Ihastuminen ja rakastuminen vanhemmalla iällä - naisnäkökulmaa kaivataan
Teineinä tykättiin, "alettiin olemaan", erottiin ja toistettiin samaa moneen otteeseen. Sitten löytyi '"se oikea", jonka kanssa perustettiin perhe, ostettiin omakotitalo ja kasvatettiin lapset aikuisiksi.
Nyt on erottu ja lusikat jaettu. Yksinäisyys saa riittää ja uutta parisuhdetta on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Lupaava nainen on kiikarissa, mutta on tämä haastavaa jos vertaa tilanteeseen yli kolmenkymmenen vuoden takaa, jolloin oltiin melkein lapsia vielä. Ei ollut treffisovelluksia, vaan kumppania haettiin kaveri- tai harrastuspiireistä. Nyt selaillaan "myynti-ilmoituksia" ja potkitaan renkaita.
Aikuiset naiset ovat paljon vaikeammin "käsiteltävissä" kuin teinit aikanaan. Leffaan ja hampurilaiselle oli ihan toimiva setti 35v sitten, mutta ei iske enää viisikymppisille. Sitten on naisten omat lapset, jotka ovat teinejä tai nuoria aikuisia. On vuoroviikkovanhemmuutta, omaa uraa ja harrastuksia, työ- ja lomamatkoja ja kalenterit täynnä merkintöjä.
Ja mitä niiden naisten kanssa edes tekisi? Yksi haluaa taidemuseoon, itse en ymmärrä taiteesta mitään. Toiselle ehdotin marja- tai sieniretkeä, mutta kaupunkilainen ei tykkää kun menee itikoita silmiin ja hämähäkinseittiä hiuksiin. Kolmas innostui luontoretkestä, mutta kalenteri on täynnä syyskuun loppupuolelle saakka. Ja täältä foorumilta saa lukea ristiriitaisia ohjeita siitä, saako mies tarjota vai pitääkö hänen. Yksi ei halua treffejä kahvilassa tai ravintolassa ja toiselle ei ehdottomasti käy mikään aktiviteetti ulkona. Jonkin mielestä seksiä pitää olla ensimmäisillä tai viimeistään toisilla treffeillä kun itse kuvittelin että ehkä kuukauden päästä. Olen kyllä joustava ja sopeutuvainen, mutta en osaa lukea muita naisia kuin ex-vaimoani, joten antakaa kiltit selkeitä signaaleja siitä, mitä haluatte ja odotatte.
Tulipas pitkä ja sekava stoori, tiedetään, mutta kommentoikaa nyt jotain muutakin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi liian pitkä aika odottaa seksiä jos hakee muuta kuin seksisuhdetta? Siksi alapaukutin, ei mulla muuta.
No mikä mielestäsi on sopiva aika jos suhteellisen tiiviisti tapaillaan eikä tyyliin max, kerran viikossa? Liian pitkällä odottamisella voi viestiä ettei toinen kiinnosta tarpeeksi ja että "Odotan nyt jos tuo toinen sittenkin saisi jotain kipinää syntymään, minä tässä vaan odottelen, jos ei parempaa löydy, niin kelpaahan tuokin nyt sitten". Seksitreffeillä pannaan samana iltana mikäli toinen miellyttää riittävästi.
No ei sitä varmaan voi allakasta katsoa eikä tukkimiehen kirjanpidosta, koska koittaa seksin aika. Mutta kyllä alle viisi tapaamista ainakin minusta on aika nopeasti. Mutta se on vai minun mielipiteeni.
Kyllä minäkin mieluusti tapaisin vaikka joka ilta ihmistä, josta olen kiinnostunut. Mutta jos toinen tekee vaikka vuorotyötä, matkatyötä tai on yrittäjä, niin "It is not my call."
ap
Vierailija kirjoitti:
Sinun olisi korkea aika oppia, ettei pidä olla mieliksi muille kuin itselleen. Mielistelemällä päädyit eroonkin...
Kun on oma itsensä, löytää sopivan eikä tarvitse lukea mitään merkkejä.
N45, onnellisesti naimisissa
Yllä on jo kohtuullisen rohkea oletus. Tai ehkä sinulla on sisäpiiritietoa?
