Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joilla ei avioehtoa?
12.08.2024 |
Menimme naimisiin 16 vuotta sitten eikä kummallekaan tullut mieleen avioehto. Ei siis ole sitä edelleenkään. Kuinka monella ei sitä myöskään ole? Tuntuu, että aika monet sen nykyisin ottavat.
Kommentit (163)
Meillä ei ole avioehtoa. Olemme viisikymppisiä ja avioiduimme opiskelijoina, tyhjätaskuina. Talous on ollut yhteinen siitä asti. Minun vanhempieni testamentissä on lasten puolisoiden avio-oikeus poissuljettu, puolison vanhempien tilanteesta en tiedä, eikä varsinaisesti kiinnostakaan. Tarkoituksena on, että joka tapauksessa luovumme perinnöistämme lastemme hyväksi.
Minusta jokaisen parin pitää miettiä omista lähtökohdistaan, kannattaako avioehto tehdä ja jos toinen sitä toivoo, pitäisi toisen suostua. Toisenlaisessa tilanteessa olisin ehdottomasti avioehdon kannalla, mutta meidän kohdallamme se ei tuntunut järkevältä. Asiasta siis keskusteltiin ja tehtiin tietoinen päätös olla tekemättä avioehtoa. Se, että asiasta ei keskustella, ei uskalleta ottaa puheeksi, on silkkaa typeryyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin tänä vuonna ja ollaan sovittu että otetaan avioehto. Minusta ihan järkevää ja realistista. Ei se tarkoita, etteikö olisi sitoutunut.
Kyllä, sitä se nimenomaan tarkoittaa. Jos pitää "vakuuttaa" itsensä sen varalta, että tulee ero, niin kyllä se ero tulee. Eri asia sitten, jos avioehdolla suojataan puoliso jollain tavalla, tai jos kyseessä on vanhemmat ihmiset, joilla lapsia edellisistä liitoista.
Ei pidä olla idiootti. Jos tilastot sanoo, että puolet avioliitoista päättyy avioeroon niin vain typerys ajattelee, ettei se koske millään tavalla omaa avioliittoa. Tuskin kukaan avioon mennessä suunnitelee eroavansa. Tyypillisesti jokainen ajattelee sen oman avioliiton kestävän ikuisesti. Paitsi, ettei näin monesti kuitenkaan ole.
On minulla palovakuutuskin vaikka tulipalo on PALJON pienempi todennäköisyys kuin avioero. Käytän myös autoillessa turvavyötä vaikka kolariin joutuminen on sekin äärimmäisen epätodennäköistä. Erittäin todennäköisesti käytän koko elämäni ajan turhaan autossa turvavyötä.
Vierailija kirjoitti:
Me mentiin yhteen nuorena, kummallakaan ei ollut silloin mitään merkittävää omaisuutta (eikä lähisuvussakaan mitän perittäviä rikkauksia).
Avioehdon puuttuminen kyllä helpotti mun asemaa eron jälkeen, koska olin se pienituloisempi osapuoli, joka oli hoitanut lapsia koyona 3,5v. Miehen lopetetusta yrityksestä saadut rahat mahdollistivat sen, että pystyin eron jälkeen jäämään asumaan tutulle alueelle, missä lasten koulu ja kaverit. Oltiin yhdessä 20+v.
Etenkin jos toinen työllistää itsensä omassa yrityksessä on erittäin suositeltavaa olla avioehto. Jokainen voi kuvitella miten fiksusti toimii sellainen kuvio jossa ex-puoliso omistaa puolet sinun firmasta jota pyörität. Siinä kuviossa ei ole kuin häviäjiä.
Avioehtohan on osoitus suuresta rakkaudesta kun osapuolten omaisuudella ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
On tietenkin. Kumpikin pitää tulevan perintönsä jakamattomana.
Tämän voi hoitaa ihan niissä testamenteissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole avioehtoa. Omaisuus on yhdessä hankittua.
