Kuinka kauan burn-outista toipumiseen menee?

Vierailija kirjoitti:

Ja miten?? Kertokaa miten?? Mitään apua ei saa mistään!

Vaikea muille sanoa. Mutta mulle ei auttanut muu, kuin kerta kaikkiaan jättää kaikki mahdolliset velvollisuudet pois ja vaan heittäytyä elämän (ja kelan) kannettavaksi. Myös stoalainen filosofia ja etenkin pitkät metsä- ja rantakävelyt sekä juoksuharrastuksen aloittaminen. Ja itsemyötätunnon harjoittelu. Minusta ei haittaa, jos koko elämänsä on suorittanut, että toipuessa heittää vähän toiseen suuntaan yli, eli kaikki läskiksi. Sieltä heiluri kai joskus heilahtelee luonnolliseen asentoonsa. Mutta tämä vain minun kokemukseni.

Ps. Kuuntele Yle Areenasta podcast-sarja "Muutoksen matkaopas"!

En tiedä. En ole ikinä kunnolla toipunut. Jotain on mennyt vinksinvonksin hermostossani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten?? Kertokaa miten?? Mitään apua ei saa mistään!

Vaikea muille sanoa. Mutta mulle ei auttanut muu, kuin kerta kaikkiaan jättää kaikki mahdolliset velvollisuudet pois ja vaan heittäytyä elämän (ja kelan) kannettavaksi. Myös stoalainen filosofia ja etenkin pitkät metsä- ja rantakävelyt sekä juoksuharrastuksen aloittaminen. Ja itsemyötätunnon harjoittelu. Minusta ei haittaa, jos koko elämänsä on suorittanut, että toipuessa heittää vähän toiseen suuntaan yli, eli kaikki läskiksi. Sieltä heiluri kai joskus heilahtelee luonnolliseen asentoonsa. Mutta tämä vain minun kokemukseni.

Ps. Kuuntele Yle Areenasta podcast-sarja "Muutoksen matkaopas"!

Tämä on ainut vaihtoehto, jos meinaa jotenkin toipua. Rauhallisuutta, itsemyötätuntoa ja myös tervettä itsekkyyttä. Pitää oppia sanomaan ei. Ja jopa sanomaan asioita, jotka täytyy saada sanottua vaikka ne loukkaavat jotakuta. Pitää opetella ihan uudenlainen elämäntyyli. 

Nyt on puoli vuotta irtisanoutumisesta, enkä enää nuku päiväunia. Alkuun  nukuin 10 tunnin yöunet ja siihen parin tunnin päikkärit kun aivot vaan halusivat toipua. 

Tekisi jo kovasti mieli käyttää taas ammattitaitoani yhteiskunnan hyväksi, mutta ajatuskin siitä että se tarkoittaa 8-16 työpäivää viikonloppua odottaen hyytää veren.

Osa-aikaduuni sopisi, mutta eihän se sovi tälle hallitukselle. 

Up

Täälläkin aivan selkeät oireet. Viis päivää saikkua ja sitten eikun yrittämään töitä uudella teholla 💪💪💪

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin aivan selkeät oireet. Viis päivää saikkua ja sitten eikun yrittämään töitä uudella teholla 💪💪💪

Siis mitä?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. En ole ikinä kunnolla toipunut. Jotain on mennyt vinksinvonksin hermostossani. 

Sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten?? Kertokaa miten?? Mitään apua ei saa mistään!

Vaikea muille sanoa. Mutta mulle ei auttanut muu, kuin kerta kaikkiaan jättää kaikki mahdolliset velvollisuudet pois ja vaan heittäytyä elämän (ja kelan) kannettavaksi. Myös stoalainen filosofia ja etenkin pitkät metsä- ja rantakävelyt sekä juoksuharrastuksen aloittaminen. Ja itsemyötätunnon harjoittelu. Minusta ei haittaa, jos koko elämänsä on suorittanut, että toipuessa heittää vähän toiseen suuntaan yli, eli kaikki läskiksi. Sieltä heiluri kai joskus heilahtelee luonnolliseen asentoonsa. Mutta tämä vain minun kokemukseni.

Ps. Kuuntele Yle Areenasta podcast-sarja "Muutoksen matkaopas"!

Heiluri-vertaus on hyvä. Kun on vuosia tehnyt asioita kuuntelematta itseään, on jossain vaiheessa pakko heilauttaa heiluri toiseen asentoon, jotta voi löytää joskus sen keskitien.