Minä lähtisin mielelläni marjametsään, idea on kiva ja toimii varmasti siitä pitävän naisen kanssa. Myös kuntopolku tai muu vastaava ulkoilu/lenkki toimii jos tarkoituksena kävellä sitä tahtia jossa puhuminen vielä sujuu eikä kovasti puuskuteta.
Kahvittelu, lasillinen ok, en itse juurikaan käytä Alkoa, mutta idea on ok ja varmasti helppo ympäristö turinoida rauhallisessa baarissa treffikumppanin kanssa alkuillasta. Kahvilaympäristö usein hälyisämpi. Leffa, teatteri, Ruokaravintolat huonompia ensimmäisillä treffeillä, sillä vaikeampi irrottautua nopeasti jos kemiat ei kohtaakaan tai toinen on tökerö/pelottava tmv.
Museot ja taidenäyttelyt ok myös. Eihän kaikesta taiteesta tarvitse ymmärtää. Siinähän toisen luonne paljastuu, jos jostakin ei pidä tai ymmärrä, niin näkee kuinka toinen sen ottaa, ymmärtääkö vaiko dissaako. Sitten voi itse miettiä mitä mieltä on reaktiosta.
Muistan männävuosilta yhden miehen jonka vein museoon jossa hän ei ollut aiemmin käynyt. Maksoin museon. Kävimme sen jälkeen hänen toiveestaan syömässä, hän tarjosi, ja sen jälkeen vielä yhdessä ruokakaupassa, molemmat tietty maksoivat omat ostoksensa, ja hän heitti minut kotiin. Tuli uusintatreffejäkin muttei valitettavasti parisuhdetta.
Yhteistä rentoa tekemistä hyvällä fiiliksellä. Ei kannata miettiä liikaa. Jos toinen on turhan kiireinen tai toiselle ei kelpaa ehdotetut jutut, en jatkaisi ehdottelua.
Muistan toisen miehen jolle ehdotin kirppiskierrosta kun hän oli kertonut pitävänsä kirppistelystä. Herralle ei sopinut juuri se kippis ja hän dissasi idean maanrakoon, niin lokaation perusteella kuin muutenkin. On kuulemma hankala jutella kun haluaa keskittyä kirppiksellä jne. Treffejä ei tullut. Ylläri. Asenne on tärkein. Asiat voi sanoa niin monella tapaa. Älä sinäkään kuuntele dissaamista ja blokkaa turhan hankalat ankeuttajat.
Vierailija kirjoitti:
Pidän ongelmana ennen kaikkea tunne- ja arvolatautuneisuutta. Kun maailman haluaa nähdä todella tietyllä tavalla, tulee samalla sulkeneeksi silmänsä kaikelta siltä, mikä ei omaan maailmankuvaamme mahdu. Kun onnistuu hyväksymään, että valtaosa ihmisistä on varsin asiallista ja neutraalia väkeä, avautuu meille mahdollisuus myös huomata, että potentiaalisia parisuhteeseen tai seksiseuraksi kelpaavia ihmisiä on ympärillämme jatkuvasti melkoisia määriä!
Sulla ehkä näin. Itselläni on niin parisuhdekumppanille kuin seksikumppanille vähän muitakin kriteereitä kuin se, että tämä on asiallinen ja neutraali. Haen nimittäin oikeasti yhteensopivuutta näissä molemmissa - en todellakaan haluaisi suhdetta tai seksiä kenen tahansa asiallisen kanssa. Eikä suhde tai seksi kyllä kenen tahansa kanssa toimisikaan, vaikka kuinka oltaisiin asiallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ymmärrä taiteesta tai kirjallisuudesta hevon helvettiä, miksi ihmeessä edes virittelisit jotakin ihmisen kanssa, joka elää ja hengittää näistä 😳 Nyt valoja päälle! Ensin kertaat itsellesi ne sinulle tärkeät asiat, ja sitten lähdet niiden puitteissa katsastamaan seuraa.
Emme rajoitu etsimään ihmisistä vain kestävän parisuhteen tai hyvän seksin mahdollistavia ominaisuuksia, vaan odotamme, että löytäisimme jonkun täysin ihanteidemme mukaisen ihmisen! Sellaisen löytäminen on ehkä teoriassa mahdollista, mutta tuskin todennäköistä. Sen sijaan, että antaisimme itsemme kiinnostua lupaavasta, mutta myös inhimillisiä puutteita omaavasta henkilöstä, jäämme mieluummin odottamaan jotakuta täydellisempää.