Niin no monella ei ole. Me avioiduttiin nelikymppisinä, molemmilla omaa varallisuutta, omistusasunnot ja sijoitukset. Kun ottaa avioehdon niin ei ole ainakaan painetta jatkaa huonoksi muuttuneessa liitossa taloudellisten syiden takia.
Vielä pahempi tilanne on jos toisen kannattaa erota koska sillä tavalla "saisi palkinnoksi" valtavan summan rahaa. Sehän suorastaan houkuttaa ja pakottaa eroamaan. Jos syntyy tämmöinen asetelma, että eroamalla saat 100 000 €. Kylmä tosiasia on, että aika monesti ahneus voittaa rakkauden. Valitettavaa, mutta semmoisia ihmiset ovat. Tarpeeksi kun laitetaan rahaa likoon niin jännästi se rakkaus alkaa murenemaan.
Mentiin nuorina ja köyhinä naimisiin, omaisuus on hankittu yhdessä. Kummallekaan ei ole tulossa merkittävää perintöä, ei yritystoimintaa. Jos ero tulee niin molemmille on erittäin ok, että kaikki menee puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä voisi olla ihan järkevä uudistus, että oletusarvoisesti avioliitossa olisi omat rahat molemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole avioehtoa, toinen töissä, toinen kotona. Yhteisiä vuosia tuli täyteen 40 tänä vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietenkin. Kumpikin pitää tulevan perintönsä jakamattomana.
Kannattaisiko erota heti jos kuitenkin on aikomus.
ooy tyhmäääääää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin tänä vuonna ja ollaan sovittu että otetaan avioehto. Minusta ihan järkevää ja realistista. Ei se tarkoita, etteikö olisi sitoutunut.
Kyllä, sitä se nimenomaan tarkoittaa. Jos pitää "vakuuttaa" itsensä sen varalta, että tulee ero, niin kyllä se ero tulee. Eri asia sitten, jos avioehdolla suojataan puoliso jollain tavalla, tai jos kyseessä on vanhemmat ihmiset, joilla lapsia edellisistä liitoista.
testamentti eri kuin avioehto
Kyllä löytyy kymmeniä tuhansia tyhmiä ihmisiä Suomesta. Onhan se jänskää odotella milloin avio-oikeuden perusteella lähtee puolet omaisuudesta jollekin perseaukiselle akalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietenkin. Kumpikin pitää tulevan perintönsä jakamattomana.
Tämän voi hoitaa ihan niissä testamenteissakin.
No eipä tulisi pieneen mieleenkään alkaa vaatia omia ja appivanhempia tekemään testamenttia. Nolottaa ajatuskin.
15 vuotta sitten tyttöystävä ei halunnut avioehtoa koska minulla oli 600000 euron omaisuus. Minä halusin avioehdon ja se ei siihen suostunut joten ero tuli. En ole mennyt naimisiin vaikka olen ollut saman naisen kanssa yli 8 vuotta nytten.
Ei ole avioehtoa. Mentiin naimisiin vailla omaisuutta, koska oltiin nuoria. Jos joku haluaa perintöä suojella minulta, voi yrittää sitä testamentin avulla.
Ei tehty avioehtoa naimisiin mennessä, ei ollut mitään syytä.
Sitten tehtiin, kun minä perin mökin ja saaren. Mutta avioehtomme koskee ainoastaan tuota mökkisaarta, kaikkeen muuhun omaisuuteen pätee avio-oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Avioehtohan on osoitus suuresta rakkaudesta kun osapuolten omaisuudella ei ole merkitystä.
Millä logiikalla ei olisi? Saahan siitä toisen omaisuudesta nauttia mielin määrin avioliiton aikana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietenkin. Kumpikin pitää tulevan perintönsä jakamattomana.
Kannattaisiko erota heti jos kuitenkin on aikomus.
Jokainen liitto päättyy joskus, viimeistään kuolemaan.
Miten voi aikuinen ihminen olla noin naiivi. Ihanko todella kuvittelet, että avioero osuu kohdalle vain jotenkin huonoilla ja ei-sitoutuneilla ihmisillä? Ja että sinulle ei voisi koskaan käydä niin kun olet noin valtavan kirkasotsainen?