Olenko kauhea, kun mieheni on otettava veljensä koirat hoitoon meidän kotiimme, enkä haluaisi koiria kotiini
Olemme juuri muuttamassa yhteen yhdessä ja mieheni vain ilmoitti, että heti muuttoviikolla hänen veljensä koirat tulisivat hoitoon neljäksi päiväksi (ja yöksi). Mieheni veljellä ei ole muuta paikkaa, kuka auttaisi.
Itse en pidä koirista, vaikka tietenkin eläimet ovat tietenkin kivoja, koska ovat eläimiä ja viattomia luontokappaleita. Eihän niitä inhota voi. En vaan silti pidä niistä minun kodissa ja ne sotkevat ja tuhoavat kaikenlaista, varsinkin veljensä koirat. Ja vähän pelkäänkin. En haluaisi mitään lemmikkejä kotiini ja inhoan koiran haukkumista. Lapsuudessakin meillä oli koiria, en koskaan saanut niihin mitään erikoista sidettä, en silloinkaan ollut yhtään koiraihminen.
En tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Sanoakko, että meidän taloon koirat ei tule. Toisaalta esimerkiksi minun veljen lapseni olen luvannut aina välillä ottaa hoitoon, muttei ne olisi kuin korkeintaan muutamia tunteja joskus. Että joustoa toki puolin ja toisin.
Olenko aiheesta näreissäni vai pitäisikö minun olla vain epäitsekkäämpi ja ilolla olla auttamassa mieheni veljeä hädässä. Mitä te tekisitte?
Kommentit (150)
Allergia voisi itselleni tulla jos joku yrittäisi tuoda rakkeja meille hoitoon.
Kerrot kuole mitä kirjoittaa ja sanot että kokeilette kun lupasi jo
Miksi mies ei voi hoitaa koiria asuen sen aikaa niiden kanssa veljen asunnossa?
Sinunkin koti joten jos et halua koiria sinne noin pitkäksi aikaa, niin sun toivetta pitää tietenkin kunnioittaa.
Itsehän olen neuroottinen karvojen suhteen (vaikka asuin yli 10v elämästäni kahden kissan kanssa) enkä kestä karvoja kodissani, joten meille ei ikinä tule edes kylään kukaan koira tai kissa.
Vierailija kirjoitti:
Kustanna miehen veljelle koirahoitola. Problem solved. Sano että haluat järjestellä rauhassa tavaroita muuton jäljiltä ja se ei onnistu jos koirat pyörivät tavaroiden seassa.
No mitäpä jos se miehen veli kustantaisi itselleen koirahoitolan, miksi ihmeessä täysin ulkopuolisen ihmisen sitä pitäisi maksella?
Vierailija kirjoitti:
Minusta aika tylsä, jos miehesi ei voisi veljeään auttaa. Joten, jos et kestä koirien kanssa neljää päivää olla, niin mene vaikka hotelliin. Ja tee miehelle selväksi, että hänen pitää siivota ennen sun kotiin paluuta kaikki koirankarva ja muu sotku, jotka veljen koira on aiheuttanut.
On niitä hotelleja koirillekkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siirrä yhteenmuuttoa jos mahdollista tai mene muualle siksi aikaa kun koirat ovat hoidossa. Voit myös unohtaa koko yhteenmuuton jos nyt tollanen väninä sulla päällä. Miehelläsi on yhtälailla oikeus auttaa omia sukulaisiaan kuin sinäkin auttelet omiasi.
Kiitos! Ihan oikeasti. Tiedän olevani aika väninäinen ja sen takia olen pohtinut paljon, voinko edes kenenkään kanssa asua. Olen miehelleni puhunut luonteestani paljon ja silti hän haluaa yhdessä kanssani muuttaa. Nyt silti kiukuttelen mielessäni moisesta asiasta. Vakavasti harkitsen, tuleeko tästä yhteenmuutosta mitään.
