HS: umpisuomalaiset puhuu lapsilleen englantia. Ei hyvää päivää taas.
Kuinka yksinkertainen pitää ihmisen olla, että kuvittelee, että vaikka kuinka osaisi mielestään "natiivisti" englantia ja ihan että (uuu tosi tavatonta) että lukee englannin kielisiä kirjoja ja katsoo ilman tekstitystä, että olisi sama asia kuin syntyperäinen äidinkieli ja tunnekieli? Siellä mamma niin hehkuttaa, että huomasi vaan osaavansa huvin enkkua kun katseli ilman tekstejä ja alkoi puhumaan lapsilleen englantia. Lasun paikka olisi.
Tällä jos millä saadaan kielitaito sekaisin! Oi aikoja oi tapoja. Lapsiparat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010572254.html
Kommentit (418)
Voi apua, lapset ei kyllä tasan kiitä tästä aikuisina vanhempiaan.
Pitäähän sitä vanhempien nyt jollain prassailla. Jos ei muutoin niin enkkua näpsäkästi puhuvilla lapsilla.
Oikea osoite olisi tosiaan kielikoulu tai muu vastaava aito kielikylpy. Muutoin oppivat toispuoleisesti molemmat kielet.
Hyvä kommunikaatio on tärkeää elämässä, niin parisuhteissa kuin töissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Natiivit harvemmin just puhuu sitä "hyvää englantia".
Eihän natiivit lapset täälläkään kysy kirjakielellä, "Isä, menisimmekö ulos leikkimään?"
Eli ei ole eroa, kysyykö lapselta esim. "mennäänks ulos leikkimään" vai "me mennäkö ulos leikkiä"?
Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole huonompi, koska muutenkaan ei puhuta kirjakieltä?
On monia tapoja opettaa lapselle kieltä, jota kumpikaan vanhempi ei puhu äidinkielenään:
- au pair kyseisestä kielimaasta
- kielikoulu
- päiväkoti kyseisellä kiellä
- palkattu yksityisopettaja
- vanhempana kansalaisopiston kurssi
- kielipainotteinen yläaste ja lukio
Tää on vähän samaa kuin sanoisi, että olen perannut kaloja ja nylkenyt mestästäjä eläimiä, joten opetan lapset tulevaisuudessa leikkelemään myös ihmisiä kirurgina. Ihan samat lihakset, luut ja sisäelimet sillä Pertillä siellä leikkaussalissa on kuin peurallakin, ja samalla tavalla se veitsi uppoaa kumpaankin.
"Sit mä olin niinku oh my god but tiäks he was niinku whaaat?"
Vierailija kirjoitti:
Voi apua, lapset ei kyllä tasan kiitä tästä aikuisina vanhempiaan.
Pitäähän sitä vanhempien nyt jollain prassailla. Jos ei muutoin niin enkkua näpsäkästi puhuvilla lapsilla.
Oikea osoite olisi tosiaan kielikoulu tai muu vastaava aito kielikylpy. Muutoin oppivat toispuoleisesti molemmat kielet.
Hyvä kommunikaatio on tärkeää elämässä, niin parisuhteissa kuin töissäkin.
Äitipuoleni on puhunut minulle englantia siitä asti kun olin 5v, eikä hän todellakaan ole natiivi. Hänen äidinkielensä on ranska ja hän on sitä ikäluokkaa kun koulussa ei opetettu englantia käytännössä lainkaan. Englannin hän opetteli vasta kolmekymppisenä kun tapasi isäni. En koe oman kielitaitoni kärsineen millään tavalla siitä että myös äitipuoleni puhui minulle englantia vaikka se ei hänen äidinkielensä olekaan. Kotona puhuttiin englantia niin isän, jonka äidinkieli on englanti, kuin sisarustenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä huudetaan? Lapsille puhutaan kotona suomea, toinen vanhempi puhuu lapsille englantia. En näe mitään erityistä ongelmaa siinä. Ja kun tästä natiivitasosta puhutaan, niin aika harva englantia esimerkiksi kouluissa opettava henkilö on natiivi sen englannin suhteen.
Lapset oppivat rallienglantia mutta siihen se jää. Ei mitään tietoa esim englantilaisuudesta, pelkkä surkea kielitaito. Ihmisillä on usein hyvin erilainen käsitys omasta kielitaidosta mitä se oikeasti on. Haluaisin todellakin olla kärpäsenä katossa tuon perheen asunnossa. Olisi takuulla huvittavaa.
Suomessa kieltenopettaja ovat karmea esimerkki huonosta kielitaidosta. Osataan kielioppi jotenkin mutta ei mitään muuta. Ääntämys on surkeaa eikä osata edes synonyymeja. Puolienglantilaisena tulin monta kertaa kotiin koulusta ja valitin kuinka taas ope ei tiennyt jotain sanaa. Esim turtle ja turtoise. Eivät tajunneet eroa. Vain yksi esimerkki monesta. Hyvin turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Natiivit harvemmin just puhuu sitä "hyvää englantia".
