Pieni vinkki teille yliopisto-opinnot aloittaville heteronaisille: iske itsellesi mahdollisimman pian akateeminen mies sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea tai olisi jotenkin erityisen kasvattavaa. "

Kyllä. Ei sekoilu ja vaihtuvat kumppanit ole mikään itseisarvo. Fiksuutta on lopettaa heti kun se oikeasti hyvä kumppani sattuu kohdalle. Jollekin se on se ensimmäinen, toiselle sadas.

Kyllä se ruletti on parempi pyörittää ekana opiskeluvuotena kuin siinä vaiheessa kun on pieniä lapsia. Molempia on nähty.

Ruletti ei ole pakollinen lainkaan. Ihmiset eivät ole leluja, joita käytetään hetki ja vaihdetaan uuteen.

Vierailija kirjoitti:

"No jaa, ei minun vanhempani ainakaan tiedä kovinkaan suurta osaa niistä opiskeluaikojen touhuista, ja samaan on sanoneet monet muutkin. Vanhemmat tuppaa ajattelemaan lapsistaan hyvää... "

Kyse ei ole siitä vaan että kyllä se lapsen perusluonne kertoo aika paljon millaista elämää hän elää. Toisella luonteella sekoilee paljon enemmän kuin toisella noin keskimäärin.

En tiedä mikä halu sinulla on saada aikaan kuva että jokainen nuori sekoilisi tolkuttomasti ympäriinsä kun jokainen joka tietää mitään ihmisten luonne-eroista tajuaa että näin ei ole. Joku sekoilee paljon, joku vähemmän ja kolmas ei ollenkaan.

Näin oli minun nuoruudessani ja niin on myös nykyisin.

Mun äitini oli varma, että mä sekoilen ihan kauheasti. Kyseli, olenko raskaana ja ties mitä. Oikeasti en sekoillut ollenkaan. Joten enpä ihmettelisi, vaikka jossakin perheessä olisi mennyt toisinkin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.

Tosin useimille aloille on sisäänpääsyvaatimuksia joko kokeiden tai todistusvalinnan myötä, ja ne karsivat pois pahiten ei-älykkäät. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin ihmiset älyään käyttävät, sillä sekin vaihtelee suuresti.

Joo, mutta sitten on taas näitä kiintiöitä ja kiintiöihmisiä. Suomenruotsalaisilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja somaleilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen. Suomenruotsalaisilla on vielä omat yliopistossa. Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että keskivertomaisteri olisi erityisen älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea tai olisi jotenkin erityisen kasvattavaa. "

Kyllä. Ei sekoilu ja vaihtuvat kumppanit ole mikään itseisarvo. Fiksuutta on lopettaa heti kun se oikeasti hyvä kumppani sattuu kohdalle. Jollekin se on se ensimmäinen, toiselle sadas.

Kyllä se ruletti on parempi pyörittää ekana opiskeluvuotena kuin siinä vaiheessa kun on pieniä lapsia. Molempia on nähty.

Ruletti ei ole pakollinen lainkaan. Ihmiset eivät ole leluja, joita käytetään hetki ja vaihdetaan uuteen.

 

Ei ole pakollinen, mutta useimmat kuitenkin sitä päätyvät pyörittämään. Ja vaikka itse ei päätyisi, puoliso voi päätyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen teknologian tohtori koulutukseltani, eikä naisen koulutusasteella ole minulle mitään merkitystä. Ihan muut asiat ratkaisevat lopulta parisuhdeasioissa.

Miksi käytät nimikettä teknologian tohtori? Jos olet suorittanut teknologian tohtoriohjelman, tutkintonimikkeesi on tekniikan tohtori.

Technology on suomeksi teknologia. Kielenkääntäjät ovat taas sössineet asiat perin pohjin. Olen Doctor of Science (technology), mikä tarkoittaa suomeksi teknologian tohtoria.

