Valtiovarainministriö ehdottaa: vanhusten hoivamaksut määräytyvät omaisuuden arvon mukaan
Valtiovarainministeriön (VM) perjantaina esittelemästä budjettiehdotuksesta Suomen ensi vuoden talousarvioksi löytyy kohta, joka vaikuttaisi usean iäkkään pitkäaikaishoidon asiakasmaksuihin.
VM ehdottaa budjettiesityksessään, että iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoidosta perittäviä maksuja korotettaisiin siten, että maksuissa huomioitaisiin tulojen lisäksi myös kertynyt omaisuus.
Tällä hetkellä esimerkiksi ympärivuorokautisesta hoivasta nauttiva iäkäs ihminen maksaa asiakasmaksuja säännöllisiin tuloihinsa perustuen. Usealla eläkeläisellä nämä tulot ovat työ- ja kansaneläke sekä pääomatulot esimerkiksi yrityksistä tai metsän omistamisesta.
Mikäli tulevaisuudessa omaisuus olisi asiakasmaksuja nostava tekijä, yhä useampi maksaisi enemmän ja suuremman osan omista hoivakuluistaan.
Nykyisellään vain harva iäkäs kansalainen asuu hoivakodissa täysin omaan laskuunsa, sillä hoiva maksaa jopa tuhansia euroja kuukaudessa.
Asiakas maksaa tällä hetkellä hoivastaan enintään 85 prosenttia nettotuloistaan.
Valtiovarainministeriön laskelmissa jatkossa perittäisiin ylimääräinen sadan euron asiakasmaksu henkilöiltä, joiden varallisuus ylittää 200000 euron.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010623324.html?utm_medium=promo…
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat kannattaa käyttää omaan hyvinvointiin ja palveluihin. Menevät yhteiskunnan pyörittämiseen, eikä hyvinvoiva vanhus ehkä joudukaan hoitolaitokseen. Todellisuudessa kaikki eivät muutenkaan joudu hoitolaitokseen. Siitä on kummallinen käsitys vallalla, että kaikki vanhukset tulisivat yhteiskunnan varoja kuluttamaan. Ja tuo 5000 kuussa, mitenkähän tuollaisen summan saisi kulumaan kotona. Jossakin on pahasti mätää.
Ei tosiaankaan joudukaan läheskään kaikki hoivakotiin. Aika moni iän myötä tasapainon heikennyttyä kaatuu kotonaan ja jää virumaan lattialle ehkä ei pääse omin voimin ylös tai joku paikka murtuneena ei pääse liikkeelle. Suihkussa kaatuu aika moni. Siellä pitää olla vedenkestävä ja tukeva suihkutuoli sekä kahva ruuvattuna seinään, jo nuo antavat turva
Hoivakodeissa ongelmana on se, että ne perivät tosiaan maksun kaikesta. Oletus on, että niissä vietetään viimeiset vuodet, vaan kukaan ei voi tietää matkansa päätepistettä. Sinne kun muutat 75-vuotiaana, on hyvin mahdollista, että rahat loppuu ennen kuolemaa. Siinähän on mukava muuttaa rollaattorin kanssa pois, mutta nyt vuokralle, 85-vuotiaana.
Muuten läheskään kaikissa senioriasunnoissa ei ole mahdollisuutta yhtään mihinkään palveluihin. Ne ainoastaan ovat esteettömiä ja siellä mahtuu pyörätuolilla ja rollaattorilla veskiin ja joka huoneeseen. Aika moni asuu työikänsä sellaisessa asunnossa, jossa on melko mahdotonta asua, kun kunto heikkenee tai tulee ym. apuvälineitä käyttöön. Osa ei esim. pääse edes parvekkeelle kapean oven ja korkean kynnyksen takia sekä parveke on hyvin pieni.
Itse harkitsen senioriasuntoa ajoissa, vaikka minulla esteetön parikytvuotta vanha asunto onkin. Saisi ehkä/toivottavasti rauhallisemman ympäristön ilman tahallisesti metelillään häiriköiviä nuoria. Yöllä he innostuvat kummasti elämöimään, kun ei töissä käydä. Lapsiperheet eivät haittaa lainkaan, kun ei sellaisia ole ylä- eikä alapuolellani.