Eihän natiivit lapset täälläkään kysy kirjakielellä, "Isä, menisimmekö ulos leikkimään?"
Eli ei ole eroa, kysyykö lapselta esim. "mennäänks ulos leikkimään" vai "me mennäkö ulos leikkiä"?
Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole huonompi, koska muutenkaan ei puhuta kirjakieltä?
Eihän tuossa niin lukenut. Etkö tiedä mitä tuo tarkoittaa? Ei ne sanat muutu vaikka miten vänkäisit vastaan.
Täällä on ihan kummallisia mielipiteitä. Ainakaan tässä Saarikosken perheessä ei tarvitse huolehtia, etteikö isä osaisi hyvää englantia, on puhunut kieltä lapsesta saakka ja ollut englanninkielisessä koulussa aina, ensin Japanissa ja sitten Suomessa. Ja opiskellutkin sillä kielellä.
Äiti puhuu lapsille suomea.
Lähinnä kuulostaa liialliselta erikoisuuden tavoittelulta. Tietysti, jos ei halua Helsingissä lasta huonoon lähikouluun vaan kansainväliseen kouluun niin ymmärrettävää.
Puhuuhan ulkoministeri Elina Valtonenkin vain saksaa lastensa kanssa. Lapset ovat saksalaisessa koulussakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä huudetaan? Lapsille puhutaan kotona suomea, toinen vanhempi puhuu lapsille englantia. En näe mitään erityistä ongelmaa siinä. Ja kun tästä natiivitasosta puhutaan, niin aika harva englantia esimerkiksi kouluissa opettava henkilö on natiivi sen englannin suhteen.
Lapset oppivat rallienglantia mutta siihen se jää. Ei mitään tietoa esim englantilaisuudesta, pelkkä surkea kielitaito. Ihmisillä on usein hyvin erilainen käsitys omasta kielitaidosta mitä se oikeasti on. Haluaisin todellakin olla kärpäsenä katossa tuon perheen asunnossa. Olisi takuulla huvittavaa.
Suomessa kieltenopettaja ovat karmea esimerkki huonosta kielitaidosta. Osataan kielioppi jotenkin mutta ei mitään muuta. Ääntämys on surkeaa eikä osata edes synonyymeja. Puolienglantilaisena tulin monta kertaa kotiin koulusta ja valitin kuinka taas ope ei tiennyt jotain sanaa. Esim turtle ja t
Mikä in turtoise? Ei englannissa ole sellaista sanaa.
Se on tortoise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua, lapset ei kyllä tasan kiitä tästä aikuisina vanhempiaan.
Pitäähän sitä vanhempien nyt jollain prassailla. Jos ei muutoin niin enkkua näpsäkästi puhuvilla lapsilla.
Oikea osoite olisi tosiaan kielikoulu tai muu vastaava aito kielikylpy. Muutoin oppivat toispuoleisesti molemmat kielet.
Hyvä kommunikaatio on tärkeää elämässä, niin parisuhteissa kuin töissäkin.
Äitipuoleni on puhunut minulle englantia siitä asti kun olin 5v, eikä hän todellakaan ole natiivi. Hänen äidinkielensä on ranska ja hän on sitä ikäluokkaa kun koulussa ei opetettu englantia käytännössä lainkaan. Englannin hän opetteli vasta kolmekymppisenä kun tapasi isäni. En koe oman kielitaitoni kärsineen millään tavalla siitä että myös äitipuoleni puhui minulle englantia vaikka se ei hänen äidinkielensä olekaan. Kotona puhuttiin englantia niin isän, jonka äidinki
Miten tuo liittyy aloitukseen, kun opit englannin natiivipuhujalta eli isältäsi? Ei se äitipuoli sitä kielen oppimista olisi siinä tilanteessa edes voinut sekoittaa.
Eri asia kuin nämä "kaksikieliset" perheet, joissa lapsi oppii toista kieltä vain sitä huonosti puhuvalta vanhemmalta eikä perheessä ole ketään kieltä äidinkielenään osaavaa aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on ihan kummallisia mielipiteitä. Ainakaan tässä Saarikosken perheessä ei tarvitse huolehtia, etteikö isä osaisi hyvää englantia, on puhunut kieltä lapsesta saakka ja ollut englanninkielisessä koulussa aina, ensin Japanissa ja sitten Suomessa. Ja opiskellutkin sillä kielellä.
Äiti puhuu lapsille suomea.
Nuo Saarikosket eivät ole koskaan edes asuneet englanninkielisessä maassa. Ei ole kummallekaan äidinkieli.
