Tunnetko ketään työikäistä joka ei ole käynyt ns. etelän matkoilla?
Minä olen käynyt kerran Kanarian saarilla. Muualla en ole käynyt. Olen 62 v.
Kommentit (94)
En tunne. Muutaman kerran olen käynyt Kreikassa ja Espanjassa. Ei kiitos enää ikinä. Mieluummin Keski-Euroopan suurkaupunkeihin. Mutta ei kesällä. N65
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olen 50v nainen. Viimeksi olen käynyt matkoilla muistaakseni vuonna 1986, vanhempieni kanssa, käytiin Tallinnassa. Sitä ennen oli käyty Norjassa (autolla Nordkappiin), Tukholmassa ja silloisessa Leningradissa. Siinä mun matkustelut.
En ole edes mikään matkustelun inhoaja tai niin ympäristötietoinen ettei omatunto sallisi matkustelua, ja rahaakin olisi, mutta jotenkin vaan kun olen aina ollut hyvin yksinäinen, niin ei ole kiinnostanut yksin lähteä matkustelemaan. On ollut olo, että siellä vasta tuntuisikin yksinäiseltä ja surulliselta kun muut on porukoina, pariskuntina, perheinä.
Yksin matkustavia on melko paljon. Itse matkustan nykyään yksin, mutta voin olla ajoittaisen yksinäisyyden tunteen kanssa. Suurin osa siitä taitaa itselläni olla sitä, että olisi oltava kuin muutkin, eli jonkun tai joidenkin kanssa matkalla.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitetaanko etelän matkalla jotain turistikohteeseen lentämistä ja hotellissa pönöttämistä, auringonottoa ja päivämatkoja kaupunkeihin?
En tunne montaakaan, joka tällaiseen menisi. Tuttavani lähtevät Alpeille laskemaan, Karibialle purjehtimaan jne.
Olen nähnyt yhden tuttuni vievän äitinsä Kanarialle. En ole pitänyt sen jälkeen yhteyttä häneen.
Minä olen matkustellut suht paljon ja yli kymmenessä maassa, en koskaan ole ollut rantalomalla. En kuitenkaan kehenkään välejä poikki laittaisi sen takia että hän sellaista harrastaisi. Enkä kyllä usko että sinäkään niin olet tehnyt, kunhan haluat provota.
Tämän perusteella monet matkustavat muuten mutta eivät käy niillä etelän rantalomilla, minä mukaan laskettuna. Aina kun av:lla puhutaan matkustamisesta, asiaan kuuluu mollata matkustaminen, kun ei matkoilla kuitenkaan muuta nähdä kuin hotellin uima-allas. Tätä olen ihmetellyt.
Minun rantalomakohteeni ovat hieman erikoisia, jos ei muuta, niin ainakin käyn niissä sesongin ulkopuolella.
En siedä aurinkoa tai hellettä, joten kesämatkoilla kierrän mieluiten pohjois Norjaa, Italiassa oli ihan ok kelit helmikuussa jne.
Eli minä en ole käynyt perinteisellä etelän lomalla, olen 52 v.
Tunnen aika monta, itseni mukana lukien. Muuten kyllä olen Euroopassa käynyt, mutta en ns. etelänmatkoille.
Pärnua etelämpänä en ole käynyt. Ikä 58 vuotta.
Ainut nk etelänlomani oli vuonna 1980 kahden viikon Riminin matka äidin, tädin ja serkkutytön kanssa. Olen sen jälkeen kyllä matkustanut paljonkin, mutta omatoimisesti kaupunkilomille, ym. Enää en halua matkustaa. Jotenkin on alkanut tuntua lähinnä säälittävältä nuo ihmiset, jotka lähtevät vapaaehtoisesti rantakohteisiin 40-asteen grillaus lämpötiloihin. Ehkä tänä päivänä edelläkävijät matkustavat kotimaassa tai lomailevat kotona tai mökillä.
Minä en ole käynyt koskaan Välimeren rantalomalla. En pidä kuumasta, juopottelusta enkä krääsän tyrkyttäjistä. Olen kyllä matkustellut hyvinkin paljon Euroopassa eri paikoissa. m50v
Jos rantalomakohteita tarkoitetaan, niin minä en ole koskaan käynyt. Tykkään enemmän kaupunkilomista, ja esim. Espanjassa olen käynyt, mutta en rantalomalla kertaakaan.
En ole, mieli tekisi mutta ei ole kaveria ja en ala rahoittamaan kenenkään reissua. Ruotsi ja Viro kyllä käyty. N60v
Mä reissaan omalla rahalla vain pohjoiseen. Varsinaisella rantalomalla en ole koskaan ollut, teininä talvi Floridassa oli liikaa aurinkoa mun elämänmittaiselle kiintiölle.
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olen 50v nainen. Viimeksi olen käynyt matkoilla muistaakseni vuonna 1986, vanhempieni kanssa, käytiin Tallinnassa. Sitä ennen oli käyty Norjassa (autolla Nordkappiin), Tukholmassa ja silloisessa Leningradissa. Siinä mun matkustelut.
En ole edes mikään matkustelun inhoaja tai niin ympäristötietoinen ettei omatunto sallisi matkustelua, ja rahaakin olisi, mutta jotenkin vaan kun olen aina ollut hyvin yksinäinen, niin ei ole kiinnostanut yksin lähteä matkustelemaan. On ollut olo, että siellä vasta tuntuisikin yksinäiseltä ja surulliselta kun muut on porukoina, pariskuntina, perheinä.
Yksin matkustaminen on parasta parhautta!
Tiedän kaksi, joista kumpikaan ei ole koskaan käynyt ulkomailla, ei edes Tukholman tai Tallinnan risteilyllä. Toinen heistä ei ole edes matkustanut koskaan junalla, aina vain omalla autolla "koska matkapahoinvointi", joka liittyy lähinnä yleisesti julkisilla liikkumiseen ja muihin matkustaviin ihmisiin. Toinen näistä rutkuttaa kun maitopurkkikin on kallis, eikä ikinä pääse mihinkään - ja samaisella ihmisellä on 7 lasta, 3 koiraa ja 2 kissaa. Ollut koko aikuisikänsä raskaana/kotiäitinä (peruskoulun käynyt, ei ole ollut töissä työkokeiluja enempää). Molemmat 40+ vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
En ole, mieli tekisi mutta ei ole kaveria ja en ala rahoittamaan kenenkään reissua. Ruotsi ja Viro kyllä käyty. N60v
Olet itse itsesi paras matkaseuralainen.
Vierailija kirjoitti:
Äitini 63v ei ole koskaan käynyt ulkomailla.
Miksi ei ole?
Tunnen useamman, jotka eivät ole koskaan lentäneet ja eksoottisin reissu on ulottunut Viroon tai Ruotsiin. Kukin tyylillään.
En ole käynyt suomen ulkopuolella tai jyväskylän yläpuolella enkä käy. M40
Minä. Ei kiinnosta. Lisäksi olen herkkä kuumalle, jo 25 asteen lämpö lamaannuttaa. Ja olen hoikka, ennen kuin joku tulee huutamaan laihduttamista.