Ehkä parempi että unohdatte ainakin toistaiseksi sen yhteenmuuton. Kunnes kasvat tarpeeksi aikuiseksi mikäli se nyt ylipäätään mahdollista enää. Jos jo het
Tiedät myös että pystyt tekemään itsessäsi ne tarvittavat muutokset, jos ei muuten niin ammattilaisen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Siirrä yhteenmuuttoa jos mahdollista tai mene muualle siksi aikaa kun koirat ovat hoidossa. Voit myös unohtaa koko yhteenmuuton jos nyt tollanen väninä sulla päällä. Miehelläsi on yhtälailla oikeus auttaa omia sukulaisiaan kuin sinäkin auttelet omiasi.
Olet väärässä. Siinä kohtaa kun se sukulaisen auttaminen tapahtuu niin että oma tila, oma koti joutuu uhratuksi, niin se ei ole vertailukelpoista muulle auttamiselle.
Jos AP sun toivetta ei nyt kunnioiteta, niin voit tehdä omat päätelmäsi siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta aika tylsä, jos miehesi ei voisi veljeään auttaa. Joten, jos et kestä koirien kanssa neljää päivää olla, niin mene vaikka hotelliin. Ja tee miehelle selväksi, että hänen pitää siivota ennen sun kotiin paluuta kaikki koirankarva ja muu sotku, jotka veljen koira on aiheuttanut.
Kuinka todellisuudesta vieroittunut mulkku pitää olla ehdottaakseen hotelliin muuttoa siksi aikaa? Miehen velikö sen maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Olet koiravastainen.
Hellanlettashellanlettas
Työntelet varmaan koiriasi lastenvaunuissa ja jos johonkin ei saa koiraa tuoda mukanaan, niin itket maailman koiravastaisuutta.
Oma tupa, oma lupa. Jos ei halua kotiinsa koiria tai muitakaan eläimiä mistä syystä tahansa, niin eipä ole muilla asiaa arvostella.
Otettava? Minä olen ilmoittanut perheelleni että en ota kenenkään koiria hoitoon. En ole koiraihminen, siis rakastan kaikkia eläimiä ja niiden kanssa on kiva olla sen lyhyen aikaa kun olen jonkun luona kylässä, mutta kaikki se ulkoiluttaminen ja juoksuttaminen ja vahtiminen jos on muita koiria ympärillä ulkona, kaikki pesut ja kouluttamiset... En vaan yksinkertaisesti halua siihen rumbaan. Jos joku päättää hankkia koiran, niin miten se on yhtäkkiä jotenkin minun vastuullani? Jos hankkii koiran niin pitää olla sitten etukäteen mietittynä mitä tekee lomien aikana jne, ja minä en ole vaihtoehto. Ei ole olemassa mitään mitä voisin pyytää vastapalvelukseksi, joka vetäisi vertoja toisen elävän olennon suojelemiselle ja siitä huolehtimiselle. Lastenvahdiksi suostun, koska niistä osaan huolehtia. Näin se vaan menee. Älä pakota minua ottamaan vastuuta sinun valinnoistasi elämässä.
Vastauksena, mielestäni sinulla on täysi oikeus rajoihin tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Allergia voisi itselleni tulla jos joku yrittäisi tuoda rakkeja meille hoitoon.
Samoin. Yhtäkkiä kamala kutina ja silmät punottaa. Ihan kuin olisi sipulia juuri leikannut... Mutta ei, kyllä se on se koira. Se se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siirrä yhteenmuuttoa jos mahdollista tai mene muualle siksi aikaa kun koirat ovat hoidossa. Voit myös unohtaa koko yhteenmuuton jos nyt tollanen väninä sulla päällä. Miehelläsi on yhtälailla oikeus auttaa omia sukulaisiaan kuin sinäkin auttelet omiasi.
Kiitos! Ihan oikeasti. Tiedän olevani aika väninäinen ja sen takia olen pohtinut paljon, voinko edes kenenkään kanssa asua. Olen miehelleni puhunut luonteestani paljon ja silti hän haluaa yhdessä kanssani muuttaa. Nyt silti kiukuttelen mielessäni moisesta asiasta. Vakavasti harkitsen, tuleeko tästä yhteenmuutosta mitään.
