Yksinäinen nainen. Istun puistossa sekä seuraan, kun kaikilla muilla on joku tai vähintään seuraa ja mä vain yksin. Olen surullinen...

Vierailija kirjoitti:

Eli suomeksi sanottuna loisit yhteiskunnan rahoilla ja kehtaan vielä valittaa siitä! Eikö sinua hävetä yhtään? Hyvä vaan, että hallitus leikkaa tuollaisilta ihmisiltä kuin ap. Itseäni v*tuttaa käydä töissä, kun muutenkin palkka on pieni, vielä joudun elättämään tuollaisia loisia veroillani. Sitten toiset vaan istuskelee puistoissa ja voivottelee, kun itse menen nukkumaan, jotta jaksaisin nousta aamulla ylös töihin. Itse olen kanssa yksinäinen sekä elämä perseestä, mutta tuollainen lusmuilu menee jo yli.

Eikö sulla mies yhtään ole kunnianhimoa? Työpaikallakin voisit selvittää ketkä on uhkia, ketkä mahdollisuuksia ja keistä voisit hyötyä joko seksuaalisesti taikka rahallisesti. Käytä oikeita ihmisiä hyväksesi, ja tähtää huipulle. Tällä tavalla töissä ei ikinä tule tylsää eikä ajatukset lähe harhailemaan muihin, kun sulla on joku tavoite. Näin ainakin itse teen

Oletko Tinderissä? Sitä kautta pääsee helposti treffeille.

Mä olin Tinderissä reilu 2v ja kävin treffeillä 32 eri miehen kanssa.

Jos ap on

ruma

lihava

masentunut

ja köyhä

Niin...puistossa istuminen on ainoa mihin on varaa???

Lisäksi ihmiset haluaa 

iloisen ystävän

kauniin puolison

Ihmisen jolla on varaa dinneriin, kuntosaliin, matkoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on yksinäinen, kun kukaan alfa eli pitkä ja komea mies ei ole kiinnostunut hänestä. Tavis miehet ap luettelee samantien seksin vonkaajiksi, jos osoittavat kiinnostuksen merkkejä tai erehtyvät pyytämään häntä ulos.

Tämä on varmaan totta,  koska itse tunnen  paljon tällaisia naisia. Heitä löytyy ihan työpaikalta, jos komea mies lähestyy heitä, niin ovat heti innoissaan. Mikäli kyseessä on "tavis", naiset ihmettelevät ja sanovat "mitäs sä nyt oikein yrität". Naisten standardit eivät ole kaikille samat.

Meinaat, että jos se kasvoiltaan ruma 160cm/90kg nainen lähestyy sinua, olet ihan innoissasi ja lähdet vaikka kahville?

Kyllä minulle käy, sillä olen itsekin ruma sekä lihava, niin minulla ei ole hirveästi mit

Onko sulla paljon rahaa ja oot älykäs?

Ap

Minä löysin elämälleni tarkoituksen ja ymmärsin olevani Allahille  rakas ja tärkeä ihminen menetettyäni minulle rakkaat vanhempani ja tädit, sedät ja enon sekä muutamia muita sukulaisia.

Sain yllättäen ystäväkseni muslimin . Aloitin käymään lähimoskeijassa  Ne pyllistykset  ovat tuttuja jo lapsuudesta asti eikä haittaa vaikkeivat olisikaan. Jumalanpalveluksessa käyminen vaikuttaa sinuun pikkuhiljaa, kun alat tottua siihen. Löydettyäsi uskon, sinä saat Jumalalta muslimit puolustajaksesi, vaarasta varoittajaksi, neuvonantajaksi jne.

Lähimoskeijan  henkilökunta otti minut lämpimästi vastaan ja ajan myötä selvisi, että he ovat kaikki  uskossa.

moskeijassa on kaikenlaista toimintaa arki-iltaisin. Löydät sen netistä, .   Varmasti Tampereellakin on toimintaa lähes jokaiselle arki-illalle. Helpointa on aloittaa vaikka, jos teillä vaan on, Sanan ja rukouksen illasta. Kestää n. 1,5 h ja aika menee siivillä. Siellä käy paljon wolt kuskeja.

Ehkä ohimennen voit vaikka aloittaa keskustelun kysymällä kyseisestä illasta tms. tervehtiä kaikkia, jotka siellä tapaat. Mahdollisuuksia on monia ja nimenomaan yksinäisille.

Kokeile ja käy sitkeästi muutaman kerran, niin näet onko tuo, jota etsit. Uskovana et ole koskaan yksin etkä yksinäinen. Allah puhuu sinulle koraanin kautta. Koraani on meille tarkoitettu.

Allahin siunausta sinulle yksinäinen

Vierailija kirjoitti:

Seurakunnasta

Muistan kouluajoilta tytön, joka kertoi käyvänsä seurakuntanuorissa. Se ei kai maksa mitään. Itsekin suosittelisin jotain sentapaista. Kävin itsekin kirkolisissa tapahtumissa, mutta sellaisessa ryhmässä, joka ei ollut arvostettu tuohon aikaan. Siitä syystä en puhunut asiasta paljoa koulussa.

Vierailija kirjoitti:

 

Nieletkö?

Syötkö sinä vessanpöntöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kun haaveilet parisuhteesta, niin sinun pitäisi saada työpaikka ja elämäsi järjestykseen.