Vierailija kirjoitti:
Näin sen pitääkin mennä. Moni on kerryttänyt omaisuuttaan vanhuutensa turvaksi ja sitten, kun se vanhuus koittaa ja olisi aika käyttää niitä varoja omaan hyvin vointiinsa iskeekin piheys itselle ja/tai perintöjä kieli pitkänä odottaville perillisille ja omia varoja ei halutakaan käyttää ja sen sijasta vaaditaan yhteiskuntaa maksumieheksi. Kunnioitan niitä ihmisiä, jotka käyttävät jopa omaa osuuttaan perinnöstä tai muita omia varojaan läheisen vanhuksensa hyvinvointiin esimerkiksi maksamalla osan hänen yksityisestä hoivapalvelusta.
MInä käytän muistisairaita omaisiani vain yksityisillä lääkäriasemilla erikoislääkäreillä ja tutkimuksissa. Terveyskeskukseen en omaisiani vie.
182:lle. Sekoitatko nyt hoivakodin ja palvelutalon? Jos jo 75-vuotiaana on niin huonossa kunnossa, että tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, ei todellakaan elä 85-vuotiaaksi. Muistisairaat lakkaavat syömästä ja juomasta jo paljon aikaisemmin. Parkinsonin tautia, MS-tautia, ALS:ia ja muita vastaavia sairastavat eivät hekään montaa vuotta elä hoivakodissa vaan itse sairaus koituu kuolemaksi.
Äitini oli kunnallisessa hoitolaitoksessa ja kunta vei kaikki tulot erilaisina maksuina, lääkemaksut maksettiin säästöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on niin eri arvot. Julkisuudessakin oli juttua sisaruksista, jotka ottivat iäkkään äitinsä pois jostain kamalasta hoitolaitoksesta ja järjestivät paikan toisesta mikä oli parempi ja lähempänä lapsia. Toki oli yksityinen ja kallis, mutta möivät äitinsä omaisuutta osissa pois ja äiti itse asiassa kuoli ennen kuin kaikki oli käytetty. Mutta näille lapsille tärkeintä oli saada äiti lähelle ja hyvään paikkaan. Eivät laskeneet perintöeuroja.
Sitten toinen ääripää on entinen valtion virkamies joka nostaa erittäin kovaa eläkettä. Aina on kertomassa, kuinka valtiolla on kaikkeen rahaa ja ymmärrän, että siihen on uskottava, koska me kaikki maksamme budjetista hänen kovaa eläkettä aikamoisen summan vuosittain (valtion eläkkeet maksetaan budjetista, vain kierrätetään Kevan kautta maksuun). Hänen mielestään yhteiskunnan on maksettava kaikki, ei aikoinaan hankkinut sairaalle puol
Miksi se yksityinen hoitolaitos on nyt olevinaan parempi kuin julkinen? Eivät ne yksityiset ole olemassa tehdäkseen pyhää laupeudentyötä, vaan kartuttaakseen omistajien osingonjakoa. Ja usein se omistajakatras ei ole edes suomalainen.
Minä valitsin yksityisen hoivakodin omaiselleni siksi, että se on 10 min kävelymatkan päästä kotoani ja omaiseni kotoa. Asuimme vain eri kortteleissa eli lähekkäin heidän viimeiset parikyt vuotta, koska olin luvannut auttaa ja hoitaa heitä, mikäli muuttavat järkevän matkan päähän kotoani. Onnistuivat varaamaan rakenteilla olevasta tasokkaasta kerrostalosta loppuiän asunnon ja se oli oikein hyvä.
Oli muuten kätsä käydä hakemassa vaatetta tms. tarpeellista hoivakotiin, kun heidän kotinsa oli matkan varrella. Hoivakodissa sai ulkoilla omassa pihassa mielin määrin. Hyvin aidattu alue ja kesäisin ovi auki ja liikennettä siinä riitti. Paljon oli muistisairaita, jotka liikkuivat koko hereilläoloaikansa ja heitä rauhoitti päästä ulos kävelemään pihalle. Pyörätuolit jne. autettiin ulos myös tietenkin. Minä olin omaiseni luona siellä joka päivä ja pysyin samalla ajantasalla hänen kunnosta ja hoidosta. Ei valittamista, vaikka voitot menivät ulkomaille, tärkeintä oli omaiseni hyvä olo ja hoito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sen pitääkin mennä. Moni on kerryttänyt omaisuuttaan vanhuutensa turvaksi ja sitten, kun se vanhuus koittaa ja olisi aika käyttää niitä varoja omaan hyvin vointiinsa iskeekin piheys itselle ja/tai perintöjä kieli pitkänä odottaville perillisille ja omia varoja ei halutakaan käyttää ja sen sijasta vaaditaan yhteiskuntaa maksumieheksi. Kunnioitan niitä ihmisiä, jotka käyttävät jopa omaa osuuttaan perinnöstä tai muita omia varojaan läheisen vanhuksensa hyvinvointiin esimerkiksi maksamalla osan hänen yksityisestä hoivapalvelusta.
