Onko muita, joilla ei avioehtoa?

Vierailija kirjoitti:

Avioehtohan on osoitus suuresta rakkaudesta kun osapuolten omaisuudella ei ole merkitystä.

 

Entä kun kummallakaan ei ole omaisuutta, ja tulevan omaisuuden katsotaan olevan yhdessä hankittua?

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä voisi olla ihan järkevä uudistus, että oletusarvoisesti avioliitossa olisi omat rahat molemmilla.

 

Miksi, jos he itse haluavat niiden olevan yhteisiä?

Kannattaisi olla, ettei erossa mene kaikki elämässä ansaittu.

Vierailija kirjoitti:

Vain todella typerillä ihmisillä ei ole avioehtoa kuten wtväellä

Meillä ei ole avioehtoa. Puolisolla parin miljoonan omaisuus. Minulla vain satojen tuhansien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin naimisiin tänä vuonna ja ollaan sovittu että otetaan avioehto. Minusta ihan järkevää ja realistista. Ei se tarkoita, etteikö olisi sitoutunut.

 

Kyllä, sitä se nimenomaan tarkoittaa. Jos pitää "vakuuttaa" itsensä sen varalta, että tulee ero, niin kyllä se ero tulee. Eri asia sitten, jos avioehdolla suojataan puoliso jollain tavalla, tai jos kyseessä on vanhemmat ihmiset, joilla lapsia edellisistä liitoista. 

 

Miten voi aikuinen ihminen olla noin naiivi. Ihanko todella kuvittelet, että avioero osuu kohdalle vain jotenkin huonoilla ja ei-sitoutuneilla ihmisillä? Ja että sinulle ei voisi koskaan käydä niin kun olet noin valtavan kirkasotsainen? 

 

Tai jos vaikka toinen tai toinen tulee mielisairaaksi, hassaa omaisuutensa ja tekee miljoonan velkaa, ennen kuin kukaan ehtii hätiin?  Tai aiheuttaa onnettomuuden ja joutuu miljoonan korvausvastuuseen? Siinäpä sitten mukava sen sitoutuneen puolison maksella oppirahoja. 

Avioehto kannattaa olla, vaikka olisi kuinka hyvä avioliitto. Eihän siitä ole yhtään mitään haittaa, jos eroa ei tule ja avioliitto jatkuu sopuisana. Kannattaisi niitä tilastojakin uskoa eikä olla koskaan liian sinisilmäinen.  Ihmiset ovat ihan i diootteja, kun eivöt tajua edes ottaa selvää, mitä avioiitto taloudellisessa mielessä ja  juridisesti tarkoittaa.

Mielestäni avioliiton solmimisvaiheessa pitäisi olla joku rautalangasta väännetty ohjeistus faktoista, mihin avioliiton myötä sitoutuu ja valmis lomake avioehtoa varten. Niin karmeita stooreja kuulee, mitä voi tapahtua kun avioehtoa ei ole. Esim. varaton pettäjä ja huijari saa petetyn säästöistä ja perinnöistä osituksessa puolet. 

Me päätettiin jo opiskelijoina yhteen muuttaessamme, että koska kummallakaan ei ollut vanhaa polkupyörää kummempaa omaisuutta, niin naimisiin mennessä ei ole avioehdolle syytä. Jo ennen avioliittoa rahat oli yhteisiä, koska asuimme yhdessä pariskuntana.

Päätimme, että meillä on tulot, menot, lainat ja lapset yhteisiä, kun kerran yhdessä ollaan. Ja se on pitänyt ja toiminut hyvin jo kohta 40 vuotta. 

Ihmiset eivät edes tiedä mikä ositus on ja mitä se avioerotilanteessa merkitsee eikä edes sitä, että se täytyy tehdä. Jokainen täysipäinen ihminen tekee avioehdon, se ei mielestäni ikinä ole epäluottamuksen osoitus, vaan täysin loogista ja järkevää suunnittelua riskien varalta.

Avioehto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti. Nämä paperit ovat tosi tärkeitä kaikille.

Naivein ajatus on se, että meillä ei ole avioehtoa, kun on niin hyvä avioliitto. Jepjep. Tietäisitte vain millaisia sotkuisia avioeroja näissäkin tapauksissa on nähty. 

Ei ollut aikoinaan omaisuuttakaan, joten ei tarvetta avioehdolle myöskään. Vanhempien testamentit varustettu lausekkeella ettei perinnön saajan puolisolla ole oikeutta perintöön.

Jos olisi omaisuutta naimisiin mennessä niin ehdottomasti vaatisin avioehdon tai sitten ei mennä naimisiin.

En olisi suostunut naimisiin avioehdolla. Mies varakas, minä en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain todella typerillä ihmisillä ei ole avioehtoa kuten wtväellä

 

Meillä ei ole avioehtoa. Puolisolla parin miljoonan omaisuus. Minulla vain satojen tuhansien.

Sama joskin miehellä omaisuus lähemmäs 10 miljoonaa. En aio erota.

Vierailija kirjoitti:

En olisi suostunut naimisiin avioehdolla. Mies varakas, minä en.

Nössö mies, ja typerä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi suostunut naimisiin avioehdolla. Mies varakas, minä en.

Nössö mies, ja typerä

Rakastaa minua

Ei ole. Oltiin molemmat tyhjätaskuja kun tutustuttiin. Ei ollut tulossa isoja perintöjä kummallekaan ( ja perinnönjättäjä voi muuten rajata puolisot ulos perinnöistä, joka nykyään yleistä). Ei siis tarvetta.

Ei ole. Omaisuutta oli siihe aikaa yhtä paljon. Nyt toinen meistä on jäämässä ainakin useaksi vuodeksi kotiin toisen uran vuoksi. Avioehto ei olisi tässä tilanteessa edes oikeudenmukainen, kun toinen kohoaa urallaan ja toisella ei ole siihen mahdollisuutta.

Ei ole avioehtoa. Kummallakaan ei ollut "mitään", kun yhteen mentiin ja kaikki omaisuus on yhdessä hankittua. Avioliittoa nyt takana jo yli 30 vuotta.

Tilannehan on täysin eri, jos avioliittoa solmittaessa on jo omaa omaisuutta. Tai toiselle on odotettavissa iso perintö tai vaikka suvulla on esimerkiksi joku merkittävä, arvokas kesähuvila tmv. Silloin avioehto on ehdottomasti suositeltava.

Ei ole. Ei ole mitään syytä sellaiselle. Kumpikaan ei ole rikas eikä rikkaasta suvusta ja kummankin hyvässä lykyssä perinnöksi jäävä omaisuus menee lapsille vaikka oltaisiin erottukin ennen kuolemaa.

Vierailija kirjoitti:

15 vuotta sitten tyttöystävä ei halunnut avioehtoa koska minulla oli 600000 euron omaisuus. Minä halusin avioehdon ja se ei siihen suostunut joten ero tuli. En ole mennyt naimisiin vaikka olen ollut saman naisen kanssa yli 8 vuotta nytten.

Tyttöystävällä oli 300 000 hyvää syytä olla vaatimassa ehdotottomuutta.

Minusta on aika tyhmää tehdä toisen ihmisen kanssa sopimus jos sopimuksen rikkomisesta vastapuoli saa palkkioksi 300 000 euroa. Tällöin syntyy asetelma joka kannustaa takemään avioeron.

Perhe on perustettu yhdessä ja yhdessä tehty yhteisten asioiden eteen, siispä ei avioehtoa. Minusta taas olisi tyhmää tehdä sellainen, varsinkin naisena jos aikoo synnyttää. Toisessa liitossa olisi eri.