Kyllä, mutta tutkintonimikkeesi on silti tekniikan tohtori, ei teknologian tohtori. 

t. filosofian tohtori (suomen kieli)

Ei pidä paikkaansa. Teknologia on soveltavaa matematiikkaa, ja olen te

Väitöskirjan aihealue ei määrittele tutkintonimikettä. Esimerkiksi jos matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tekee väitöskirjan sovelletun matematiikan aihealueelta, tutkintonimikkeeksi tulee filosofian tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jaa, ei minun vanhempani ainakaan tiedä kovinkaan suurta osaa niistä opiskeluaikojen touhuista, ja samaan on sanoneet monet muutkin. Vanhemmat tuppaa ajattelemaan lapsistaan hyvää... "

Kyse ei ole siitä vaan että kyllä se lapsen perusluonne kertoo aika paljon millaista elämää hän elää. Toisella luonteella sekoilee paljon enemmän kuin toisella noin keskimäärin.

En tiedä mikä halu sinulla on saada aikaan kuva että jokainen nuori sekoilisi tolkuttomasti ympäriinsä kun jokainen joka tietää mitään ihmisten luonne-eroista tajuaa että näin ei ole. Joku sekoilee paljon, joku vähemmän ja kolmas ei ollenkaan.

Näin oli minun nuoruudessani ja niin on myös nykyisin.

Mun äitini oli varma, että mä sekoilen ihan kauheasti. Kyseli, olenko raskaana ja ties mitä. Oikeasti en sekoillut ollenkaan. Joten enpä ihmettelisi, vaikka jossakin perheessä olisi menny

No äitisi ei jostain syystä tuntenut sinua eikä luonnettasi lainkaan. Onneksi näin ei ole kaikissa perheissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.

Suomessa valintakoe ja arvosanoilla pyrkiminen karsii ihmisiä tietyillä aloilla. Mutta onhan sitten näitä teologeja ja humanisteja, jotka ovat akateemisten pahnan pohjimmaisia ja älyltään lähempänä amista kuin akateemista huippua.

Jos näin olisi, tuonnehan pääsisi sisään lähes kuka tahansa. Näin ei ole. Sisäänpääsyprosentti on viidestä alaspäin. Ajattelet, että hakijoista juuri ne tyhmimmät pääsevät sisään? 

No ainakin jossakin vaiheessa opintoja(?) Se (wannabe?) rivi-insinööri saadaan uskomaan että vain hänen osaamisensa on yhteiskunnan pyörittämisen kannalta tärkeää. Ettei siellä vaan jossain joku ideologian poikanen lymyilisi. 

Heh, 226. Äitini omasta mielestään on tietenkin erinomainen ihmistuntija, aivan kuten eräät tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.

Tosin useimille aloille on sisäänpääsyvaatimuksia joko kokeiden tai todistusvalinnan myötä, ja ne karsivat pois pahiten ei-älykkäät. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin ihmiset älyään käyttävät, sillä sekin vaihtelee suuresti.

Joo, mutta sitten on taas näitä kiintiöitä ja kiintiöihmisiä. Suomenruotsalaisilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja somaleilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen. Suomenruotsalaisilla on vielä omat yliopistossa. Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että keskivertomaisteri olisi erityisen älykäs.

Kun ei kiintiöistä mitään tiedä niin ei kannata paljastaa tyhmyyttään. "Somalikiintiöt lääkikseen", anna mun kaikki kestää.

Ruotsinkielisiä linjoja toki on mutta sinne voi hakea kuka tahansa riittävällä kielitaidolla.

Miksi kaventaa akateemisuusvaatimuksilla potentiaalisten kumppaneiden joukkoa? Mitä se akateemisuus takaa vaikkapa pitkää parisuhdetta ajatellen?



Akateemisuus ei kuitenkaan takaa kumppanin: sosiaalisia taitoja, sosiaalista älykkyyttä ja pelisilmää, huumorintajua, rentoa ja hauskaa olemusta, luotettavuutta, vakituista työpaikkaa ja vaikkapa tyylitajua.