MInä käytän muistisairaita omaisiani vain yksityisillä lääkäriasemilla erikoislääkäreillä ja tutkimuksissa. Terveyskeskukseen en omaisiani vie.
Minä tein saman. Tosin heillä oli sydänongelmia ollut jo vuosikymmeniä, joten ne oli tutkittu julkisessa ja lääkkeet tulivat sieltä.
Eiköhän tässä ole kaksi huolta, jotka tulisi ratkaista ensin:
1. Hoivamaksun suuruus vs. saatu laatu
Hoivamaksun, joka otetaan tuloista kokonaisuudessaan (suojaosan jättäen), ei tulisi olla suurempi kuin hoidon laadun arvo on. Suurimmalla osalla tulot ja eläkkeet lienevät sen verran vaatimattomat, että niistä automaattisesti napattu summa ei kata todellisia menoja. Mutta onhan se oikeustajun vastaista, jos jää fiilis, että maksaa enemmän kuin pitäisi.
Tähän liittyy myös se, että voittoa tavoitellessaan kevyemmällä moraalilla varustettu toimija voi pitää laadun melko vaatimattomalla tasolla.
2. Rahojen valuminen ulkomaille
Jos hoivapalvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin ulkomaisille suuryrityksille, menee asiakkaiden raha (eläkkeet) sellaisenaan pois maasta ja verotulotkin jäävät minimiin. Tämäkään ei kuulosta järkevältä, jos mietitään valtiontaloutta. Jos omaisuus otetaan maksujen pohjaksi, valuu rahaa yhä enemmän ulos eikä se pyöri kotimaisessa kulutuksessa.
Tähän problematiikaan auttaa, jos palautetaan hoivapalveluja julkisen puolelle. Kaikin puolin kannatettavaa. Peruspalvelujen tuottaminen vanhuksille sopii vallan hyvin julkisen repertuaariin. Lisäpalvelut voi sitten hankkia suojaosalla yksityiseltä markkinalta. Jää parturimaksut ym. mukavasti kotimaan kiertoon.
Nuo kun ratkaisee, niin monen tuska helpottaa. Toki jäljelle jää niitä, jotka murehtivat perillisille jäävän omaisuuden määrän kutistumista hoivamaksuihin. Mutta se onkin oma moraalinen kysymyksensä, että tulisiko raha ennemmin käyttää sen ansainneen henkilön hyvinvointiin vai tämän jälkeläisiin.
Hieman ihmettelen sitä, että yhteiskunnan pitäisi ottaa lisää velkaa kun varakkaat ihmiset eivät haluaisi itse maksaa hoidoistaan?
Onhan se ikävää jos joutuu osallistumaan kustannuksiin mutta mikä olisi sitten se toimivampi ratkaisu? Velanotto loppuu rytinään 5-10 vuodessa ja tämä ei ole kestävä ratkaisu.
Se että varallisuutta muutetaan rahaksi on kuitenkin aika normaalia. Tarvittaessa järjestyy vaikka käänteinen asuntolaina, jos se ainoa omaisuus on oma asunto.
Vierailija kirjoitti:
Onhan nuo toimet nyt vähän kuin kolehdin keruuta, olisiko tuollakaan mitään vaikutusta talouteen.
Onhan tuolla merkittävä vaikutus talouteen, jos vanhukset alkavat luovuttaa omaisuuttaan jo elinaikanaan eikä vasta perintönä. Omaisuudesta maksetut eurot lisäävät vaihdantaa, kansantaloudessa kiertävän rahan määrää, varallisuuden siirtymistä tuottaviin kohteisiin ja taloudellista aktiivisuutta. Kannatan tätä uudistusta, varsinkin kun omavastuuosuus nousee hyvin maltillisesti.