Siinä puolestaan auttaisi se parisuhde, kun silloin ei yksinäisyys masentaisi.

Työ auttaa, kun ei kaiket päivät vello siinä harmaassa yksinäisyydessä ja saa edes hetkellisesti muuta ajateltavaa... Ja mahdollisuus tutustua ihmisiin, toki riippuen työstä. 

Tuo on minusta aina hirveä lähtökohta suhteelle, että odottaa jonkun tulevan ja "korjaavan" sinut. 

 

Ai oikein hirveä, mutta kuitenkin parisuhteessa on etunsa, minkä ansiosta saa virtaa ja hyvää oloa, joten miksi se ei ole myös yksi ratkaisuista. Ennemminkin on hirveää se, että asetetaan parisuhteel

Pudotus todellisuuteen tulee olemaan kova, jos hän koskaan päätyy pidempään parisuhteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut samoja tunteita, mutta en enää 60 vuotiaana jaksa istua yötämyöten puistoissa. Sinä olet nuori ja sinulla voi olla vielä mukava tulevaisuus.

Sinäkin voit mennä 50+ tai 60+ tapahtumiin.

MacGyver jaksossa "The Last Stand" oli kaunis elämän päähänpotkiman kahvilaneidin ja PTSD:stä kärsivän lentäjän sivuhenkilöromanssi. Kaurismäen työläisleffoissahan näitä on myös aina. Tosielämässä vaan seuraus voi olla että korjaantumisen sijasta kumpikin menee entistä enemmän rikki. Tosin ei varmaankaan sataprosenttisella varmuudella, eli ehkä se on riski jota kannattaa kokeilla.

mä en ainakaan kaipaa työtöntä naista.tykkään harrastaa muutakin kuin puistonpenkillä istuskeluu.esim veneilyy ja ravintoloissa syömistä.

Huhhuh väsyttävä ketju. Monta sivua yhden lunaatikon jankkausta miten ap on tyhäm, aamua kohti hiljeni, yllättäen varmaan kun päihteet loppuivat. Kuitenkin, tsemppiä ap, kavereita ja ystäviä saa kyllä kaikenikäisenä. Netin kaveriryhmiä, kaveritindereitä yms, kaupungin vapaa-ajan ryhmiä, kansalaisopistoja... Kyllä se siitä 

Hieman samassa tilanteessa. Jonkinlaisia nörttimäisiä piirteitä omaavana aion selvittää onko jotain kahviloita tms. Jotka järjestäisivät vaikka lautapeli- iltoja joissa sitten voisi tavata ihmisiä. Aikanaan exäni kaveripiiri koostui mukavista ja fiksuista pitkätukkaisista miehistä jotka näinkin aikaansa viettivät :)

Älä lannistu! Ala harrastamaan jotakin missä muitakin ihmisiä taidetta, urheilua, seurakuntaa jne. Tärkeintä on lähteä ulos kodista ja kohdata ihmisiä eikä jäädä miettimään itsekseen.  Avaat vaan suun ja alat juttelemaan ihmisten kanssa, vaikka säästä tai kyseisestä harrastuksesta. Älä valikoi kenelle puhut esim. iän tai sukupuolen perusteella. Vanhemmat ihmiset juttelevat mielellään. Vähitellen tutustut paremmin ihmisiin ja sitä kautta tulee myös ystäviä. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut samoja tunteita, mutta en enää 60 vuotiaana jaksa istua yötämyöten puistoissa. Sinä olet nuori ja sinulla voi olla vielä mukava tulevaisuus.

Sinäkin voit mennä 50+ tai 60+ tapahtumiin.

Kirkossa ei eritellä iän mukaan, onko sopivaa osallistuminen.

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh väsyttävä ketju. Monta sivua yhden lunaatikon jankkausta miten ap on tyhäm, aamua kohti hiljeni, yllättäen varmaan kun päihteet loppuivat. Kuitenkin, tsemppiä ap, kavereita ja ystäviä saa kyllä kaikenikäisenä. Netin kaveriryhmiä, kaveritindereitä yms, kaupungin vapaa-ajan ryhmiä, kansalaisopistoja... Kyllä se siitä 

Ymmärrystä ei sinulla sitten sen vertaa riitä, että näitä tekstejä lukevat muutkin yksinäiset. Sinun mielestäsi vain ap, oi voi..

Ota sinne puistoon mukaan vasullinen herkkuja ja heittele ohikulkijoille.Varmasti saat seuraa, ou jee!🥳🥳🥳👴👵

Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.

Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?



Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.

missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?



Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut samoja tunteita, mutta en enää 60 vuotiaana jaksa istua yötämyöten puistoissa. Sinä olet nuori ja sinulla voi olla vielä mukava tulevaisuus.

Sinäkin voit mennä 50+ tai 60+ tapahtumiin.

Kirkossa ei eritellä iän mukaan, onko sopivaa osallistuminen.

Käänny muslimiksi ja pistä huivi päähän

Ota muslimi mies ja ala tekemään lapsia.

Mies on sinun kalifisi

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole fyysisesti sairas, hommaa joku työpaikka. Sen kautta tutustuu helposti ihmisiin.

Mutta ei sieltä parisuhdetta välttämättä saa. Oma yksinäisyyteni johtuu vain kumppanin puutteesta. Työ, perhettä, kavereita ja mielekkäitä harrastuksia kyllä on.

-eri m