Kuka uskoo täysin ihanteidensa mukaiseen kumppaniin? Tai ikuiseen rakkauteen? Joulupukkiin?
Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kiireinen ihminen löytää aikaa viikon, tai kahden viikon varoitusajalla jos oikeasti haluaa, eli tuo "lokakuulle asti buukattu kalenteri täyteen" vähän haiskahtaa, ettei kiinnosta, muttei halua suoraan sanoa.
Mitä tuohon muuten tulee... Niin, yllätyt, että ihmiset pitävät eri asioista? Ei se leffa ja bursa kaikille toimi, vaikka olisi 35v.
En ylläty, mutta kaipaan vähän naiselta itseltään vinkkiä. Jos vaan vastataan, että ääh, ei, tylsää, ei oo mun juttu,... niin tunnen itseni vähän hölmöksi ja mielikuvituksettomaksi.
ap
Jos mies on kiinnostava,ei sille vastata ääh,tylsää.Ehdottipa vaikka sorsien ruokkimista rannassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa "sunnuntaityttöystävän", mutta ehdottaa marjastamista treffeille. Riskinä istumatyöläisellä varsinkin välilevyn pullistuma. Hakusessa on kriteerit ja oletukset.
Mulla ainakin haussa ihminen, jonka fysiikka sallii esim 5km kevyttä hölkkää tai 20 km kävelyä. Rollaattorimummot voi olla kohderyhmää sitten joskus 30v päästä.
T. Sporttinen toimistotyöntekijä
Onko löytynyt naisia "Cooperin testiin"? :) En lähtisi kyllä ensitreffeille 20 km kävelylle enkä 5 km juoksulenkillekään, ennemmin vaikka Kiasmaan, on turvallisempi paikka treffeille.
Ei ensitreffeille tietenkään. Mutta jos ei siihen kykenisi ensitreffeillä, niin tuskin vuodenkaan päästä. Comprende?
Ihan oikein ymmärsin. Ja hyvähän se on pitää esillä omat kriteerit, niin ei tule huteja puolin eikä toisin. Mulla olisi omat Cooperin testini, joista en tingi, jos tuollaisessa tilanteessa olisin.
En välttämättä ymmärrä miksi muille asetettuja toiveita karsastetaan. Parisuhde kun vaatii aika paljon yhteensopivuutta niin monissa asioissa. Jo tapa puhua voi parissa lauseessa ilmentää, ettei matchia tule. Comprende.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa muuta sanoa kuin, että pariutuminen on tehty hyvin vaikeaksi nykyään ihan kaikenikäisille. Itse en jaksa yhtään mitään deittisovelluksia. Eikä tässä oikein muuta pysty tai jaksa, kuin pyöriä lasten kanssa kotona. Niinpä olen haudannut kaikki toiveet parisuhteesta niin syvälle, että vakavasti epäilen, että pystynkö edes enää ihastumaan, saatikka rakastumaan.
N45
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan, niin ei kuluta aikaa turhaan kuolaamiseen. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki suhteet on alkanut siten, e
Toi on vähän sama kuin sanoisi, ettei ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka ovat köyhiä. Pitää vain keksiä hyvä bisnesidea, perustaa oma firma ja pistää rahoiksi. Vai eikö se ollutkaan ihan niin yksinkertaista?
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin mielelläni marjametsään, idea on kiva ja toimii varmasti siitä pitävän naisen kanssa. Myös kuntopolku tai muu vastaava ulkoilu/lenkki toimii jos tarkoituksena kävellä sitä tahtia jossa puhuminen vielä sujuu eikä kovasti puuskuteta.
Kahvittelu, lasillinen ok, en itse juurikaan käytä Alkoa, mutta idea on ok ja varmasti helppo ympäristö turinoida rauhallisessa baarissa treffikumppanin kanssa alkuillasta. Kahvilaympäristö usein hälyisämpi. Leffa, teatteri, Ruokaravintolat huonompia ensimmäisillä treffeillä, sillä vaikeampi irrottautua nopeasti jos kemiat ei kohtaakaan tai toinen on tökerö/pelottava tmv.