Ennemminkin porukka saisi hävetä, että puhuvat jotain rumaa ja täysin käyttökelvotonta suomea lapsille. Se varmistaa, ettei mitään oikeaa elämää koskaan tule ja lapsuuskin jää laihaksi, kun tarjolla on vain surkea suomenkielinen kirja- ja leffatarjonta. Jos ei osaa oikeita kieliä, saa jättää lapset tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä huudetaan? Lapsille puhutaan kotona suomea, toinen vanhempi puhuu lapsille englantia. En näe mitään erityistä ongelmaa siinä. Ja kun tästä natiivitasosta puhutaan, niin aika harva englantia esimerkiksi kouluissa opettava henkilö on natiivi sen englannin suhteen.
Lapset oppivat rallienglantia mutta siihen se jää. Ei mitään tietoa esim englantilaisuudesta, pelkkä surkea kielitaito. Ihmisillä on usein hyvin erilainen käsitys omasta kielitaidosta mitä se oikeasti on. Haluaisin todellakin olla kärpäsenä katossa tuon perheen asunnossa. Olisi takuulla huvittavaa.
Suomessa kieltenopettaja ovat karmea esimerkki huonosta kielitaidosta. Osataan kielioppi jotenkin mutta ei mitään muuta. Ääntämys on surkeaa eikä osata edes synonyymeja. Puolienglantilaisena tulin monta kertaa kotiin koulusta ja valitin kuinka taas ope ei tiennyt jotain sanaa. Esim turtle ja t
No jaa, minulla on aika erilainen kokemus. Olen aloittanut koulun Britanniassa ennen kuin muutettiin Suomeen, enkä kyllä tainnut vertailla englanninopetusta täällä aiempaan kouluuni.
Vierailija kirjoitti:
Ennemminkin porukka saisi hävetä, että puhuvat jotain rumaa ja täysin käyttökelvotonta suomea lapsille. Se varmistaa, ettei mitään oikeaa elämää koskaan tule ja lapsuuskin jää laihaksi, kun tarjolla on vain surkea suomenkielinen kirja- ja leffatarjonta. Jos ei osaa oikeita kieliä, saa jättää lapset tekemättä.
Samaa mieltä. Maksaisin miljoonan, jos voisin vaihtaa likaisen suomen johonkin muuhun äidinkieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua, lapset ei kyllä tasan kiitä tästä aikuisina vanhempiaan.
Pitäähän sitä vanhempien nyt jollain prassailla. Jos ei muutoin niin enkkua näpsäkästi puhuvilla lapsilla.
Oikea osoite olisi tosiaan kielikoulu tai muu vastaava aito kielikylpy. Muutoin oppivat toispuoleisesti molemmat kielet.
Hyvä kommunikaatio on tärkeää elämässä, niin parisuhteissa kuin töissäkin.
Äitipuoleni on puhunut minulle englantia siitä asti kun olin 5v, eikä hän todellakaan ole natiivi. Hänen äidinkielensä on ranska ja hän on sitä ikäluokkaa kun koulussa ei opetettu englantia käytännössä lainkaan. Englannin hän opetteli vasta kolmekymppisenä kun tapasi isäni. En koe oman kielitaitoni kärsineen millään tavalla siitä että myös äitipuoleni puhui minulle englantia vaikka se ei hänen äidinkielensä olekaan. K
Ajatteletko samaa myös Elina Valtosen perheestä? Valtonen on aina johdonmukaisesti puhunut saksaa lastensa kanssa. Kai isä Lepomäki sitten on käyttänyt suomea lasten kanssa jutellessaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, eli suomenruotsalaiseen ei saisi puhua lapsille sekä suomea että ruotsia? Lapsethan imee kielitaitoa nuorena. Perhepiirissämme on useampia perheitä, joissa toinen vanhempi on muun kuin suomenkielinen. Toinen vanhempi puhuu suomea, ja toinen englantia. Tai ruotsia. En tiedä, mikä siinä on huonoa, jos lapsi oppii nuorena jo molemmat kielet. Meillä puhutaan suomea, mutta katsotaan myös esim.englanninkielisiä lastenohjelmia tai luetaan muumeja ruotsiksi.
Sinulta jäi uupumaan nyt jotain luetunymmärtämisessä.
Kyllä se vaan jämpti on niin, että ei täällä tartte puhua kuin suomea. Muuttakoot pois täältä, jos jotain muuta haluavat puhua. Kele.
Sillä ei ole enää nykyään eikä etenkään lähitulevaisuudessa väliä, miten sitä englantia äännetään, koska edes Englannista ei löydy sellaista (työ)ympäristöä, jossa kaikki olisivat kantaenglantilaisia. Suomalainen yleensä ei sijoitu näissä ääntämiskisoissa viimeiseksi.