Naiset/Miehet. Onko tärkeää, että puolisonne on samaa tasoa kuin itsekin koulutuksen, ammatin jne. suhteen?
Olen 48-vuotias yliopistossa kouluttautunut mies ammatiltani kemisti ja puolisoni on koulunkäyntiavustaja. Minua nolottaa, kun työkaverit tietävä, että puolisollani ei ole yliopstokoulutusta.
Kommentit (125)
Koulutuksella ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa
Parhaiden miesten mielestä se on tärkeää, lopuille ei yleensä niin väliä
Vierailija kirjoitti:
Mitä hiton tekemistä ammatilla tai koulutuksella on rakkauden kanssa. Ei mitään.
Kaikki sanovat ettei ole merkitystä, mutta monen kohdalla yksi ensimmäisistä karsivista tekijöistä on kumminkin koulutus ja ammatti... Ainakin jos miehenä etsii seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa voi kyllä haitata jos yleissivistystä ei oo minkään vertaa. Eikä tajua esim. lukemaansa. Jotkut ammattikoulun käyneet miehet ovat ihan hyviä rakastajia, mutta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ei kannata alkaa juttelemaan syvällisiä. Voi tulla vaan persujen sloganeita. Toisaalta sitten jotkut ekonomit, lakimiehet jne. kuvittelevat taas tietävänsä kaikesta kaiken. Eivätkä tiedä. Usein ei arkielämän jutuista oikein mitään, poikkeuksia näissäkin porukoissa. Itsellä työläiskodista ja vanhempien juttuja sai usein hävetä. Ymmärrän kuitenkin heidänkin näkökulmia. Suvun eka yo ja sitten maisterin retku!! Riippuu ihan mitä haluaa...loppujen lopuksi.
No onpa syvää sivistystä sulla.
"Ei koulutuksella tai ammatilla ole merkitystä rakkaudessa" ja silti yksi yleisimmistä neuvoista miehelle joka voivottelee, ettei kelpaa: "kouluttaudu, hanki ura ja menesty"
Itse olen yritysmaailmassa ja vaimoni on ekonomi. En osaisi kuvitella olevani yhdessä jonkun perusduunarin kanssa, varsinkin kun joskus on edustustehtäviä, joissa kumppaninkin on hyvä osata keskustella asioista aika laaja-alaisesti. Vaimolta hoituu myös kotityöt ja ruuanlaitto ja on hyvä äiti lapsille. Kunnon seksihurjastelut ja pienet pervoilut hoidan sitten sihteerin, muiden hoitojen ja maksullisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yritysmaailmassa ja vaimoni on ekonomi. En osaisi kuvitella olevani yhdessä jonkun perusduunarin kanssa, varsinkin kun joskus on edustustehtäviä, joissa kumppaninkin on hyvä osata keskustella asioista aika laaja-alaisesti. Vaimolta hoituu myös kotityöt ja ruuanlaitto ja on hyvä äiti lapsille. Kunnon seksihurjastelut ja pienet pervoilut hoidan sitten sihteerin, muiden hoitojen ja maksullisten kanssa.
Juu juu, ihan varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hiton tekemistä ammatilla tai koulutuksella on rakkauden kanssa. Ei mitään.
Kaikki sanovat ettei ole merkitystä, mutta monen kohdalla yksi ensimmäisistä karsivista tekijöistä on kumminkin koulutus ja ammatti... Ainakin jos miehenä etsii seuraa.
Se, mitä sanotaan ammatin tai koulutuksen merkitsemättömyydestä, on fraasi joka "pitää"sanoa. Tällä viestitään omaa henkistä ylemmyyttä. Samoin kuin se iänikuinen "ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä parisuhdetta muodostettaessa". Se pitää sanoa, ja sitten muut nyökyttelevät vieressä, ja mumisevat "joo, ei ole mitään merkitystä uknäöllä, kemia ratkaisee, ja ihan sama missä ammatissa toinen on tai millainen koulutus toisella on, kemia ratkaisee, ainakin minulla". Sitten katsellaan kuuliko naapuri varmasti tämän yhteisen uskontunnustuksen.
Se mitä sanotaan on yksi asia, ja se kuinka toimitaan silloin kun asia sattuu omalle kohdalle on ihan eri asia. Ei pidä kuunnella puhetta, vaan katsoa käytännön tekoja.
Tosielämässä ulkonäkö, koulutus ja ammatti vaikuttavat erittäin paljon parinmuodostuksessa, ja myös siinä millaiset mahdollisuudet tulevalla suhteella on kestää.