Herkkyys burn outin aiheuttaville tekijöille noussut minulla vuosi vuodelta vaikka tapahtuneesta on yli 10 vuotta. En usko että voin enää koskaan tehdä vastaavia töitä, olla puhelimessa työn puolesta, käyttää työsähköpostia, olla hälytys valmiudessa. Tehdä yhtään joustoja työajoissa. Muuten tulisi varmasti henkinen blokki. Äly pelaa ja hymy on päällä 24/7 (:

Millaisilla diagnooseilla olette saaneet sairaslomaa työstä? Suomessa kun ei ole olemassa mitään uupumusdiagnoosia, jonka lääkäri voisi antaa. Mielenterveys vai mikä? 

Kyllähän sitä jotain vikaa mielessäkin silloin tietysti on jos jarru aivoista puuttuu siinä määrin, että se ajaa työkyvyttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Millaisilla diagnooseilla olette saaneet sairaslomaa työstä? Suomessa kun ei ole olemassa mitään uupumusdiagnoosia, jonka lääkäri voisi antaa. Mielenterveys vai mikä? 

Kyllähän sitä jotain vikaa mielessäkin silloin tietysti on jos jarru aivoista puuttuu siinä määrin, että se ajaa työkyvyttömäksi.

 

Itsellä oli niin kovat fyysisetkin oireet, että niiden perusteella sairauslomaa ja erikoissairaanhoitoon lähete.

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Itsellä oli niin kovat fyysisetkin oireet, että niiden perusteella sairauslomaa ja erikoissairaanhoitoon lähete.

 

 

Paha homma kun ei tiedä onko burnout vai pelkästään prokrastinaatiota. Koko burnoutin käsite tuntuu jotenkin epämääräiseltä ja epätodelliselta.

Tuntemani henkilön diagnoosi oli mielenterveydellinen. Oli unettomuutta, harhaluuloja, masennusta. Mutta fyysisesti kuulemma terve, kun noita asioita ei pidetä fyysisinä.

Vierailija kirjoitti:

Paha homma kun ei tiedä onko burnout vai pelkästään prokrastinaatiota. Koko burnoutin käsite tuntuu jotenkin epämääräiseltä ja epätodelliselta.

Itkettääkö? Ovatko ajatukset jumissa, aivot pelkkää mössöä? Unohdatko mitä piti tehdä ja et osaa enää puhua? Jäädytkö ihan täysin selittämättä? Tuntuuko, että romahdat hetkellä millä hyvänsä? Paniikkioireita? Verenpaine tapissa ja rytmihäiriöitä? Huimaa, näköhäiriöitä? Etkö jaksa mitään muuta kuin sen aivan välttämättömimmän? Pelkäätkö, ettet pääse huomenna ylös sängystä? Toivotko jääväsi auton alle? Näillä oireilla ainaki  burn-out.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha homma kun ei tiedä onko burnout vai pelkästään prokrastinaatiota. Koko burnoutin käsite tuntuu jotenkin epämääräiseltä ja epätodelliselta.

Itkettääkö? Ovatko ajatukset jumissa, aivot pelkkää mössöä? Unohdatko mitä piti tehdä ja et osaa enää puhua? Jäädytkö ihan täysin selittämättä? Tuntuuko, että romahdat hetkellä millä hyvänsä? Paniikkioireita? Verenpaine tapissa ja rytmihäiriöitä? Huimaa, näköhäiriöitä? Etkö jaksa mitään muuta kuin sen aivan välttämättömimmän? Pelkäätkö, ettet pääse huomenna ylös sängystä? Toivotko jääväsi auton alle? Näillä oireilla ainaki  burn-out.

Lähinnä poikkeuksellinen väsymys ja työnteon selittämätön vaikeus itsellä. Päälimmäisenä. Tunnistan kyllä myös pään jumituksen ja sen romahtamisen tunteen kun hommat menee taas kohtuuttomiksi. En vaan jaksa uskoa että se olisi burnout. Pitäisi olla joku varma mittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha homma kun ei tiedä onko burnout vai pelkästään prokrastinaatiota. Koko burnoutin käsite tuntuu jotenkin epämääräiseltä ja epätodelliselta.

Itkettääkö? Ovatko ajatukset jumissa, aivot pelkkää mössöä? Unohdatko mitä piti tehdä ja et osaa enää puhua? Jäädytkö ihan täysin selittämättä? Tuntuuko, että romahdat hetkellä millä hyvänsä? Paniikkioireita? Verenpaine tapissa ja rytmihäiriöitä? Huimaa, näköhäiriöitä? Etkö jaksa mitään muuta kuin sen aivan välttämättömimmän? Pelkäätkö, ettet pääse huomenna ylös sängystä? Toivotko jääväsi auton alle? Näillä oireilla ainaki  burn-out.

Tähän vois lisätä vielä sen, että huomaa ajattelevansa äärimmäisen ikäviä asioita työkavereista täysin ilman syytä..

Up

Nosto