Museot ja taidenäyttelyt ok myös. Eihän kaikesta taiteesta tarvitse ymmärtää. Siinähän toisen luonne paljastuu, jos jostakin ei pidä tai ymmärrä, niin näkee kuinka toinen sen ottaa, ymmärtääkö vaiko dissaako. Sitten voi itse miettiä mitä mieltä on reaktiosta.
Muistan männävuosilta yhden mie
Aivan, juuri tuollaiset pienet yksityiskohdat ovat todella paljastavia. Millainen ihminen haukkuu maanrakoon estottomasti muita ihmisiä tai ravintoloita ja kirppiksiäkään. Hiukan yksinkertainen, jolla ei ole käytöstapoja. Sitten ovat jankkaajat ja opettajat, jotka pyrkivät opettamaan ja tarvittaessa dissaamaan toisen. Nuo paljastuvat hyvin nopeasti.
Ja onhan se ehdotettu treffipaikkakin jonkinlainen viesti. Marjametsään ei voi vieraan miehen kanssa lähteä, täytyy olla jotenkin vajaa, jos ei sitä ymmärrä. Ja sitten ovat nämä urheilumurheilijat, jotka ovat poikkeuksetta tavalla tai toisella kallella kypärin...
Ensimmäisille treffeille syömään ravintolaan, josta molemmat tykkäävät. Anna joku oma ehdotus paikasta ja kysy käykö se, tai olisiko naisella joku kiva paikka mielessä. Siinä istuessa voi jutella ja tutustua. Esim. leffassa tai hiihtoladulla on hankalampi jutella. Tarjoa ilta. Jos nainen haluaa maksaa molemmat tai oman osansa, anna maksaa, älä tee numeroa.
Ennen seuraavia treffejä tunnette toisianne jo paremmin, ja voitte tehdä jotain, mistä molemmat tykkäätte, tai kokeilla yhdessä toiselle tuttua, mieluista tekemistä. Sitten kolmannella kerralla toisen osapuolen juttuihin.
Seksiä mahdollisimman pian, miten se kellekin luontevasti tulee eteen.. Mielestäni jos seksi ja läheisyys ei kahden ihmisen välillä toimi, suhdetta on ihan turha jatkaa. Seksi erottaa parisuhteen muista suhteista. Seksistä on tärkeä jutella jo etukäteen, ainakin sillä tasolla, että onko se asia, johon haluaa panostaa, ja jota haluaa vaalia, vai välttämätön paha, joka hoidetaan pois alta kerran viikossa. Rehellistä puhetta vaan kehiin seksistä, niin tietää, onko samalla aaltopituudella, eikä tule pettymyksiä puolin eikä toisin. Jos seksi ei kiinnosta kumpaakaan, niin sitten sitä ei toki tarvitse harrastaa.
Siitäkin kannattaa jutella, haluaako jompi kumpi ehdottomasti muuttaa yhteen tai jopa hankkia vielä lapsia, tai haluaako ehdottomasti asua yksin ja seurustella omasta kodista käsin.
Kun tuollaiset perusasiat on selvillä, voi niitä hienoja sienestys- ja museovirityksiä alkaa miettiä tarkemmin.
Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin mielelläni marjametsään, idea on kiva ja toimii varmasti siitä pitävän naisen kanssa. Myös kuntopolku tai muu vastaava ulkoilu/lenkki toimii jos tarkoituksena kävellä sitä tahtia jossa puhuminen vielä sujuu eikä kovasti puuskuteta.
Kahvittelu, lasillinen ok, en itse juurikaan käytä Alkoa, mutta idea on ok ja varmasti helppo ympäristö turinoida rauhallisessa baarissa treffikumppanin kanssa alkuillasta. Kahvilaympäristö usein hälyisämpi. Leffa, teatteri, Ruokaravintolat huonompia ensimmäisillä treffeillä, sillä vaikeampi irrottautua nopeasti jos kemiat ei kohtaakaan tai toinen on tökerö/pelottava tmv.
