Pieni vinkki teille yliopisto-opinnot aloittaville heteronaisille: iske itsellesi mahdollisimman pian akateeminen mies sieltä.
Miesten määrä vähenee yliopistoissa ja akateemisista miehistä on huutava pula parisuhdemarkkinoilla. Parasta on, että pyrit solmimaan parisuhteen mahdollisimman pian, sillä hyvät, akateemiset miehet viedään käsistä.
Kommentit (287)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin mun opiskeluaikaan parikymmentä vuotta sitten siellä tosiaan pareja syntyi, ja moni niistä on vieläkin yhdessä. Ja myös vähemmän kauniilla tai komeilla oli siellä hyvät mahdollisuudet löytää kumppani: aika monia tuntui kiinnostavan enemmän henkinen puoli kuin ulkonäkö, kun toiseen tutustuttiin vaikka opiskeluryhmätöiden, bileiden tms. merkeissä ihmisenä. Itsekin, rumana naisena, löysin oikein kivan näköisen suomenruotsalaisen miehen sieltä, mutta minä olin tyhmä ja opiskelujen jälkeen lopetin suhteen, ihan vaan, koska se oli mun eka suhde enkä kokenut mukavaksi sitoutua ensimmäiseen "kokeilemaani". Enpä ole sen jälkeen ikinä parisuhdetta saanutkaan.
Joo, parhaat miehet oli kyllä kaksikymppisenä yliopistolla. Sen jälkeen en oo missään sellaisia tavannut. Eli jos haluaa pitkäaikaisen parisuhteen, ap on oikeilla linjoilla.
Opiskellessani tunsin tällaisen naisen joka iski ensimmäisen miehen ja lähes painosti hänet parisuhteeseen kanssaan. Mies puhui usein naisen selän takana, ettei rakasta häntä, ei oikein edes pidä hänestä, ei haluaisi olla koko suhteessaan muttei viitsi lähteäkään kun saa seksiä. Oikeasti.
Ei kannata mennä statuksen takia yhteen tyypin kanssa, joka ei rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Aikoinaan mun aikuisten lasteni isä juoksi mun perässä pitkin oikeustieteellistä tiedekuntaa.
Nykyään taitaa olla toisinpäin. Jos oikiksessä on miesopiskelija, niin vientiä kyllä löytyy.
Jos on hottis. Ei riemulla miehillä ole sielläkään vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos en halua?
Voit toki viettää villiä sinkkuelämää ja sitten 30+ ikäisenä ihmetellä, missä ne akateemiset miehet ovat.
Täällä: https://www.rosebrides.com/search/results/?skey=fa8280b54a33ed50075a9f1… ja tuolla: https://www.millionairematch.com
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Aikoinaan mun aikuisten lasteni isä juoksi mun perässä pitkin oikeustieteellistä tiedekuntaa.
Nykyään taitaa olla toisinpäin. Jos oikiksessä on miesopiskelija, niin vientiä kyllä löytyy.
Jos on hyvännäköinen. Ei rumilla miehillä ole siltikään vientiä, vaikka kuinka opiskelisi oikiksessa ainakaan oikkaeinaisten keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkitystä sillä koulutuksella on?
Koulutetut miehet ei kysy noin tyhmiä.
Tämä kommentti kertoo enemmänkin teistä akateemisista nirppanokista. Stereotyyppinen kotka joka kuvittelee olevansa muiden yläpuolella, elää pienessä omassa kuplassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että akateemisista miehistä suurin osa on insinöörejä sun muita vastaavia tampioita eivätkä kauheasti kiinnosta.
Kaikki insinöörithän on täysin samoja...
Juuri näin. Minulla on kaksi insinööripoikaa, veli on insinööri, vävy on insinööri ja kaksi veljenpoikaa ovat insinöörejä. Joillakin edessä se dippa, toisilla ei. Jokainen on kyllä ihan erilainen ihminen ja heillä on erilaiset harrastukset, mielenkiinnonkohteet ja ovat erilaisia kaikin mahdollisin tavoin. Se, mitä he tekevät työkseen ei juurikaan määritä heitä ihmisinä, eikä liity siihen, miten he viettävät vapaa-aikansa tai millaisia puolisoita heistä on tullut tai tulisi.