Eutanasia lailliseksi niin ei tarvita enää ympärivuorokautista hoivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo o. Seuraavaksi kommunistinen Suomi ottaa huostaansa kaikki kansalaistensa säästöt, osakkeet ja muun omaisuuden. Asunnot jaetaan uusiksi poliittisen arvon ja lasten lukumäärän mukaan.
Yksinäiset asutetaan suurperheiden paskahuusiin
Kannattaa viimeistään nyt realisoida koko omaisuus ja haihtua muualle. En usko, että kokoomuksen äänestäjäkään tiesi äänestävänsä kommunisteja
Tämä taitaa olla eka juttu, mikä liippaa edes ajatuksen tasolla kommunismia. Muut hallituksen päätökset on olleet ehtaa tehokapitalismia.
Rikkaat älähtää heti, jos päätös ei olekaan rikkaiden veroja alentava, tai köyhiltä ottava.
Mieti sitä pariskuntaa, jossa puoliso on pitkäaikaishoidossa ja kansaneläkkeellä juuri ja juuri pärjäävä puoliso asuu tämän hoidettavan
Kaksion pitäisi maksaa yli 400 000 €, jotta tuo raja ylittyisi (oletuksena, että asunto omistetaan puoliksi), koska maksu määräytyy henkilökohtaisesti. Suurin osa isommistakin asunnoista jää tuon alle kaupungeissakin. Eri asia on, jos toinen puoliso omistaa asunnon yksin kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis jos vanhus omistaa omakotitalon ja kesämökin, maksaa hän palvelumaksuja enemmän kuin vuokra-asuja? Mistä hän ne maksaa- ei omaisuus vaikuta käytössä oleviin tuloihin.
Jos vanhus on hoivakodissa, eihän enää tavallisesti muutenkaan asu asunnossaan tai mökissään. Tällöin asunnot voi vuokrata tai myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis jos vanhus omistaa omakotitalon ja kesämökin, maksaa hän palvelumaksuja enemmän kuin vuokra-asuja? Mistä hän ne maksaa- ei omaisuus vaikuta käytössä oleviin tuloihin.
Jos vanhus on hoivakodissa, eihän enää tavallisesti muutenkaan asu asunnossaan tai mökissään. Tällöin asunnot voi vuokrata tai myydä.
Käänteinen asuntolaina.
Periaatteessa oikeudenmukaista. Perinnön jättäminen ei ole mikään velvollisuus eikä sen saaminen ihmisoikeus. Luonnollista on käyttää omaisuuttaan omaan hoitoonsa jos sitä kerran on. Nyt veronmaksajat kustantaa ne mahdolliset perinnöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan nuo toimet nyt vähän kuin kolehdin keruuta, olisiko tuollakaan mitään vaikutusta talouteen.
Onhan tuolla merkittävä vaikutus talouteen, jos vanhukset alkavat luovuttaa omaisuuttaan jo elinaikanaan eikä vasta perintönä. Omaisuudesta maksetut eurot lisäävät vaihdantaa, kansantaloudessa kiertävän rahan määrää, varallisuuden siirtymistä tuottaviin kohteisiin ja taloudellista aktiivisuutta. Kannatan tätä uudistusta, varsinkin kun omavastuuosuus nousee hyvin maltillisesti.
Mä mietin just tätä samaa. Eikös se olisi kansantaloudenkin kannalta järkevämpää, jos ylimääräistä rahaa eli perintöä, lahjaa ja muuta taloudellista apua saisi jo silloin, kun vielä tarvitsee kaikenlaista? Eikä vasta sitten, kun ei tarvitse enää juuri muuta kuin ruokaa ja lääkkeitä, koska kaikki muu on jo hankittu? Tiedän kyllä, että on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, että kun minäkään en saanut lapsuudenkodistani muuta mukaan kuin päälläni olevat vaatteet, ei minunkaan lasteni tarvitse saada sen enempää. Itse näen tässä tavallaan eräänlaisen kostomentaliteetin ja sen koston kohteena on omat lapset. Kun mun vanhempani - köyhistä suurperheistä molemmat - 1952 muuttivat maalta Helsinkiin, heidän koko omaisuutensa mahtui yhteen pieneen matkalaukkuun. Mun vanhempani kuitenkin halusivat, että heidän omilla lapsillaan olisi helpompi oman elämän aloittamisen alku. Ja myös heidän lapsenlapsillaan, joita sitten ajan myötä tuli.