Museot ja taidenäyttelyt ok myös. Eihän kaikesta taiteesta tarvitse ymmärtää. Siinähän toisen luonne paljastuu, jos jostakin ei pidä tai ymmärrä, niin näkee kuinka toinen sen ottaa, ymmärtääkö vaiko dissaako. Sitten voi itse miettiä mitä mieltä on rea
Marjametsä ja kuntopolku on ideana kivat, mutta nämä eivät ehkä ihan aina sovellu ensitreffeille, pitää olla sellainen paikka jossa on porukkaa. Itse olen ollut useastikin ensitreffeillä suositulla ulkoilualueella, jossa ei koskaan ole ihan yksin. Siellä voi marjastaakin ja lenkkeilijöitä kulkee pilvin pimein. Eli tämä on erittäin tärkeää ventovieraan tapaamisessa, hyvä kun nostit tämän esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kiireinen ihminen löytää aikaa viikon, tai kahden viikon varoitusajalla jos oikeasti haluaa, eli tuo "lokakuulle asti buukattu kalenteri täyteen" vähän haiskahtaa, ettei kiinnosta, muttei halua suoraan sanoa.
Mitä tuohon muuten tulee... Niin, yllätyt, että ihmiset pitävät eri asioista? Ei se leffa ja bursa kaikille toimi, vaikka olisi 35v.
En ylläty, mutta kaipaan vähän naiselta itseltään vinkkiä. Jos vaan vastataan, että ääh, ei, tylsää, ei oo mun juttu,... niin tunnen itseni vähän hölmöksi ja mielikuvituksettomaksi.
ap
Jos mies on kiinnostava,ei sille vastata ääh,tylsää.Ehdottipa vaikka sorsien ruokkimista rannassa.
Hep! Mulla on muovikassillinen kuivia leipiä säästettynä sorsille. Koska mennään?
M51
Musta kahvi kahvilassa tai juuri joku kasvitieteellinen puutarha, kaupunginmuseo tai muu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on just hyvä. Oma toinen kierros alkoi onnistuneesti tuttavien uuden vuoden juhlista, jossa oli heidän tuttuja, joita en itse tuntenut. Oli kuitenkin tosi hyvä fiilis tutustua, kun tiesi, ettei mun kaverit siedä ihan kaheleita ympärillään. Käytiin muutamaan kertaan nopsaan työpäivän aikana lounaalla ennen kuin vietettiin pidemmät treffit.
N46.
Mut vois viedä baariin ensitreffeille. Juon harvoin (0-2 kertaa vuodessa) mutta mielelläni. Näkis samalla, että säilyykö käytöstavat, onko mainio seuramies vähän ottaneena. Tarjoisin joka toisen kierroksen.
Ap, sinulle lienee eletyn elämän aikana kehittynyt valikoima arvoja ja kiinnostuksen kohteita?
Deittailu onnistuu parhaiten kun pidät niistä kiinni. Silloin yhteensopimattomat karsiutuvat joukosta ensimmäiseksi ja jäljelle jää lopulta yksi "niistä oikeista".
Itse en mene sänkyyn heti vaan tutustun ensin ihmiseen ihmisenä. Osa miehistä kyllästyy tällaiseen ja menee menojaan, mikä sopii minulle hyvin. Ne jotka eivät kyllästy ovat yleensä muutenkin parasta seuraa. Ja sama pätee kaikkeen muuhunkin, kuten siihen tarjoamiseen ja treffien ohjelman suunnitteluun. Toimi kuten arvostamasi ihminen toimii, ja jos et tiedä miltä se käytännössä näyttää niin keskity ensimmäiseksi kehittämään itsellesi persoonallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulle lienee eletyn elämän aikana kehittynyt valikoima arvoja ja kiinnostuksen kohteita?
Deittailu onnistuu parhaiten kun pidät niistä kiinni. Silloin yhteensopimattomat karsiutuvat joukosta ensimmäiseksi ja jäljelle jää lopulta yksi "niistä oikeista".
Itse en mene sänkyyn heti vaan tutustun ensin ihmiseen ihmisenä. Osa miehistä kyllästyy tällaiseen ja menee menojaan, mikä sopii minulle hyvin. Ne jotka eivät kyllästy ovat yleensä muutenkin parasta seuraa. Ja sama pätee kaikkeen muuhunkin, kuten siihen tarjoamiseen ja treffien ohjelman suunnitteluun. Toimi kuten arvostamasi ihminen toimii, ja jos et tiedä miltä se käytännössä näyttää niin keskity ensimmäiseksi kehittämään itsellesi persoonallisuus.