Mutta alhaisten työläisten työ määrittää heidät ihmisinä ja sen, mink
No ei todellakaan määritä. Kuten aiemmin totesin, vävy kävi ensin amiksen ennen Aaltoa ja teki niitä hommia. Ihan sama kiva ja sivistynyt tyyppi oli varmasti silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona oikein ihana amkilainen, joten jätän ne semiautistiset teekkarit suosiolla muille.
Amkilainen on sitä heikompaa ja yksinkertaisempaa materiaalia. Toki puolisona helpompi kun niin johdateltavissa.
Akateemiseksi olet kyllä ihan h e l vetin yksinkertainen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkitystä sillä koulutuksella on?
Aika monelle naiselle on.
Jaa, omapa on asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ihme, että syntyvyys vähenee kun naisille on miehessä tärkeintä todella epäolennaiset asiat kuten status ja raha.
Et selvästi ole itse akateeminen, kun et ymmärrä luettua. Ei raha ole tässä se juttu, vaan älykkyys. Naiset haluavat lapsilleen hyvät geenit ja myös kasvatusapua niiden lasten kanssa. Akateeminen mies on monin verroin varmempi sijoitus kuin amis.
Älykkyys periytyy äitilinjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vinkkini uusille yliopisto-opiskelijoille on: sekoilkaa ja kokeilkaa rauhassa eri kumppaneita pari ekaa vuotta. Kerätkää vähän iän ja kokemuksen mukanaan tuomaa järkeä päähän ja tehkää vasta sen jälkee päätös, millaisen ihmisen kanssa haluatte loppuelämänne viettää ja pariutukaa sen kanssa.
Minä tein sen virheen, että aloin seurustelemaan ensimmäisenä opiskeluvuotena ensimmäisen ihan potentiaalisen pojan kanssa. Opiskelujen loppupuolella elämät alkoi mennä eri suuntiin ja erottiin ja miestä kiinnosti enemmän se sekoilu, joka jäi välistä ekoina vuosina. Mutta siinä kohtaa kun erottiin, monet oli jo pariutunut eikä valikoima ollut yhtä hyvää kuin ehkä vähän aiemmin olisi ollut eikä kyllä tullut enää edes käytyä missään opiskelijabileissä jossa olisi ollut luontevaa tutustua.
Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea
No mitäpä olisit tuumannut, jos kumppanisi olisi todennut, että hän kyllä tarvitsee sitä sekoilua? Parin kuukauden tuntemisen jälkeen harva parikymppinen osaa sanoa, että tässä on nyt se, mikä riittää loppuiäksi.
"Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea tai olisi jotenkin erityisen kasvattavaa. "
Kyllä. Ei sekoilu ja vaihtuvat kumppanit ole mikään itseisarvo. Fiksuutta on lopettaa heti kun se oikeasti hyvä kumppani sattuu kohdalle. Jollekin se on se ensimmäinen, toiselle sadas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ihme, että syntyvyys vähenee kun naisille on miehessä tärkeintä todella epäolennaiset asiat kuten status ja raha.
Et selvästi ole itse akateeminen, kun et ymmärrä luettua. Ei raha ole tässä se juttu, vaan älykkyys. Naiset haluavat lapsilleen hyvät geenit ja myös kasvatusapua niiden lasten kanssa. Akateeminen mies on monin verroin varmempi sijoitus kuin amis.
Älykkyys periytyy äitilinjassa.
Olet väärässä. Tyhmyys periytyy äidiltä ja älykkyys isältä.
