuskaivuut itse jne. Tarvittava puutavara saattaa olla omasta metsästä ja lähistöltä löytyy joku jolla on sellainen saha jossa saadaan sopivaa lautaa , lankkua ja rimaa yms.

 

Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista.

Eipä tuo kovin tavallista ole, koska tuossa tarvitset niin pitkän osaajaketjun, että sinun tulee itsesi olla osa sitä. Muussa tapauksessa maksat talostasi valtavasti, työpalkat moneen kertaan. Puu on halpaa, työ kallista.

Hassua, miten ajattelet sinun ja muutaman muun tekemisten olevan se yleisin tapa. Tilastojen mukaan tuo tapasi on maaseuturakentamisessakin selkeä poikkeus. Ns. pitkästä tavarasta ja vieläpä omasta metsästä otetusta rakennetaan enää alle 3% maaseudunkin rakennuksista,

Meillä pitää maksaa metsurillekin puunkaadosta ja tietty jonkun pitää valita ne parhaat puut, jos ei itse ole se metsuri. Maksu menee konekuskillekin, ilmaiseksi ei puu tule metsästä pois. Halvempaahan tuo on kuin jos ostaisi talon avaimet käteen -periaatteella, mutta vain silloin, kun ei laske mitään hintaa omalle ja läheisten työlle.

Tontit halpoja. Omaa osaamista löytyy, ei tarvitse ostaa mitään tapetteja myöten tehtyä talopakettia, vaikkei hirsiä käsin veistelisikään. Kiinteistövero on mitätön, usein lämmitetään isoin osin puulla.

Arkielämässä ei välttämättä ole mahdollista, että lapset harrastavat kilpataitoluistelua, woltilla ei saa ruokaa kotiovelle, ravintola/kulttuuri/ostosmahdollisuudet ovat muutenkin vähäisemmät. Työt tehdään usein omalla maatilalla/yrityksessä tai etätöinä kotoa käsin, eli ei matkakuluja tai ravintolalounaita päivittäin. Pystynee sitten maksamaan siitä isosta talosta vähän enemmän.

Niin niistä perintö metsistä..be tietää jotka metsää on perineet koska niistä maksetaan perintövero koko arvosta ja perinnön maksamiseen pitää maksaa myymällä puut metsästä josta siitä pitää maksaa myös 34 pros pääonavero ja metsän uudistus kustannukset..

Eli kaikki menee veroihin ja kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teemme etätöitä kaupunkiin. Metsällä ei pysty maksamaan.

Se pystyminen riippuu paljolti siitä, paljonko sitä metsää on...

Ei metsärahoja kannata taloon laittaa. Ne tuottavat paremmin osakkeissa, joiden tuotolla voi maksaa osan rakennuskustannuksista.

Voi maksaa osan? Kauanko keskimäärin pitää odottaa, että se sijoitettu summa tekee riittävästi plussaa? Millä se loppu maksetaan? Lainalla, jossa on korko? Osakkeita myymällä yli 1000e/vuosi vero% on 30. 

Meillä tehtiin  sillai vanhanaikaisesti, että käytiin töissä ja säästettiin ja sijoitettiin ja siten saatiin rahat taloprojektiin, loppu lainaa. Lienee aika lailla tavallista nykypäivänä, harva rakentaa taloaan ihan ilman velkaa. Puuta ei kannata myydä, jos hinta ei ole kohdallaan, joten ei ollut mitään mieltä tehdä 14 ha harvennusta taloprojektin takia. Sen sijaan kannatti myydä puuta pari vuotta aikaisemmin ja sijoittaa saadut varat ja käyttää nyt osa tuotosta rakentamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla

Itse olen kanssa sitä mieltä, että jos UPM myy lautaa tai paperia, niin se missä myyty tuote tuotetaan pitäisi olla se kunta mihin ne verotkin maksetaan. Puu ja metsäteollisuus on Suomen suurin vientituote, niin jostain syystä tässä vääristyneessä maassa yli 90% niistä verotuloista menee Helsinkiin, jossa ei ole ainuttakaan sahaa, vaneri- tai paperitehdasta. Ja sitten sinun kaltaiset i d i ootit mussuttavat, kuinka Helsinki maksaa suurimman osan Suomen veroista ja kuinka sitä niin epätasa-arvoisesti riistetään Helsingiltä muille kunnille.

Niinhän ne yhteisöveron kuntaosuudet meneekin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Valtio on sitten toinen asia,  mutta ei nekään rahat Helsinkiin mene vaan niillä kustannetaan valtion menot koko maassa sekä kuntien valtionosuudet.

Lisäksi, suurimmassa osassa Suomen maaseutukunta ei ole suuria teollisuuslaitoksia. Esimerkiksi Imatra,  Kemi ja Lappeenranta on minusta kaupunkeja. 

Ihana kaupunkilaishöppänä!

Totta, tontti voi olla peritty tai lohkaistu vanhempien maista. Toki talokin voi olla peritty. Mutta lisäksi täällä osataan rakentaa itse taloja, ei se ole taikuutta. Siis saatetaan kaataa jopa puut omasta metsästä! Näin mun vanhempien talo on tehty.

Asuntolainaa ei välttämättä ole.

Auto pitää olla suht hyvä, että pääsee kaupunkiin töihin.Toki ihan hirmu korvessa ei voi sitten asua, nykyään toki etätyöt mahdollisia.

Lisäksi me maalaiset tartutaan jo nuoresta asti työhön ku työhön eikä notkuta työttöminä. Palkka ei ole iso, mutta työvuosia paljon.

En itse tajua että joku haluaa elää 200000€ lainan kanssa ja asua vain jossain kämäisessä kolmiossa.

Nytkö maaseutu onkin täynnä ökytaloja, 

Yleensä täältä luemme että maaseutu on täynnä lahoja mökkejä joita peritään jos ei ymmärretä kieltäytyä perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla

Itse olen kanssa sitä mieltä, että jos UPM myy lautaa tai paperia, niin se missä myyty tuote tuotetaan pitäisi olla se kunta mihin ne verotkin maksetaan. Puu ja metsäteollisuus on Suomen suurin vientituote, niin jostain syystä tässä vääristyneessä maassa yli 90% niistä verotuloista menee Helsinkiin, jossa ei ole ainuttakaan sahaa, vaneri- tai paperitehdasta. Ja sitten sinun kaltaiset i d i ootit mussuttavat, kuinka Helsinki maksaa suurimman osan Suomen veroista ja kuinka sitä niin epätasa-arvoisesti riistetään Helsingiltä muille kunnille.

Niinhän ne yhteisöveron kuntaosuudet meneekin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Valtio on sitten toinen asia,  mutta ei nekään rahat Helsinkiin mene vaan niillä kustannetaan valtion menot koko maassa s

Jos metsäyhtiöllä on 95% toimipaikoista Helsingin ulkopuolella niin elättääkö tässä tapauksessa Helsinki maaseutua vai päinvastoin?