Miksi jotkut on vuodesta toiseen työttömänä kun taas osa menee töihin heti edellisen työsuhteen loputtua?
Jälkimmäinen elättää itse itsensä ja jälkikasvunsa
Kommentit (102)
Verotuksella pystyttäisiin ohjaamaan työnantajia palkkaamaan myös työttömiä ja ikääntyneitä.
Nuorempana uuden työsuhteen sai helposti. Nyt yli 50v. työsuhteiden saanti on harventunut. Oman kokemuksen mukaan Suomessa on ikäsyrjintää työmarkkinoilla. Nuorempana oli myös sukupuolisyrjintää, kun en saanut pysyviä paikkoja.
Minulla tämä työttömyys oli taktikoitua. Olin jäänyt työttömäksi ja juuri ennen kuin ansiosidonnaiseni loppui, hain ja pääsin puoleksi vuodeksi töihin. Sitten taas ansiosidonnaiselle ja siitä suoraan eläkeputkeen. Tästä on nyt yli viisi vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina kaksi kättä käytössä työpaikalla.
Sen olen aina maininut ensiksi kun haen töitä.
Siis en keskity puhelimeen vaan töihin.
Kännykän näplääjät alapeukuttaa tätäkin.
Fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia. Ei tietenkään kaikilla. Jotkut ovat väliinputoajia. Joillain ei suhteita tai eivät osaa markkinoida itseään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehdä töitä jos lähes saman rahan saa tekemättä mitään. Jotkut vain haluavat olla tekemättä mitään ja hyötyä toisten tekemisestä. Valtion pitäisi paremmin pystyä rankaisemaan näitä työn vieroksujia vaikka pakkotyöllä tai tukia leikkaamalla.
Voihan sitä rankaista, mutta ei sillä valtiontalouden kannalta hyviin tuloksiin päästä niin kuin nyt on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina kaksi kättä käytössä työpaikalla.
Sen olen aina maininut ensiksi kun haen töitä.
Siis en keskity puhelimeen vaan töihin.
Kännykän näplääjät alapeukuttaa tätäkin.
Itse näpläät typerys.
Iso osa ongelmaa on suhtautuminen työttömään työnhakijaan.
Monella hyvä koulutus, maksettu omakotitalo ja valtava työkokemus.
Eivät tietenkään mene jonnekin, jossa pyydetään osaajaa palkalla, jota työtön sai tehdessään dippatyötään 20 vuotta sitten.
Itse olen huomioinut hävinneeni aina työsuhteessa olevalle hakijalle työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Minä tein niin, irtisanouduin huolettomasti aina edellisistä töistä vaikka uutta ei vielä ollut, kun siihen asti olin aina saanut töitä hyvin helposti. No, nyt olen ollut yli vuoden työttömänä. Opin läksyni.
No tuohan on typerää. Itse olen myös aina saanut uuden paikan vaivatta mutta irtisanoutunut vasta kun on nimet paperissa ja siirtynyt suoraan uusiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomioinut hävinneeni aina työsuhteessa olevalle hakijalle työpaikat.
Jos nyt miettii jotain firmaa, joka tarvitsee tietynlaista osaajaa aloittamaan mahdollisimman nopeasti hommat, niin jos valittavana on tyyppi, joka on tehnyt vuosia samaa työtä toisessa firmassa ja tulisi sieltä suoraan tähän uuteen, niin aika paljon houkuttelevampi kuin hakija joka on ollut esim. 3 vuotta työttömänä.
75% avoimista työpaikoista menee työpaikanvaihtajille, vain 25% otetaan työtön henkilö. Mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampi on työllistyä, koska työnantajilla on suuri ennakkoluulo työttömistä työnhakijoista.
Tule nykyaikaan eläkä kysele tyhmiä. Silkkaa kiusaamista ja selkäänpuukotusta ja veitsen kiertämistä haavassa. sairasta sakkii suomalaiset. lyö lyötyä.
Jälkimmäinen on käsillään tekevä duunari alalla, jolla on töitä sillä alueella, missä henkilö on.
Ensimmäinen on koulutettu kokemusta omaava osaaja, joka ei onnistu saamaan uutta työtä 6kk sisällä.
Siksi.
Vaikka olen ollut pitkään työttömänä, niin se ei tarkoita sitä, että haluaisin jotain pieni palkkaista hanttihommaa. Kyllä pitkäaikaistyöttömiä pitäisi kohdella samalla viivalla muiden kanssa. Eletään kuitenkin 2000 luvulla, eikä keskiajalla.
Naamani ei miellytä työnantajia enää yli 45 vuotiaana ja rekrytoijat ovat usein naisia joten eivät ne minua suosittele palkkaamaan. Muutin turkuunkin sen takia koska luulin että saan töitä. Hain 150 työpaikkaan mutta en saanut töitä vaikka on kokemusta erilaisista töistä 18 vuotta.
Työnantajien pitäisi höllentää työnvaatimuksia, jotta kaikilla olisi mahdollisuuksia ja työttömyys vähenisi ja työnhaku voisi mennä vaikka kokonaan työvoimatoimistojen kautta, näin työnantajalle ei jäisi mahdollisuutta syrjiä hakioita.
Koska kukaan ei ota töihin?
Suomessa ei kutsuta edes haastatteluun. En tunne "ketään" ja työnantajilla on varaa olla nirsoja joten turha toivo päästä ilmeisesti edes hanttihommiin.
Vaihdoin maata enkä edelleenkään tunne ketään mutta haastattelukutsuja tippuu aivan toiseen malliin.
Olen itse jäänyt työttömäksi muutaman kerran ja hakenut töitä laajalla skaalalla. Ei-koulutusta vastaavaa, toisilta paikkakunnilta, toisesta maasta, jne. Oli hyvin selvää, että tarkoitus ei ole jäädä yhteiskunnan tuille. Huomasin hämmästyksekseni, että Suomessa on hyvin erilainen mentaliteetti melkein kaikilla. Edes viereisestä kunnasta ei voi ottaa töitä, kun tulisi liian pitkä työmatka. Ilmeisesti kukaan ei ole koskaan kuullut muuttamisesta.
Päivänselvää on, että nykyinen tukimalli tulee romahtamaan ja kenellekään ei tule riittämään apua, koska ihmiset eivät osaa tehdä elämässään päätöksiä, jotka olisivat epämukavia. Ei haeta laitossiivoojen paikkoja, kun on valmistuttu tradenomiksi. Tai ei voi muuttaa Keravalle, kun pitää voida asua Espoossa. Tukijärjestelmää ei ole luotu siihen, että jokainen saa tehdä vain kivoja töitä ja asua kivoilla paikkakunnilla.
Kieltäytyvät palkkaamaata ykeensäkkin työttömiä. Ei sillä ole merkitystä että kuinka kauan on ollut työtön.
Ongelma onkin työnantajissa eikä työnhakijoissa.Työnantajia pitäis joillain keinoin patistaa että alkaisi työttömien palkkaaminen kiinnostamaan .