Miksi toiset äidit "eivät voi" harrastaa liikuntaa vauva-aikana, mutta toiset juoksevat iloisesti rattaita työntäen?

Ajatelkaa, että sais tietää että nykyheila olisi jättänyt entisen, lapsensa äidin, siksi, että hän ei pue XS koon vaatteita, tai että ostaa vaatteensa Tokmannilta! :D :D

Bye bye!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja olet niin ainoa laatuasi, koskaan et voi jättää sitä vauvaa miehesi hoidettavaksi ja voit syyttää liikkumattomuuttasi muilla. Siksi kai kaikki etelä-eurooppalaiset ja aasialaiset naiset ovatkin satakiloisia kun niillä ei ole miestä kaverina ;) Paitsi että Suomessa miehet on sangen osallistuvia verrattuna moneen muuhun maahan. 

Eihän tuossa ollut kyse siitä, ettei vauvaa voisi jättää miehen hoidettavaksi. Kirjoittaja ihan vain veetuili ylimieliselle veetipetterille, joka kuvittelee, että parkuvan vauvan kanssa on kovinkin helppoa mennä vaunulenkille. Turhaan sinä, trollipieni, vaihdat aihetta. Myönnät vain rohkeasti, ettet tajunnut, miten sinua vedätettiin.

Vedätettiin miten, aika kivaa käytöstä ihan kanssasuomalaista naista kohtaan sinulta? Anteeksi nyt vain, mutta on ihan fakta että jos jollakulla on ylipainoa niin se on vain ja omaa syytä, oman ajankä

Aloituksessa kysyttiin miksi...vastata siis ei saisi, kun kaikki on vain omaa syytä? 

Olen ylipainoinen. Ollut ihan aina. Siis syntynyt jättivauvana. Olen liikkunut ikäni. Kaikilla tavoilla. Minun kohdalla liikkuminen ei näy ulkonäössä, paitsi toki isoina lihaksina. Mutta nekin sain jo syntymälahjana. 

Silti ei tulisi mieleenkään mollata yhtään ketään toista hänen liikkumistottumuksista/tavoista. Jokainen elää elämänsä niillä spekseillä, mitä kullekin on annettu. Joku tykkää liikkua, toinen ei. Ei minun (sinun) paheksunta sitä muuksi muuta. Sen sijaan tuo besserwisser-pahekaunta tekee yleisesti elämästä ikävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun ulkomailla ja siellä naiset käy lasten kanssa lapsille sekä vauvoille tarkoitetuissa jumpissa, liikkuu paljon ja juoksee rattaiden kanssa. Vatsat on sileitä vaikka vauva on ihan pieni, näyttää kuin ei olisi raskaana ollutkaan. Suomalaiset löllykät lihoo ja paisuu vielä vauvan synnyttyäkin kun "ei muka voi liikkua".

No varmaan joku maa, missä mies on perheen pää ja sanelee miltä vaimo saa näyttää. Ei kiitos miehelle, joka ei hetkeäkään näköjään voi lapsensa kanssa olla. 

Kai mieskin katsoo mielummin vaimoa joka pukeutuu xs-kokoisiin vaatteisiin kuin johonkin Tokmannista ostettuun hirveään säkkiin ja leikkaa vielä tukan kouvolatukaksi? Ei ihme jos mies menee vieraisiin.

 

Hrh, mun mies ei ole halunnut xs-vaimoa. On halunnut minut. Eikä tuijota vaatekokoani, vaan sitä, miten voin. Jännä..eri ihmisille on eri asiat tärkeitä, samoin arvomaailma voi näköjään vaihdella. 

Kippis erilaisuuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha, onkohan joku nähnyt minut eilen juoksurattaiden kanssa lenkillä eilen 😄 ainakin paljon ihmetystä aina herättävät! Olen tottunut juoksija ja vauva jo 8kk, hän nukkuu täydet yöt, enkä imetä enää eikä mulla siten ole imetyshormoneitakaan enää kropassa, joten mikäs siinä on juostessa kauniissa kesäsäässä. Harva kyllä juoksee, pitää olla ehkä vähän juoksuhullu että jaksaa.