T: maisteri jolla on komea ja hauska kumppani joka ei ole akateeminen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen teknologian tohtori koulutukseltani, eikä naisen koulutusasteella ole minulle mitään merkitystä. Ihan muut asiat ratkaisevat lopulta parisuhdeasioissa.

Miksi käytät nimikettä teknologian tohtori? Jos olet suorittanut teknologian tohtoriohjelman, tutkintonimikkeesi on tekniikan tohtori.

Technology on suomeksi teknologia. Kielenkääntäjät ovat taas sössineet asiat perin pohjin. Olen Doctor of Science (technology), mikä tarkoittaa suomeksi teknologian tohtoria.

Kyllä, mutta tutkintonimikkeesi on silti tekniikan tohtori, ei teknologian tohtori. 

t. filosofian tohtori (suomen kieli)

Ei pidä paikkaansa

Niin, mitä järkeä on kutsua ihmistä filosofian tohtoriksi, kun kerran ei ole edes filosofi?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä huomio koskien lääkäreitä.Tyypillinen lääkisläinen menee naimisiin kurssikaverinsa kanssa mut monella on sivusuhteita.Se on alan tapa eikä niitä edes paheksuta,vaikka kaikki tietävät.Ei johda aina eroon,koska muualla työskentelevä vaimo ei tiedä.

Oletan että sillä naisellakin on niitä sivusuhteita, lääkisläinen kun on ja molemmat voivat olla hyvinkin tietoisia asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä sillä koulutuksella on?

Akateeminen nainen haluaa yleensä akateemisen miehen. Miehelle sen sijaan naisen koulutuksella ei ole juurikaan merkitystä. 

Kyllä se koulutus ja tulot ovat tärkeitä miehillekin ihan samalla tavalla. 

Kyllähän siihen kevyeen tapailusuhteeseen ja panopuuksi kelpaa vaikka kouluttamatonkin, mutta vaimoksi ei. 

Jos on hyvännäköinen ja sopuisa amisnainen, niin kyllä kelpaa. Jos miehellä on itsellään hyvät tulot, niin ihanneliittohan tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.

Tosin useimille aloille on sisäänpääsyvaatimuksia joko kokeiden tai todistusvalinnan myötä, ja ne karsivat pois pahiten ei-älykkäät. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin ihmiset älyään käyttävät, sillä sekin vaihtelee suuresti.

Joo, mutta sitten on taas näitä kiintiöitä ja kiintiöihmisiä. Suomenruotsalaisilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja somaleilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen. Suomenruotsalaisilla on vielä omat yliopistossa. Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että keskivertomaisteri olisi erityisen älykäs.

Kun ei kiin

Naura vain itsellesi. Värillisillä ihmisillä on ollut omat kiintiönsä lääketieteissä yliopistolla Länsimaissa vuosikymmeniä. USA:n KO tosin päätti viime vuonna, että vuosikymmeniä olleet kiintiöt ovat lainvastaisia, ja niistä on nyt luovuttava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos en halua? 

Voit toki viettää villiä sinkkuelämää ja sitten 30+ ikäisenä ihmetellä, missä ne akateemiset miehet ovat. 

 

Ne ovat silloin toisella kierroksella, kun eka pitkä suhde tai avioliitto on ajanut karille. Menin 39 v. naimisiin sellaisen kanssa ja hänellä oli DI kilpailija. Oli siis kaksi, mistä valita.  Älkää puhuko omianne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen teknologian tohtori koulutukseltani, eikä naisen koulutusasteella ole minulle mitään merkitystä. Ihan muut asiat ratkaisevat lopulta parisuhdeasioissa.

Miksi käytät nimikettä teknologian tohtori? Jos olet suorittanut teknologian tohtoriohjelman, tutkintonimikkeesi on tekniikan tohtori.

Olen töissä erään yliopiston opintoasioissa. Useilla opiskelijoilla on aika heikko käsitys siitä, missä ohjelmassa ja mitä tutkintoa he opiskelevat. Tässä voi olla kysymys sellaisesta tapauksesta.