Ymmärän silti niiden tilanteen, jotka joutuvat tässäkin ehdotuksessa väliinputoajiksi. Eli niiden, jotka joutuvat omasta kodistaan pois sen vuoksi, että puoliso joutuu hoivakotiin. Tosin se, että iäkkäällä pariskunnalla on yli 400 000 € arvoinen asunto tarkoittaa, että he ovat joko olleet ihan hyvätuloisia ja siten kohtuulliset eläkkeetkin tai sitten ovat onnistuneet ostamaan asunnon, jonka arvo on noussut aivan merkittävästi. Tosin tässä nyt toki se tilanne, että tämän päivän vanhuksilla on ollut aika tavalinen tilanne, että miehellä isot tulot ja naisella pienet. Joten jos hoivakotiin joutuva on mies, niin pienellä eläkkeellä elävä nainen voi tosiaan joutua myymään kotinsa. Jos ajatellaan vain ja ainoastaan rahaa, niin eihän tuossakaan mitään vikaa. Hankkii sitten omalla osuudellaan sellaisen asunnon, minkä saa. Mutta jos ajattelee sitä, että on juuri joutunut luopumaan yhteiselosta rakkaansa kanssa, niin onhan se aika karua, että sitten pitää vielä muuttaa pois yhteisestä kodista.
Vierailija kirjoitti:
Hieman ihmettelen sitä, että yhteiskunnan pitäisi ottaa lisää velkaa kun varakkaat ihmiset eivät haluaisi itse maksaa hoidoistaan?
Onhan se ikävää jos joutuu osallistumaan kustannuksiin mutta mikä olisi sitten se toimivampi ratkaisu? Velanotto loppuu rytinään 5-10 vuodessa ja tämä ei ole kestävä ratkaisu.
Se että varallisuutta muutetaan rahaksi on kuitenkin aika normaalia. Tarvittaessa järjestyy vaikka käänteinen asuntolaina, jos se ainoa omaisuus on oma asunto.
Kyllä oikeasti varakkaat maksavat itse oman hoidon. Voi maksaa kotimaisen yksityisen hoivafirman vaikka elämänsä loppuun asti ja saa olla kotona. Tavallisesti toimeentulevat menevät hoivakoteihin, kun kotona ei enää pärjää edes hoivan turvin, joka vaatisi jo hoitajan ympäri vuorokauden. Pitkän työuran jälkeen on säästöjä ja sijoituksia sekä oma asunto. Hoitomaksut ilman muuta maksetaan omasta pussista, en ymmärrä kenen moraali taipuu siihen tai miten on edes mahdollista laittaa yhteiskunta maksamaan tuon tavallisesti toimeentulleen hoidon. Sitten on porukka, jolla ei ole mitään ja on ihan oikein, että yhteiskunta maksaa hoivakodin. Mielestäni tuossa ei ole mitään epäselvää. Aivan hassu väittää, että varakkaat vievät hoitopaikan köyhältä tai hoidettavat itsensä yhteiskunnan piikkiin. Ei kait se edes ole mahdollista? Kait nyt sentään kunnallisessa hoivakodissa olevan varallisuus käydään läpi?
Ei väliinputoajia olekaan ne, jotka voivat ylimääräisen 100 €/kk maksaa. Eikä ne, joiden omaiset voivat laittaa vanhuksen asunnon myyntiin. Kuten lammas aiemmin kirjoitti, 200000 euron asunnon myymällä maksaa hoivakodille 100€/kk yli 166 vuotta. Jos hoivakodissa selviäisi hengissä edes 2 vuotta, hoivakodille menisi 2400 € ja loput 197600 € jäisi edelleen perinnöksi. Vieläpä rahana, jolloin perintöveron maksaminenkin on ihan vaan tilisiirto omalta tililtä verottajan tilille. Helpompaa perillisillekin. Väliinputoajia ovat ne, joiden puolisoilla on pieni eläke eikä muita tuloja eikä muuta omaisuutta kuin asunto, josta toinen on muuttanut hoivakotiin.