Lue keskustelun säännöt.
Miten maaseudun syrjäkylillä ihmisillä on varaa rakentaa hienoja isoja taloja?
20.08.2024 |
Monta autoakin on monesti pihassa. Ihmettelen siksi, koska siellä ei ole töitä. Omistavatko ihmiset siellä metsää ja myyvät puuta, josta saa isot rahat?
Kommentit (214)
Pari miljardia vuodessa maataloustukia auttaa asiaa. Aika persua? Ennen tuota sanottiin kommunismiksi kun valtio tuki maataloutta naapurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. Pohjanmaan maakunnissa työttömyys on usein puolet pienempi kuin pk-seudulla.
Talot tehdään joskus itse ja joskus omasta puutavarasta. Yleisesti ammattimiesten palkkaaminen halvempaa kuin pk-seudulla.
Paljon tehdään etätöitä tai käydään max. 100 km (harvinaista) päässä töissä.
Kiinteistöverot pienempiä. Vakuutuksista en tiedä onko talovakuutukset halvempia, mutta monet muut vakuutukset on esim. ajoneuvot. Lämmityskuluissa saa säästöä puulämmityksellä ym.
Yleisesti ahkeruus ja oma työ.
Vierailija kirjoitti:
Luulet siis että syrjäkylät pyörivät täysin 100% jollain valtion rahoituksella? Minkälainen tällainen kylä edes olisi? Ja selvästikään et ymmärrä että ihmiset omistavat autoja ja kulkevat kymmeniä kilometrejä klo 6.00 aamulla kaupunkiin töihin.
Ajattelin, että suunnilleen joka toinen omistaa ison palstan metsää. Sieltäkin kun myy puuta niin 100 000€ pamahtaa helposti tilille.
Vierailija kirjoitti:
a) tontti on halpa, b) maatalous- ja muut aluetuet, c) ihan turha kadehtia, kun ei niitä taloja välttämättä ikinä saa myytyä, eikä lähelläkään sillä hinnalla, minkä rakentaminen maksoi
Kerro lisää noista tuista mitä maaseudun palkansaaja saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla usein tehdään talo pitkälti itse. Säästää rahaa. Toki kaupungeissakin näitä on. Mutta esim vuokrataan kaivinkone ja tehdään perustuskaivuut itse jne. Tarvittava puutavara saattaa olla omasta metsästä ja lähistöltä löytyy joku jolla on sellainen saha jossa saadaan sopivaa lautaa , lankkua ja rimaa yms.
Herkkää, mutta kyllä tämän tason omavaraisuus on maallakin harvinaista.
Vai niin. Itse tiedän useamman. Voi toki olla joku paikallinen ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla
Itse olen kanssa sitä mieltä, että jos UPM myy lautaa tai paperia, niin se missä myyty tuote tuotetaan pitäisi olla se kunta mihin ne verotkin maksetaan. Puu ja metsäteollisuus on Suomen suurin vientituote, niin jostain syystä tässä vääristyneessä maassa yli 90% niistä verotuloista menee Helsinkiin, jossa ei ole ainuttakaan sahaa, vaneri- tai paperitehdasta. Ja sitten sinun kaltaiset i d i ootit mussuttavat, kuinka Helsinki maksaa suurimman osan Suomen veroista ja kuinka sitä niin epätasa-arvoisesti riistetään Helsingiltä muille kunnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla on metsää, peltoja, perintöjä, töitä...
Eikä ne maat ja talot maksa maaseudulla niin paljoa kuin presidentinlinnan vieressä.
Ison talon sähkölasku on valtavan suuri siellä.
Yhtä paljon se on taajamassa. Maalämpö, pelletti- tai hakelämmitys on monen haja-asutusalueen lämmitysmuoto. Alkuinvestoinnin jälkeen sähkölasku niiaa kunnioittavasti.
Siellä Hesan neukkikuutiossa kaikki on ihmeellistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla usein tehdään talo pitkälti itse. Säästää rahaa. Toki kaupungeissakin näitä on. Mutta esim vuokrataan kaivinkone ja tehdään perustuskaivuut itse jne. Tarvittava puutavara saattaa olla omasta metsästä ja lähistöltä löytyy joku jolla on sellainen saha jossa saadaan sopivaa lautaa , lankkua ja rimaa yms.
Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista.
Eipä tuo kovin tavallista ole, koska tuossa tarvitset niin pitkän osaajaketjun, että sinun tulee itsesi olla osa sitä. Muussa tapauksessa maksat talostasi valtavasti, työpalkat moneen kertaan. Puu on halpaa, työ kallista.