Musta tuntui tänään rv 37+4, että todella moni töllötti aamulla kun kävin lenkillä. Olen aika pieni 166 cm/73 kg ja maha on iso. En siis juokse, mutta kävelen pitkiä, noin kahden tunnin reippaita kävelylenkkejä päivittäin (paitsi lepopäivinä). Ehkä se näyttää hurjalta tämän mahan kanssa. Mut jos on tottunut tietynlaiseen urheiluun

Niin? Olenko mä jotenkin kritisoinut liikkkumattomuudesta heitä jotka joutuvat vaivojensa kanssa lepäämään? En mä jaksa luetella tänne jokaista asiaa joka elämässäni on pielessä, mutta noi lenkkeilyt on niitä harvoja asioita elämässäni jotka menevät kategoriaan, että voin sanoa jonkin asian olevan HYVIN. Toivon ettei oman lapseni elämä ole yhtä surkeaa ja teen taatusti töitä sen eteen!

Vierailija kirjoitti:

Itse mietin aiemmin aktiivisesti liikkuneena samaa ja oman kantapääni kautta opin, että unenpuute on valitettavasti tosi tyypillinen ja liikuntaa voimakkaasti rajoittava. Enpä vain jaksanut kuukausitolkulla viiden tunnin katkonaisilla yöunilla enää treeniä imetysten, vauvan kantelun, pienten vaunutteluiden ja kotitöiden lisäksi harrastaa. En laskenut pieniä koiralenkkejä vaunujen kanss liikunnaksi. Kaikki oikeasti sykettä kunnolla nostattava tai lihaskuntotreeni jäi... Hyvä, että päivästä slevisi. Ja vaikka oman liikuntasuorituksen olisi jaksanut vielä pusertaa päälle, ei unimäärä olisi ikinä riittänyt liikunnasta palautumiseen, kun se ei meinannut riittää arjen pyörittämiseenkään, joten ajatuksenakin jo kestämätön. 

Jep, ei todellakaan pidä harrastaa rankkaa liikuntaa kroonisessa univajeessa, raskaus, synnytys ja vauvavuosi voi ajaa kropan aika äärirajoille jo muutenkin, vaikka olisi kuinka ollut hyvässä kunnossa ennen raskautta. Kevyttä palauttavaa liikuntaa, kehonhuoltoa, pientä lihaskuntoa vaikka vauvaa nostellen ym. on toki hyvä aina tehdä, mutta ei mitään salitreeniä ja juoksulenkkiä jos on jo muutenkin väsynyt. Pitäisi osata kuunnella sitä kroppaansa. Tietysti on niitäkin onnekkaita joilla raskaus ja synnytys sujuu hyvin, palautuu nopeasti, vauva nukkuu hyvin ja jää voimia vaikka siihen urheiluun, mikäs siinä sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha, onkohan joku nähnyt minut eilen juoksurattaiden kanssa lenkillä eilen 😄 ainakin paljon ihmetystä aina herättävät! Olen tottunut juoksija ja vauva jo 8kk, hän nukkuu täydet yöt, enkä imetä enää eikä mulla siten ole imetyshormoneitakaan enää kropassa, joten mikäs siinä on juostessa kauniissa kesäsäässä. Harva kyllä juoksee, pitää olla ehkä vähän juoksuhullu että jaksaa.

Musta tuntui tänään rv 37+4, että todella moni töllötti aamulla kun kävin lenkillä. Olen aika pieni 166 cm/73 kg ja maha on iso. En siis juokse, mutta kävelen pitkiä, noin kahden tunnin reippaita kävelylenkkejä päivittäin (paitsi lepopäivinä). Ehkä se näyttää hurjalta tämän mahan kanssa. Mut jos on tottunut tietynlaiseen urheiluun

Sama täällä. Ennen raskautta olin kovakuntoinen. Raskaus oli vaikea ja liikuntakielto (keskenmenon vaara) n. 20+ viikosta alkaen. Sain kyllä kävellä, mutta se oli hidasta, kun supistukset hyökkäsivät helposti rajuina. 