Joka itsensä ylentää, se alennetaan. Tittelit pois.
Vierailija kirjoitti:
Joka itsensä ylentää, se alennetaan. Tittelit pois.
Helppo tätä mantraa on hokea, jos itsellä ei ole titteleitä. Ei se koulutus paljoa vaakakupissa paina, jos ei koskaan kouluttautunut. Pääasiassa toiveajattelua jolla uskotellaan itselle, että se uraohjus tai lääkäri voisi kiinnostua.
Myös on niin, joka itsensä alentaa se ylennetään . (Luuk 14:11) fariseukset etsii niitä ensimmäisiä sijoja.
Olen akateemisen tutkinnon suorittanut ja vaimoni on kauppaopiston käynyt merkonomi.Itse plen hyvässä ammatissa ja vaimoni tekee kaikenlaisia pätkätöitä. Koulutusero haittaa: harrastamme eri asioita ja liikumme eri porukoissa.
Aika ketale olet, kun et vaimoasi samoihin piireihin kelpuuta ! Hyi !
Koulutuksella tai tittelillä ei ole itselleni merkitystä. Mutta yleissivistystä ja älykkyyttä pitää kumppanilta löytyä. Muu ei vain itselleni toimi, kokeiltu on. Ja toki on tärkeää, että kumppani käy töissä ja tulee omillaan toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella tai tittelillä ei ole itselleni merkitystä. Mutta yleissivistystä ja älykkyyttä pitää kumppanilta löytyä. Muu ei vain itselleni toimi, kokeiltu on. Ja toki on tärkeää, että kumppani käy töissä ja tulee omillaan toimeen.
Siis vain kämppis haluat olla vain sinäkin ja etsit vain hyötyä kuppanista. Törkeetä meininkiä. !!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella tai tittelillä ei ole itselleni merkitystä. Mutta yleissivistystä ja älykkyyttä pitää kumppanilta löytyä. Muu ei vain itselleni toimi, kokeiltu on. Ja toki on tärkeää, että kumppani käy töissä ja tulee omillaan toimeen.
Siis vain kämppis haluat olla vain sinäkin ja etsit vain hyötyä kuppanista. Törkeetä meininkiä. !!!
Mistä noin päättelit? Nykyisessä parisuhteessani molemmilla on yhtä suuret tulot, eikä taloudellisia ongelmia ole. Niitä nimenomaan voi tulla, jos vain toinen tienaa, tai jos tuloerot ovat suuret.
Ei minulla ollut tuollaisia vaatimuksia, mutta niin vain kävi. Kun ollaan samaa koulutustasoa ja samanlaisista taustoista, niin yhteistä on enemmän. Aiempien poikaystävien taustat olivat liian erilaiset.
Luuk 12:15 kavahtakaa kaikkea ahneutta ,sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omisuudestaan , vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.
Kyllä kylmältä laskelmoivilta vaikuttaa nuo jutut Missä siellä on sydämellisyys, rakkaus ja toisesta välittäminen. Aivan kuin petaisit jo tulevaa eroasi, että varmasti voitolle pääset. Näinkö tämän ajan avioerojen lapset ovat alkaneet toimia. Entäs kun tosi myrsky elämääsi kohtaa. Siinä laskelmointisi pettää.
Minä olen akateemisen loppututkinnon suorittanut, mutta miehen yliopisto-opinnot jäivät kesken. Eniten ongelmia aiheuttaa taustat. Mies ei ole kotonaan oppinut mitään käytöstapoja ja luonteeltaan hän on röyhkeä: luulee olevansa parempi ja tärleämpi kuin on. Saan jatkuvasti hävetä mieheni käytöstapoja.
Parisuhteessa voi kyllä haitata jos yleissivistystä ei oo minkään vertaa. Eikä tajua esim. lukemaansa. Jotkut ammattikoulun käyneet miehet ovat ihan hyviä rakastajia, mutta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ei kannata alkaa juttelemaan syvällisiä. Voi tulla vaan persujen sloganeita. Toisaalta sitten jotkut ekonomit, lakimiehet jne. kuvittelevat taas tietävänsä kaikesta kaiken. Eivätkä tiedä. Usein ei arkielämän jutuista oikein mitään, poikkeuksia näissäkin porukoissa. Itsellä työläiskodista ja vanhempien juttuja sai usein hävetä. Ymmärrän kuitenkin heidänkin näkökulmia. Suvun eka yo ja sitten maisterin retku!! Riippuu ihan mitä haluaa...loppujen lopuksi.