Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen nainen. Istun puistossa sekä seuraan, kun kaikilla muilla on joku tai vähintään seuraa ja mä vain yksin. Olen surullinen...
18.08.2024 |
Olen 35-vuotias nainen, ja todella yksinäinen. Ei sisaruksia ei mitään yhteyttä sukulaisiin vanhemmat kuolleet, ei kavereita, olen sinkku. Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin. Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa. En ole kiinnostunut yhden yön jutuista. Haluaisin ihan selvin päin olevien kanssa jutella. No, vaikeaa on ketään löytää. Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. En ole työelämässä nyt, niin ei kontakteja sitäkään kautta. Oon päivä päivältä yksinäisempi ja surkeampi. Joinain päivinä olen niin lamautunut että makaan vaan peiton alla. Miksi nousisin, kun tavallaan ei ole mitään. Olisiko jollakulla vinkkiä, Tampereella, missä yksinäinen ihminen voisi tutustua muihin, selvinpäin. Ja ideoita jotka eivät olisi kalliita koska rahaa ei ole paljoa käytettävissä.
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alieeni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että varsinkin nuoret naiset masentuvat tänä päivänä? Vaikka naisilla on vapaus mistä valita nykyään, kukaan ei ole pakottamassa tekemään mitään, jos ei itse sitä tahdo!
Vapaus valita mitä?
Olla kotiäiti, uranainen, matkustaa ympäri maailmaa jne. Nainen ei ole enää suomessa miehen omaisuutta, toisin kuin vielä 30v sitten. Nyt naiset voivat oikeasti itse päättää elämästään.
Me elämme varmaan ihan eri maailmassa. Minä en ole koskaan ollut kenenkään omaisuutta. Olen aina saanut päättää itse tekemisistäni.
Se on totta, että nuorten naisten suisidaalisuus ja masennus on kasvanut huolestuttavaa vauhtia. Mainitsemasi nykyvapaus näkyy juurettomuutena, itsekkyytenä, moraalittomuutena, väkivaltana, kiu
Feminismin sivuvaikutuksia. So sad.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?En ole deittipalveluissa tai etsi kavereita netistä.
En lähesty itse ketään tai näe koskaan mitään pienintäkään vaivaa ihmisiin tutustumisessa. Odotan vain ainoastaan passiivisena että ihmiset tulisivat mulle juttelemaan selvinpäin. Näin ajattelen että löydän myös elämäni miehen jokupäivä.
Ap
Miksi kehtaat valittaa asiasta jos pääsyyllinen yksinäisyyteesi on sinun totaalinen passiivisuus asian suhteen?
Sama kuin työtön ihminen valittaisi että miksi työnantajat eivät tule kotiin tarjoamaan töitä kun itse ei halua nähdä passiivisuuttaan mitään vaivaa asian edistämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä ihmisiä taas liikkeellä. Tsemppiä ap. Seurakuntaan tosiaan menisin!
Onhan se ilkeää, kun odotetaan, että muut näkee vaivaa. Ihan oikeasti, jos nainen on miesseuraa vailla, niin aika turha odottaa, että joku tulee kadulta poimimaan. Kyllästymiseen asti saa kertoa, että viimeistään metoon jälkeen toisen ihmisen rajoja kunnioittavat miehet odottavat jotain tapaa, jolla nainen osallistuu vuorovaikutukseen - edes katsoo silmiin ja hymyilee - tai sitten käyttää deittisovelluksia tms.
Joo, Tinderissä on seksinvonkaajat ja ne yleensä jäävät sinne. Mutta valitettavasti huonoja kontakteja joutuu sietämään, kun hakee jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?En ole deittipalveluissa tai etsi kavereita netistä.
En lähesty it
Hänellä on oikeus koska Pyhä Vagina.
Ap, liity Tampereen FB:n kaverikerhoon, tai jos sellaista ei ole, niin perusta itse. Sieltä kautta voit löytää samanhenkisiä ystäviä. Etsit vaikka kuntosalikaveria, tai kahbittelukaveria. Taatusti on ikäisiäsi naisia ja miehiä, jotka etsivät ystäviä.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?En ole deittipalveluissa tai etsi kavereita netistä.
En lähesty it
Eihän hän valittanut. Ilmaisi vain suruaan ja pyysi vinkkejä.
Aika iso ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?Miksi kehtaat valittaa asiasta jos pääsyyllinen yksinäisyyteesi on sinun totaalinen passiivisuus asian suhteen?
Sama kuin työtön ihminen valittaisi että miksi työnantajat eivät tule kotiin tarjoamaan töitä kun itse ei halua nähdä passiivisuuttaan mitään vaivaa asian edistämiseksi.
Melkein aina kun juttelee naisten kanssa jotka valittaa miehettömyyttään tämä täysin sama syy löytyy tähän miehettömyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverihaku.net
fb:ssä myös kaveri- ja ystävähakuryhmiä.
Tänne kelpais kyllä kaveriks/ystäväks.. kaukana vain oot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen yksin. Viihdyn hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestänsä Paremmat ihmiset :Miksi kommentoitte jos teillä ei ole muuta sanottavaa kuin anonyymina kiusaaminen? Kaikki terveet tasapainoiset aikuiset tietävät että kiusaaminen ei ole normaalia . Mikä oi mikä on mennyt vikaan että ihmiset voivat maailman onnellisimmassa maassa näin paskasti + teillä on ruokaa, asunto ja monella vielä parisuhdekin työpaikkakin kaupan päälle rahoineen, silti "heikompaa" potkitaan porukalla raukkojen kerhon kokoontumisajot taas käynnissä !!! . Psyykkinen väkivalta vaikuttaa aivoissa samaan alueeseen kuin jos henkilöä oikeasti hakattaisiin. Onko kukaan parantunut Masennuksesta tai yksinäisyydestä kiusaajien avulla että pitää vaan kasvattaa paksu nahka ja niellä kaikki saatanan paska tai kuolla pois. No onko vapaaehtoisia kertomaan kokemuksensa että kiusaaminen oli parasta terapiaa psykiatrisiin häiriöihin? Vertaan tätä palstaa Natsisaksaan. Ruudun takana on elävää lihaa ja tunteita! Jos oma elämä on kerta täydellistä pidä omana tietona ja käytä aika ja energia vaikka itsesi kehumiseen. Voi teidän lapsia kun tietäisivät mitä vanhemmat kirjoittelee
Me elämme varmaan ihan eri maailmassa. Minä en ole koskaan ollut kenenkään omaisuutta. Olen aina saanut päättää itse tekemisistäni.
Se on totta, että nuorten naisten suisidaalisuus ja masennus on kasvanut huolestuttavaa vauhtia. Mainitsemasi nykyvapaus näkyy juurettomuutena, itsekkyytenä, moraalittomuutena, väkivaltana, kiusaamisena, seksuaalisena väkivaltana, yksinäisyytenä, irtosuhteina, perhearvojen puuttumisena, yksinäisyytenä, arvojen katoamisena, kyvyttömyytenä normaaleihin parisuhteisiin, molemmilla sukupuolilla.
Kehitys on hyvä silloin kun se menee eteenpäin, nyt ollaan peruutettu kauas keskiajalle. Osa naisista voi todella huonosti, ja määrä kasvaa. Vapaus voida huonosti, vapaus olla yksinäinen, vapaus olla käyttämättä potentiaaliaan yhteiskunnassa..