You sound like a my kind of gal! 🤩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin mielelläni marjametsään, idea on kiva ja toimii varmasti siitä pitävän naisen kanssa. Myös kuntopolku tai muu vastaava ulkoilu/lenkki toimii jos tarkoituksena kävellä sitä tahtia jossa puhuminen vielä sujuu eikä kovasti puuskuteta.
Kahvittelu, lasillinen ok, en itse juurikaan käytä Alkoa, mutta idea on ok ja varmasti helppo ympäristö turinoida rauhallisessa baarissa treffikumppanin kanssa alkuillasta. Kahvilaympäristö usein hälyisämpi. Leffa, teatteri, Ruokaravintolat huonompia ensimmäisillä treffeillä, sillä vaikeampi irrottautua nopeasti jos kemiat ei kohtaakaan tai toinen on tökerö/pelottava tmv.
Museot ja taidenäyttelyt ok myös. Eihän kaikesta taiteesta tarvitse ymmärtää. Siinähän toisen luonne paljastuu, jos jostakin ei pidä tai ymmärrä, niin näkee kuinka toinen sen ottaa, ymmärtääkö vaiko dissaako. Sitten voi itse miettiä mitä mieltä on rea
Todella surullista, jos nykymaailma on sellainen, ettei nainen uskalla treffeille kuin Senaatintorille tms julkiseen paikkaan.
T. Upseeri & herrasmies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kiireinen ihminen löytää aikaa viikon, tai kahden viikon varoitusajalla jos oikeasti haluaa, eli tuo "lokakuulle asti buukattu kalenteri täyteen" vähän haiskahtaa, ettei kiinnosta, muttei halua suoraan sanoa.
Mitä tuohon muuten tulee... Niin, yllätyt, että ihmiset pitävät eri asioista? Ei se leffa ja bursa kaikille toimi, vaikka olisi 35v.
En ylläty, mutta kaipaan vähän naiselta itseltään vinkkiä. Jos vaan vastataan, että ääh, ei, tylsää, ei oo mun juttu,... niin tunnen itseni vähän hölmöksi ja mielikuvituksettomaksi.
ap
Ei sussa ole vikaa vaan niissä jotka sanoo et tylsää mutteivat anna omaa ehdotusta ;) Vääriä sulle selvästikin.
Odota rauhassa sopivaa. Kompromisseja pitää aina tehdä, mutta ei ihan joka asiasta heti alkumetreillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin mielelläni marjametsään, idea on kiva ja toimii varmasti siitä pitävän naisen kanssa. Myös kuntopolku tai muu vastaava ulkoilu/lenkki toimii jos tarkoituksena kävellä sitä tahtia jossa puhuminen vielä sujuu eikä kovasti puuskuteta.
Kahvittelu, lasillinen ok, en itse juurikaan käytä Alkoa, mutta idea on ok ja varmasti helppo ympäristö turinoida rauhallisessa baarissa treffikumppanin kanssa alkuillasta. Kahvilaympäristö usein hälyisämpi. Leffa, teatteri, Ruokaravintolat huonompia ensimmäisillä treffeillä, sillä vaikeampi irrottautua nopeasti jos kemiat ei kohtaakaan tai toinen on tökerö/pelottava tmv.
Museot ja taidenäyttelyt ok myös. Eihän kaikesta taiteesta tarvitse ymmärtää. Siinähän toisen luonne paljastuu, jos jostakin ei pidä tai ymmärrä, niin näkee kuinka toinen sen ottaa, ymmärtääkö vaiko dis
Tämä on nettideittisaiteillakin ykkösohjeena, aina ensimmäiset treffit tehtävä julkiselle paikalle! Ethän voi miehenäkään varmasti tietää, tuleeko treffeille nainen, vaiko ihan joku muu porukka pahat mielessä. Naisena tilanne on vielä kenompi kun se yksi ainokainen mieskin voi olla pahat mielessä.
Ei ensitreffeille tietenkään. Mutta jos ei siihen kykenisi ensitreffeillä, niin tuskin vuodenkaan päästä. Comprende?