Osasyyllinen on toki yliopistokin kun ainakin tutkinto-ohjemien nimet tuppaavat vaihtumaan silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.

Tosin useimille aloille on sisäänpääsyvaatimuksia joko kokeiden tai todistusvalinnan myötä, ja ne karsivat pois pahiten ei-älykkäät. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin ihmiset älyään käyttävät, sillä sekin vaihtelee suuresti.

Joo, mutta sitten on taas näitä kiintiöitä ja kiintiöihmisiä. Suomenruotsalaisilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja somaleilla on omat kiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen. Suomenruotsalaisilla on vielä omat yliopistossa. Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että keskivertomaisteri olisi erityisen älykäs.

Somalikiintiö? Pitääkö paikkansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että akateemisista miehistä suurin osa on insinöörejä sun muita vastaavia tampioita eivätkä kauheasti kiinnosta. 

Kaikki insinöörithän on täysin samoja...

Juuri näin. Minulla on kaksi insinööripoikaa, veli on insinööri, vävy on insinööri ja kaksi veljenpoikaa ovat insinöörejä. Joillakin edessä se dippa, toisilla ei. Jokainen on kyllä ihan erilainen ihminen ja heillä on erilaiset harrastukset, mielenkiinnonkohteet ja ovat erilaisia kaikin mahdollisin tavoin. Se, mitä he tekevät työkseen ei juurikaan määritä heitä ihmisinä, eikä liity siihen, miten he viettävät vapaa-aikansa tai millaisia puolisoita heistä on tullut tai tulisi.

Mutta alhaisten työläist

Ehkä sinulle noin, mutta monelle se työ on nimenomaan se vedenjakaja. Vaikka joku rakennusmies harrastaisi tismalleen samoja asioita kuin akateeminen, olisi supliikki, mukava jne. hän todennäköisesti karsiutuu työnsä takia, jos tarjolla on akateeminen, eli työ määritti hänet. 

En usko että kovinkaan montaa kiinnostaa mitä se insinööripuoliso konkreettisesti tekee työssään. Suunnitteli sitten asejärjestelmiä tai laivojen viemäröintejä, pääasia on se titteli ja sen mukanaan tuomat asiat. 

 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaventaa akateemisuusvaatimuksilla potentiaalisten kumppaneiden joukkoa? Mitä se akateemisuus takaa vaikkapa pitkää parisuhdetta ajatellen?



Akateemisuus ei kuitenkaan takaa kumppanin: sosiaalisia taitoja, sosiaalista älykkyyttä ja pelisilmää, huumorintajua, rentoa ja hauskaa olemusta, luotettavuutta, vakituista työpaikkaa ja vaikkapa tyylitajua.



T: maisteri jolla on komea ja hauska kumppani joka ei ole akateeminen 

Niin, itse olen aina ajatellut, että tarvitse suurta määrää potentiaalisia kumppaneita. Minulle riittää yksi, jota rakastan. Mutta jonkinlaisia vaatimuksia toivottavasti jokainen kumppanilleen asettaa, jos ei muuten niin ainakin sen verran ettei tule kohdelluksi törkeän huonosti.

Omasta mielestäni en ole pinnallinen. Koskaan en ole asettanut esimerkiksi pituusvaatimuksia tai ylipäätään ulkonäkövaatimuksia miehelle. Mutta olen toivonut kumppanikseni akateemista miestä, ja sellaisia ovat seurustelukumppanini olleet. Ajattelen, että akateemisuuden alle yhdistyy monenlaisia arvostamiani ominaisuuksia, kuten pitkäjänteisyys, kunnianhimo kohtuullisessa määrin, ja kiinnostus uusiin asioihin. 



Koska elän elämääni parisuhteessa yksiavioisena, jää teille muille runsain mitoin kumppaniehdokkaita, jotka toki sitten arvostavat jokainen eri asioita. Minä sain akateemisen miehen, mutta hänkin on toki paljon muuta sitten lisäksi - monia tärkeämpiäkin asioita. Jospa tämä avaisi ajatusmaailmaani.