"No jaa, ei minun vanhempani ainakaan tiedä kovinkaan suurta osaa niistä opiskeluaikojen touhuista, ja samaan on sanoneet monet muutkin. Vanhemmat tuppaa ajattelemaan lapsistaan hyvää... "
Kyse ei ole siitä vaan että kyllä se lapsen perusluonne kertoo aika paljon millaista elämää hän elää. Toisella luonteella sekoilee paljon enemmän kuin toisella noin keskimäärin.
En tiedä mikä halu sinulla on saada aikaan kuva että jokainen nuori sekoilisi tolkuttomasti ympäriinsä kun jokainen joka tietää mitään ihmisten luonne-eroista tajuaa että näin ei ole. Joku sekoilee paljon, joku vähemmän ja kolmas ei ollenkaan.
Näin oli minun nuoruudessani ja niin on myös nykyisin.
Mä otin jo lukiossa duunarin. Se tienas rahaa sillä välin kun mä opiskelin yliopistossa. Tienaa tälläkin hetkellä paremmin. Mitä akateemisia miehiä tunnen, niin kyllä toi oma duunari oli aivan loistava valinta. Yhdessä oltu jo 20v.
Vierailija kirjoitti:
On huomattava se tosiasia, että älykkyys ei lisäänny koulutusasteen funktiona. Oppinut ihminen ei välttämättä ole lainkaan älykäs.
Tosin useimille aloille on sisäänpääsyvaatimuksia joko kokeiden tai todistusvalinnan myötä, ja ne karsivat pois pahiten ei-älykkäät. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin ihmiset älyään käyttävät, sillä sekin vaihtelee suuresti.
Vierailija kirjoitti:
"Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea tai olisi jotenkin erityisen kasvattavaa. "
Kyllä. Ei sekoilu ja vaihtuvat kumppanit ole mikään itseisarvo. Fiksuutta on lopettaa heti kun se oikeasti hyvä kumppani sattuu kohdalle. Jollekin se on se ensimmäinen, toiselle sadas.
Kyllä se ruletti on parempi pyörittää ekana opiskeluvuotena kuin siinä vaiheessa kun on pieniä lapsia. Molempia on nähty.
"No mitäpä olisit tuumannut, jos kumppanisi olisi todennut, että hän kyllä tarvitsee sitä sekoilua? Parin kuukauden tuntemisen jälkeen harva parikymppinen osaa sanoa, että tässä on nyt se, mikä riittää loppuiäksi."
Sitten hän ei olisi ollut minulle sopiva kumppani ja olisin etsinyt jonkun toisen. Ei minusta siinä ole mitään vikaa, että seurustelee elämässään useamman ihmisen kanssa. En vain ymmärrä, että nuoria oikein kehotetaan käyttämään muita ihmisiä vain omaksi huvikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kummallinen ajatus, että sekoilu ja kumppaniruletti olisi hyvä idea tai olisi jotenkin erityisen kasvattavaa. "
Kyllä. Ei sekoilu ja vaihtuvat kumppanit ole mikään itseisarvo. Fiksuutta on lopettaa heti kun se oikeasti hyvä kumppani sattuu kohdalle. Jollekin se on se ensimmäinen, toiselle sadas.
Kyllä se ruletti on parempi pyörittää ekana opiskeluvuotena kuin siinä vaiheessa kun on pieniä lapsia. Molempia on nähty.
Ei läheskään kaikki kaipaa sitä koskaan. Ei nuorena eikä myöhemminkään. Sellaistakin on nähty.
No jaa, ei minun vanhempani ainakaan tiedä kovinkaan suurta osaa niistä opiskeluaikojen touhuista, ja samaan on sanoneet monet muutkin. Vanhemmat tuppaa ajattelemaan lapsistaan hyvää...
Mutta kevyestä päästä ne omat sekoilut silti oli, perus opiskelijaelämää. Ihan olen saman miehen kanssa naimisissa kuin silloin opiskelijana. Monet silloin seurustelemaan alkaneet parit on edelleen yhdessä, mutta ei likimainkaan kaikki.