Olen asunut kauan itsekseni ja todennäköisesti olisi monta asiaa mitkä ärsyttäisi minua, jos muuttaisin jonkun kanssa yhteen. Kompromisseja pitää kuitenkin tehdä, jos asuu yhdessä, ei siitä muuten tule kovinkaan pitkäaikaista järjestelyä. Parisuhde jo itsessään vaatii kompromisseja, mutta yhdessä asumiseen liittyvät kompromissit olisivat minulle liikaa. Olen itse ratkaissut tämän niin, että asumme kumppanin kanssa pysyvästi omissa kodeissa. Järjestely sopii molemmille oikein hyvin. Jos tällainen ratkaisu ei ole mahdollinen, sitten on vaan hyväksyttävä se, että asioissa joutuu joustamaan.
Pahinta on se, jos muuttaa yhteen vain toisen painostuksen alla ja hetken päästä tajutaan mikä virhe tuli tehtyä. Kannattaa miettiä asia tarkkaan etukäteen. Ja ehkä kannattaa vielä uudestaan puhua miehen kanssa. Realiteetit on kuitenkin mitä on, ei se rakastuminen ja unelma yhteisestä kodista niitä poista. Jossain vaiheessa tosiasiat tulevat kuitenkin eteen.
Ja kun nämä vaatijat aina vielä esittää sen niin, että no kiva nyt sitten kun menee loma pilalle kun ei koiraa saakaan nyt hoitoon. No jaa! Olisi voinut sitä miettiä vaikka suunnitteluvaiheessa. Seuraamukset huonoista valinnoista on joskus ikävät, mutta joskus on opittava kantapään kautta menettämällä vaikka lomamatkalta maksetut rahat. Älä ole kunnysmatto.
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voi hoitaa noita koiria veljensä luona muutaman päivän? Miksi niiden pitää tulla teille? Jos asutte lähekkäin, niin ei pitäisi olla ongelma ja jos kaukana, niin toivottavasti miehelläsi on etätyö mahdollisuus.
Mihin teille? Ei olla edes yhteen muutettu eikä kannata muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun nämä vaatijat aina vielä esittää sen niin, että no kiva nyt sitten kun menee loma pilalle kun ei koiraa saakaan nyt hoitoon. No jaa! Olisi voinut sitä miettiä vaikka suunnitteluvaiheessa. Seuraamukset huonoista valinnoista on joskus ikävät, mutta joskus on opittava kantapään kautta menettämällä vaikka lomamatkalta maksetut rahat. Älä ole kunnysmatto.
Suunnitteluvaiheessa veli asui yksin kuten asuu nytkin. Veli on luvannut hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinunkin koti joten jos et halua koiria sinne noin pitkäksi aikaa, niin sun toivetta pitää tietenkin kunnioittaa.
Itsehän olen neuroottinen karvojen suhteen (vaikka asuin yli 10v elämästäni kahden kissan kanssa) enkä kestä karvoja kodissani, joten meille ei ikinä tule edes kylään kukaan koira tai kissa.
Toki näin, mutta sitten naisen sukulaiskakaratkaan ei voi tulla, jos mies niin päättää.
Ehkä ap ja ukkonsa ovat liian erilaisia. Parempi asua erillään, ei siinä ole mitään pahaa. Molemmat saa pitää huushollinsa, mies koirineen ja ap lapsivieraineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun nämä vaatijat aina vielä esittää sen niin, että no kiva nyt sitten kun menee loma pilalle kun ei koiraa saakaan nyt hoitoon. No jaa! Olisi voinut sitä miettiä vaikka suunnitteluvaiheessa. Seuraamukset huonoista valinnoista on joskus ikävät, mutta joskus on opittava kantapään kautta menettämällä vaikka lomamatkalta maksetut rahat. Älä ole kunnysmatto.
Suunnitteluvaiheessa veli asui yksin kuten asuu nytkin. Veli on luvannut hoitaa.
Miksi mies saa päättää pariskunnan molempien osapuolien puolesta? Näinkö se menee suhteessa jatkossakin?
Totta joka sana. Tuntuu pahalta, koska tiedän itsekin, minkälainen ärsyttävä olen.