Kun vauva oli 4kk, aloin saavuttaa normiolon, mut sit olinkin jo kohta raskaana...

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaksanut liikkua, kuin pakolliset menot. Vauva valvotti kaiken aikaa ja mies töissä. 

Eikä niitä kuuluisia tukiverkkoja ollut. 

Sama. Mun vanhemmat kuolleet, kun olin lapsi, ei sisaruksia tms. tukiverkkoja, vieras paikkakunta ja mies reissutöissä. Lapsella paha koliikki. Joskus siinä mietti, että olis kiva, jos äiti olis olemassa.

Typerä provo

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen on vielä niin kuvottava suustaan, kiroillaan eikä osata puhua mitään järkevää. Läski höllyy ja tungetaan sipsiä ja pullaa naamaan. Sitten itketään kun mies häipyy.

Aika usein taitaa se mies itkeä...eikö joku tutkimus näin kertonut. Naiset lähtee ja miehet eivät ymmärrä, et miksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja olet niin ainoa laatuasi, koskaan et voi jättää sitä vauvaa miehesi hoidettavaksi ja voit syyttää liikkumattomuuttasi muilla. Siksi kai kaikki etelä-eurooppalaiset ja aasialaiset naiset ovatkin satakiloisia kun niillä ei ole miestä kaverina ;) Paitsi että Suomessa miehet on sangen osallistuvia verrattuna moneen muuhun maahan. 

Eihän tuossa ollut kyse siitä, ettei vauvaa voisi jättää miehen hoidettavaksi. Kirjoittaja ihan vain veetuili ylimieliselle veetipetterille, joka kuvittelee, että parkuvan vauvan kanssa on kovinkin helppoa mennä vaunulenkille. Turhaan sinä, trollipieni, vaihdat aihetta. Myönnät vain rohkeasti, ettet tajunnut, miten sinua vedätettiin.

Vedätettiin miten, aika kivaa käytöstä ihan kanssasuomalaista naista kohtaan sinulta? Anteeksi nyt vain, mutta on ihan fakta että jos jollakulla on yl

Tottakai, nimenomaan kuten sanoit joku tykkää liikkua ja toiset ei. Turhaa siis on muita syyttää siitä jos ei itseä kiinnosta liikkua. Ei ole tarve paheksua, mitään muuta kuin naisten ja miestenkin itsepetoksia. Jos ei itseä kiinnosta, turha syyttää muita olosuhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha, onkohan joku nähnyt minut eilen juoksurattaiden kanssa lenkillä eilen 😄 ainakin paljon ihmetystä aina herättävät! Olen tottunut juoksija ja vauva jo 8kk, hän nukkuu täydet yöt, enkä imetä enää eikä mulla siten ole imetyshormoneitakaan enää kropassa, joten mikäs siinä on juostessa kauniissa kesäsäässä. Harva kyllä juoksee, pitää olla ehkä vähän juoksuhullu että jaksaa.

Musta tuntui tänään rv 37+4, että todella moni töllötti aamulla kun kävin lenkillä. Olen aika pieni 166 cm/73 kg ja maha on iso. En siis juokse, mutta kävelen pitkiä, noin kahden tunnin reippaita kävelylenkkejä päivittäin (paitsi lepopäivinä). Ehkä se näyttää hurjalta tämän mahan

Sain mäkin kohtuverenvuodon raskaasta työstä. -se 37+4 kävelijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaksanut liikkua, kuin pakolliset menot. Vauva valvotti kaiken aikaa ja mies töissä. 

Eikä niitä kuuluisia tukiverkkoja ollut. 

Mitähän tämä vauvan valvottaminen on. Vauva herää, rinta suuhun ja simmut takaisin kiinni, vauvakin nukahtaa heti kun on saanut annoksen melatoniinimaitoa. Seuraavalla imetyksellä ninjaotteella vauva toiseen kainaloon toiselle rinnalle

Miksi 14-vuotias poika haluaa tuolla tavalla trollata imetyksestä? Eikö sulla ole esim. kavereita, joiden kanssa voisit vaikka hakata jotain GTM:ää vai mitä niitä pelejä nyt on?

Olen eri ja naisoletettu, mutta noin itse hoidin imetykset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaksanut liikkua, kuin pakolliset menot. Vauva valvotti kaiken aikaa ja mies töissä. 

Eikä niitä kuuluisia tukiverkkoja ollut. 

Mitähän tämä vauvan valvottaminen on. Vauva herää, rinta suuhun ja simmut takaisin kiinni, vauvakin nukahtaa heti kun on saanut annoksen melatoniinimaitoa. Seuraavalla imetyksellä ninjaotteella vauva toiseen kainaloon toiselle rinnalle

Sinun vauvasi ehkä. Jonkun muun vauva ei.

Tämä on vähän sama kuin minä kertoisin sinulle, että rahat on helppo saada riittämään. Katsos, ensin maksetaan asuntolaina pois, sitten vaan aina kuukausipalkasta maksetaan kaikki laskut heti, laitetaan pari tonnia säästöön ja sijoituksiin ja jätetään arjen käyttörahaksi tilille vähintään 2000 euroa. Noin! Hyvin riittää rahat seuraavaan tilipäivään, kun ei ole niitä laskuja maksettavana eikä lainoja, ja ymmärtää vaan jättää tuon käyttörahan, eikös niin. En ymmärrä ollenkaan, miksi ihmiset valittavat 😇

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha, onkohan joku nähnyt minut eilen juoksurattaiden kanssa lenkillä eilen 😄 ainakin paljon ihmetystä aina herättävät! Olen tottunut juoksija ja vauva jo 8kk, hän nukkuu täydet yöt, enkä imetä enää eikä mulla siten ole imetyshormoneitakaan enää kropassa, joten mikäs siinä on juostessa kauniissa kesäsäässä. Harva kyllä juoksee, pitää olla ehkä vähän juoksuhullu että jaksaa.

Musta tuntui tänään rv 37+4, että todella moni töllötti aamulla kun kävin lenkillä. Olen aika pieni 166 cm/73 kg ja maha on iso. En siis juokse, mutta kävelen pitkiä, noin kahden tunnin reippaita kävelylenkkejä päivittäin (paitsi lepopäivinä). Ehkä se näyttää hurjalta tämän

. Mut jos on tottunut tietynlaiseen urheiluun niin ei se ole liian iso rasite raskaanakaan, tietysti lajista riippuen. 

Tähän koetin kevyesti muistutella, että niin, jos on tottunut JA JOS ON onni matkassa  

Ihmisiä on erilaisia. Toiset ei pysty olemaan paikallaan, pää ja kroppa alkaa huutaa liikuntaa jos on päivän-parikin paikallaan, ja se liikkuminen itsessään tuottaa nautintoa. Toisille se taas on enemmän tai vähemmän pakkopullaa ja se sohvan vetovoima on kova. Osin se on geneettistä - jo pienissä lapsissa on eroa siinä ketkä on liikkuvaisia ja ketkä ei. Osin taas tapojen ja tottumusten tulos, onhan selvää että runsas liikkuminen pitää kunnon hyvänä ja tekee siis siitä liikkumisesta mukavampaa. Jo lapsuuden kokemukset vaikuttaa siihen, miten suhtautuu liikuntaan, joten tietysti jokaisen vanhemman kannattaisi miettiä millaista mallia lapsilleen näyttää ja miten tehdä liikunnasta lapsille kivaa. 

En jaksa koko ketjua lukea läpi, mutta minulla on omat ennakkoluuloni näiden juoksuratasmammojen suhteen.

Eräs juoksi jopa parin tunnin lenkkejä päivässä lapset rattaisiin köytettyinä, samaan aikaan kun minä itse käppäilin turhauttavan hitaasti muutaman sadan metrin matkaa lähipuistoon tai luistinradalle lapset käsipuolessa. 

No nyt juoksijamamman lapset lähestyvät teini-ikää eivätkä eväänsä liikauta. Eli aina ei vanhemman liikunnallinen elämäntapa johda lasten liikuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaunujen kanssa juosta, todellakaan! Taitavat juosta vain sen takia ettei lastensuojelu saa kiinni. Eipä tarvitse kuin skuutin rysäyttää suoraan siihen juoksevaan vaunuun niin saadaan taas koko kansan surua otsikoihin.

Joskus arvosteltu myös näitä polkupyörän perässä vedettäviä lapsivaunuja. Tällä viikolla tuli vastaan tilanne, jossa auto ajanut kumoon tällaisen valjakon. Ilmeisesti ei käynyt mitään vakavaa, en jäänyt paikalle, kun eivät tarvinneet minun apua. Mutta oli toki riskin paikka se.

Edessä oleva on turvallisempi. Mutta elämässä on aina vaara mukana. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksa koko ketjua lukea läpi, mutta minulla on omat ennakkoluuloni näiden juoksuratasmammojen suhteen.

Eräs juoksi jopa parin tunnin lenkkejä päivässä lapset rattaisiin köytettyinä, samaan aikaan kun minä itse käppäilin turhauttavan hitaasti muutaman sadan metrin matkaa lähipuistoon tai luistinradalle lapset käsipuolessa. 

No nyt juoksijamamman lapset lähestyvät teini-ikää eivätkä eväänsä liikauta. Eli aina ei vanhemman liikunnallinen elämäntapa johda lasten liikuntaan.

Tuo on niiiin totta. Tunnen itsekin äidin, joka teki todella pitkiä vaunulenkkejä koiran kanssa, koska koira tarvitsi liikuntaa. Kotona nosti lapsen usein syöttötuoliin tai pinnasänkyyn, ettei tarvitse pitää koiraa suljettuna toiseen tilaan. Sitten ihmetteli, kun lapsi ei oppinut kävelemään eikä osannut kiipeillä leikkipuiston telineissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaksanut liikkua, kuin pakolliset menot. Vauva valvotti kaiken aikaa ja mies töissä. 

Eikä niitä kuuluisia tukiverkkoja ollut. 

Mitähän tämä vauvan valvottaminen on. Vauva herää, rinta suuhun ja simmut takaisin kiinni, vauvakin nukahtaa heti kun on saanut annoksen melatoniinimaitoa. Seuraavalla imetyksellä ninjaotteella vauva toiseen kainaloon toiselle rinnalle

Miksi 14-vuotias poika haluaa tuolla tavalla trollata imetyksestä? Eikö sulla ole esim. kavereita, joiden kanssa voisit vaikka hakata jotain GTM:ää vai mitä niitä pelejä nyt on?

Olen eri ja naisoletettu, mutta noin itse hoidin imetykset. 

Minulla neni aamuöisin yhteen imetysrupeamaan kaikkiaan pari, kolme tuntia. Oletettavasti sinulla imetys sujui paremmin mitä minulla.

Raskaana ei todellakaan saa laihduttaa ja painon kertyminen raskaana on normaalia. Sitä kehon rasvaa tarvitaan jo imetykseen. Äiti kyllä kerkeää karistamaan raskauskilot myöhemminkin, mutta tärkeintä on lapsen sekä äidinkin hyvinvointi.

Ei tietenkään mitään pussikeittoja, mutta moni terveelliseen ruokavalioon siirtyvällä paino saattaa alkuraskaudesta pudota. Ei se ole lainaan vaarallista. Vauva tarvitsee hyvin vähän energiaa ja ottaa sen tavalla tai toisella. Pääasia on syödyn ruuan laatu.