Ja jos hirsitalon teet, niin aika veikeä on se paikallinen sahuri, jolla on sopivat terät tuohonkin.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla on paljon yrittäjiä, heillä voi tulot olla reilusti yli keskiverto palkansaajan.
Monet myös kaupungissa töissä mutta asuvat maaseudulla. Tiedän ihan suuryritysten johtojistoa joka asuu minun maalaiskunnassani. Ovat töissä kaupungissa 40km päässä.
Sama meidän kylässä, hävettää ihan olla lähihoitaja. Parin kilometrin kotitien varressa asuu 3 lääkäriä, DI, lukion ope, AMK ope, keskisuuren yrityksen omistaja/johtaja, toki pari eläkeläistä ja lähinaapuri sentään lastenhoitaja.
Talot kyllä on ihan tavallisia ei mitään huippu hienoja, yksi taitaa olla 2000-luvulla rakennettu, muut alkaen 1800-1990
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla
Oikeasti homma menee niin, että maaseutu elättää kaupunkia. Suomen vienti on paljolti maaseudun varassa.
Kaupunkilaisjuppi luulee olevansa varakas kun on lainarahalla hommattu kattohuoneisto ja urheiluauto. Tulepa joskus maalle jossa isännillä on kunnolla metsää. Uusiutuva rahalähde. Ei tarvita velkarahaa kun taloa rakennetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari miljardia vuodessa maataloustukia auttaa asiaa. Aika persua? Ennen tuota sanottiin kommunismiksi kun valtio tuki maataloutta naapurissa.
Eihän siinä kun alkaa maanviljelijäksi, saa tukea ja voi rakentaa isoja taloja. Todellisuus on ihan eri, tiedoksi vain.
Vierailija kirjoitti:
Pari miljardia vuodessa maataloustukia auttaa asiaa. Aika persua? Ennen tuota sanottiin kommunismiksi kun valtio tuki maataloutta naapurissa.
Keskimääräinen maataloustuki tilaa kohti on alle 10 000 e vuodessa. Siinä menee aika konta vuotta, että saat miljoonan kerättyä.
Suurimmat maataloustuet maksetaan Helsinkiin, esimerkiksi Luonnonvarakeskus saa miljoonia ja viestintätoimisto Cocomms yli 600 000 e, vaikka kumpikaan ei viljele maata.
monikulttuurinen paska hesahan on täynnä pelkkiä paperinpyörittäjiä
viikonlopun meno- ja paluuruuhkat kertoo rehellisesti missä oikeasti haluaisivat asua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teemme etätöitä kaupunkiin. Metsällä ei pysty maksamaan.
Se pystyminen riippuu paljolti siitä, paljonko sitä metsää on...
Ei metsärahoja kannata taloon laittaa. Ne tuottavat paremmin osakkeissa, joiden tuotolla voi maksaa osan rakennuskustannuksista.
Tai sitten eivät tuota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persreikäkylät elelee muiden veronmaksajien rahoilla
Itse olen kanssa sitä mieltä, että jos UPM myy lautaa tai paperia, niin se missä myyty tuote tuotetaan pitäisi olla se kunta mihin ne verotkin maksetaan. Puu ja metsäteollisuus on Suomen suurin vientituote, niin jostain syystä tässä vääristyneessä maassa yli 90% niistä verotuloista menee Helsinkiin, jossa ei ole ainuttakaan sahaa, vaneri- tai paperitehdasta. Ja sitten sinun kaltaiset i d i ootit mussuttavat, kuinka Helsinki maksaa suurimman osan Suomen veroista ja kuinka sitä niin epätasa-arvoisesti riistetään Helsingiltä muille kunnille.
Kyllä. taisi olla juuri UPM, jolla on melkein 40 toimipaikkaa / tehdasta Suomessa ja pk-seudulla on pääkonttori ja 1 toimipiste. Jos Helsinki elättäisi muuta Suomea niin senhän kannattaisi sulkea kaikki muut toimipisteet.
Elementtiläävästä huudellaan kaikenlaista, kun ymmärrys on Sirola-opistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulet siis että syrjäkylät pyörivät täysin 100% jollain valtion rahoituksella? Minkälainen tällainen kylä edes olisi? Ja selvästikään et ymmärrä että ihmiset omistavat autoja ja kulkevat kymmeniä kilometrejä klo 6.00 aamulla kaupunkiin töihin.
Ajattelin, että suunnilleen joka toinen omistaa ison palstan metsää. Sieltäkin kun myy puuta niin 100 000€ pamahtaa helposti tilille.
Tilastojen mukaan metsänomistajista yli 70% on kaupunkilaisia. Perämetsät on heidän omistuksessaan.
Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista.