Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 2024 osa 2
Kommentit (55805)
Vierailija kirjoitti:
Joissain tilanteissa parempi erota. Kovin yleispätevä toteamus. Siinähän se pulmasto piileekin, että kuka määrittelee ne tilanteet ja kenen parempaa siinä mietitään.
On esimerkiksi näkökanta jossa eri ei koskaan tule kyseeseen elävänä, paitsi jos vaimo menettää kykynsä toteuttaa tehtäväänsä mm. perillisten tuottajana ja kodin ylläpitäjänä ja miehen tyydyttäjänä.
Toisessa laidassa henkinen pahoinvointi siitä että sisustusmaku on niin erilainen eikä saavuta omaa fengiä ja shuita ja riitely asiasta pahoittaa mielen, on painava peruste erota lupauksista huolimatta.
Että se siitä. Jokainen eroaa kun sen parhaaksi katsoo tai on eroamatta. Mitään tuomintaa muihin on turha harjoittaa.
Kyllä, jokainen eroaa jos haluaa erota. Vain päätös ratkaisee, mikään ei oikeasti mitenkään estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joskus "sanoinkin", seuraisin sua minne vaan
samaa mieltä edelleen, mutta elämä välissä, ja sinun (puuttuva) tahtosi
ja kaikki sanomattomat sanat
ja kaikki tekemättömät teot
Juuri näin. Kun yhden valitsee, toisen sulkee pois. Hän on valintansa tehnyt, ja se pitää.
Onnea heille.
Kyllä. Siinä saa aika vakuuttavaa maanittelutyötä tehdä, että saisi enää uskottavasti vakuuteltua haluavansa sittenkin sen, jonka jätti rannalle ruikuttamaan ja yksin suremaan sydänsuruaan. -eri
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä elinikäistä sitoutumislupausta ei vaan kannata sitten antaa jos kovin herkästi ollaan eroamassa. "Tahdon rakastaa sinua ainakin seuraavat 5 vuotta" olisi varmaan osuvampi.
Siksihän avioon mennäänkin aina vain vähenevissä määrin. Ei varattu ole aina naimisissa ja varatuista tässä nyt puhutaan, ei nimenomaan naimisissa olevista.
Mutta aivan kuka tahansa saa halutessaan erota, mikään ei sitä estä. Mielensä saa aina muuttaa. Kuuluu itsemääräämisoikeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Itse siis kasvanut porukoissa joissa eroaminen ei ole sallittua, enkä ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan noin. Tai ylipäätään suhtautuvan naisiin noin. Never.
Sitä se suljetuissa kuplissa kasvaminen ja eläminen teettää. Suppeita käsityksiä ja ohutta ihmisyyden tuntemusta. Erilaisuus suljetaan pois tietoisuudesta ja ohjaillaan ryhmäkoheesion ja valtaapitävien etujen vuoksi koko lammaslauman käsitysmaailmaa. Perusmeininkiä monenlaisissa lahkoissa ja tyrannioissa.
Joo, ei nyt ehkä ole lestojen kommentoitava asia tämä tässä ketjussa. Enemmistö päättää ihan itse, kenen kanssa haluaa elämänsä jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse siis kasvanut porukoissa joissa eroaminen ei ole sallittua, enkä ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan noin. Tai ylipäätään suhtautuvan naisiin noin. Never.
Sitä se suljetuissa kuplissa kasvaminen ja eläminen teettää. Suppeita käsityksiä ja ohutta ihmisyyden tuntemusta. Erilaisuus suljetaan pois tietoisuudesta ja ohjaillaan ryhmäkoheesion ja valtaapitävien etujen vuoksi koko lammaslauman käsitysmaailmaa. Perusmeininkiä monenlaisissa lahkoissa ja tyrannioissa.
Ihan vapaasti olen saanut elämääni elää, eikä ole kiinnostusta eikä minkäänlaista halua olla missään kontaktissa tuollaisiin piireihin joista kirjoitit. Ällöttäviä ihmisiä, joiden asiat ei kiinnosta.
Kukaan ei ole kiinnostunut haluistasi eikä sitä kysytty eikä se liity asiaan mitenkään.
Jos luulit, että tuollaista olisi konservatiivipiireissä ja uskovaisilla jotka eivät lähtökohtaisesti hyväksy avioeroa, niin väärässä olet. Juttusi kuulostaa enempi joltain Peter Nygårdin tyyppisten miesten maailmankuvalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gallup: Mitkä asiat kiinnostavat eniten kumppanikandidaatissasi? Listaa ja kuvaile niin monta kuin haluat.
Se, että sytyn siitä jollakin tavalla. Yleensä ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Gallup: Mitkä asiat kiinnostavat eniten kumppanikandidaatissasi? Listaa ja kuvaile niin monta kuin haluat.
Arka, anteeksi pyytelevä ihminen, joka vaikuttaa pelkäävän elämää ja pilkan pelossa varoo tekemästä asioita totutusta kaavasta poikkeavasti ei ole täysi ihminen. Hän jäljittelee muita eikä toimi itsenäisesti. Hän tarvitsee itsenäisyyttä, joka sallii hänen luottaa omaan aloitekykyynsä. Pilkka ei pelota kunnon naista. Herjojen ja sarkasmin keihäät eivät voi läpäistä itsenäisen ihmisen haarniskaa. Ironian terävät nuolet voivat sataa hänen päälleen, mutta hän nauraa niiden kimpoillessa hänen itseluottamuksensa rintapanssarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole syönyt mitään ruokaa palaakaan 30 tuntiin.
Heikottaa ja uiduttaa.
"Mistä lähtien lupauksen purkaminen on ollut suurempi rike kuin valheessa eläminen? Ei milloinkaan. Kyllä valehtelu on paljon enemmän väärin, eikä lupauksen purkaminen ole ollenkaan väärin. Mielensä saa ihan aina muuttaa. Me ei eletä missään pakkoavioliittovaltiossa.
Ja edelleenkään varattu=/=naimisissa."
Ei tarvitse valehdella, mutta kyllä sitoutumisessa on kyse muustakin kuin tunteista ja halusta. Siinä sitoudutaan kulkemaan toisen ihmisen rinnalla, tukemaan puolin ja toisin jne. Jos mitään suurempaa vikaa ei ole, ei kannata erota minkään ihastuksen takia, nekin yleensä sammuu aikanaan. En tarkoita tätä ehdottomana, mutta asenteellisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Länsimainen rakkausavioliitto ei ole mikään universaali malli avioliitolle. Intiassa, Kiinassa ym. avioliitto nähdään käytännön järjestelynä. Kokeneet vanhemmat tietävät parikymppisiä lapsia paremmin mikä on järkevää, joten he myös järjestävät lapsille puolisot. Sen järjestetyn puolison kanssa aletaan sitten arkea rakentaa. Ero Suomeen on se, että em. maat ovat yli miljardin ihmisen supervaltoja, kun taas Suomessa ihmiset ovat mieluummin unelmahattaroidensa kanssa yksin kuin alkaisivat ELÄÄ tavallista elämää jonkun toisen kaltaisensa kanssa. Intian mallissa on kuin kylmä kattila laitettaisiin kylmälle liedelle, ja pikkuhiljaa rakkaus alkaa lämmittää. Länsimaisessa mallissa alussa rakkaus roihuaa järjettömästi, mutta pian se jäähtyy - ja sitten pitää erota ja löytää uusi. Tämä kansa on kollektiivisesti sairas ja tulee häviämään sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun eivät kelpuuta toisiaan yhteiselämään vaikka elävät IHAN S
Uskovaiset nuoret Suomessa menee edelleen naimisiin, ihan ilman vanhempien määräyksiä. Toki muillakin sitä tapahtuu, vaikka usein se tapahtuu hieman vanhempana ja suhteet eivät välttämättä kestä.
On muutakin kuin ääripäät, ja jos olet se ketjun keski-ikäinen ikisinkku perillisten perään haikailemassa, niin paasauksesi on lähinnä naurettavaa, kun itse olet mitä olet. Ja aikasi kuluu netissä unelmoimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Länsimainen rakkausavioliitto ei ole mikään universaali malli avioliitolle. Intiassa, Kiinassa ym. avioliitto nähdään käytännön järjestelynä. Kokeneet vanhemmat tietävät parikymppisiä lapsia paremmin mikä on järkevää, joten he myös järjestävät lapsille puolisot. Sen järjestetyn puolison kanssa aletaan sitten arkea rakentaa. Ero Suomeen on se, että em. maat ovat yli miljardin ihmisen supervaltoja, kun taas Suomessa ihmiset ovat mieluummin unelmahattaroidensa kanssa yksin kuin alkaisivat ELÄÄ tavallista elämää jonkun toisen kaltaisensa kanssa. Intian mallissa on kuin kylmä kattila laitettaisiin kylmälle liedelle, ja pikkuhiljaa rakkaus alkaa lämmittää. Länsimaisessa mallissa alussa rakkaus roihuaa järjettömästi, mutta pian se jäähtyy - ja sitten pitää erota ja löytää uusi. Tämä kansa on kollektiivisesti sairas ja tulee häviämään sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun eivät kelpuuta toisiaan yhteiselämään vaikka elävät IHAN S
Ja mitä sitten? Meidän kulttuurissa on tällainen tapa ja meidän kulttuurin sisällä näitä asioita nyt pohditaan, ei todellakaan kiinnosta mitä jossain muualla saati mikään järjestelty avioliitto. Itse asiassa ei kiinnosta yhtään minkäänlainen avioliitto tai edes yhteen muuttaminen. Onneksi saan elää vapaassa Suomessa ja valita itseni onnelliseksi tekevät tavat ihan itse, siitähän tässä keskustelussakin on pohjimmiltaan kyse. Omista valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gallup: Mitkä asiat kiinnostavat eniten kumppanikandidaatissasi? Listaa ja kuvaile niin monta kuin haluat.
Arka, anteeksi pyytelevä ihminen, joka vaikuttaa pelkäävän elämää ja pilkan pelossa varoo tekemästä asioita totutusta kaavasta poikkeavasti ei ole täysi ihminen. Hän jäljittelee muita eikä toimi itsenäisesti. Hän tarvitsee itsenäisyyttä, joka sallii hänen luottaa omaan aloitekykyynsä. Pilkka ei pelota kunnon naista. Herjojen ja sarkasmin keihäät eivät voi läpäistä itsenäisen ihmisen haarniskaa. Ironian terävät nuolet voivat sataa hänen päälleen, mutta hän nauraa niiden kimpoillessa hänen itseluottamuksensa rintapanssarista.
Rinta rottingilla.
Rinnat esiin.
Front it if you got it.
Eläköön.
Decolte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gallup: Mitkä asiat kiinnostavat eniten kumppanikandidaatissasi? Listaa ja kuvaile niin monta kuin haluat.
En taida jaksaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee kriteerejä, kun sitä helpompaa elämää sitä toivoo ja vähemmän jaksaa mitään draamoja ja sitä vahvemmin jumittuu omiin tapoihinsa. Nuorena on sopeutuvainen ja toisen erilaiset tavat ovat vain kiinnostavia. Kun ikää tulee, sitä toivoo, että löytäisi jonkun, joka käyttää samaa kahvi- ja paahtoleipämerkkiä kuin itsekin. Lopulta sitä hullaantuu silti toisen ulkonäöstä, taidoista ja persoonasta eikä siinä paljon ennakkokriteerit paina.
Vierailija kirjoitti:
"Mistä lähtien lupauksen purkaminen on ollut suurempi rike kuin valheessa eläminen? Ei milloinkaan. Kyllä valehtelu on paljon enemmän väärin, eikä lupauksen purkaminen ole ollenkaan väärin. Mielensä saa ihan aina muuttaa. Me ei eletä missään pakkoavioliittovaltiossa.
Ja edelleenkään varattu=/=naimisissa."
Ei tarvitse valehdella, mutta kyllä sitoutumisessa on kyse muustakin kuin tunteista ja halusta. Siinä sitoudutaan kulkemaan toisen ihmisen rinnalla, tukemaan puolin ja toisin jne. Jos mitään suurempaa vikaa ei ole, ei kannata erota minkään ihastuksen takia, nekin yleensä sammuu aikanaan. En tarkoita tätä ehdottomana, mutta asenteellisella tasolla.
Jos tunteet ovat siirtyneet toiseen, valehtelet sille ketä väität rakastavasi. Pakotat tämän elämään valheessa. Huijaat. On kyllä aika iso moraalinen ongelma mun mielestä??
Versus se, että reilusti kerrot haluavasi erota ja annat toisellekin mahdollisuuden etsiä vielä onni muualta.
Sitoumukset saa purkaa, ei ole mitään moraalisesti väärää tässä.
Vierailija kirjoitti:
Kun kerrankin ihastun näin kovaa niin miksi hän on varattu.
Mä tulen särkymään tästä
Ei minusta kukaan tiedä, olenko varattu vai en. En anna ymmärtää kumpaankaan suuntaan.
Toivottavasti kukaan ei odottanut näkevänsä minua tänään. Päätä hieman särkee, joten en ole liikahtanut kämpiltä vaikka tarkoitus oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mistä lähtien lupauksen purkaminen on ollut suurempi rike kuin valheessa eläminen? Ei milloinkaan. Kyllä valehtelu on paljon enemmän väärin, eikä lupauksen purkaminen ole ollenkaan väärin. Mielensä saa ihan aina muuttaa. Me ei eletä missään pakkoavioliittovaltiossa.
Ja edelleenkään varattu=/=naimisissa."
Ei tarvitse valehdella, mutta kyllä sitoutumisessa on kyse muustakin kuin tunteista ja halusta. Siinä sitoudutaan kulkemaan toisen ihmisen rinnalla, tukemaan puolin ja toisin jne. Jos mitään suurempaa vikaa ei ole, ei kannata erota minkään ihastuksen takia, nekin yleensä sammuu aikanaan. En tarkoita tätä ehdottomana, mutta asenteellisella tasolla.
Jos tunteet ovat siirtyneet toiseen, valehtelet sille ketä väität rakastavasi. Pakotat tämän elämään valheessa. Huijaat. On kyllä aika iso moraalinen ongelma mun mielestä??
Tunteet siirtyneet? Just. Ne voi siirtyä vielä takaisinkin. Mutta tietysti jos pitää alapäänsä perässä juosta jokaisen ihastuksen luo niin onhan se sitoutuminen vaikeaa. Ei kumppanille tarvitse valehdella. Jos olettaa ihastuksen menevän ohi, voi olla vaan hiljaa ja elää normaalia elämää.
Ketju on lukittu.
Kukaan ei ole kiinnostunut haluistasi eikä sitä kysytty eikä se liity asiaan mitenkään.