Millä tavalla julkisen sektorin toimintaa voisi tehostaa?
Kommentit (175)
Lääkärien vetelehtiminen kuriin! Vastaanottoaikoja voi lisätä.
Minä karsisin kaiken maailman nepsykuntoutukset. Ei ne toimi. Ihan sama näitä on kuntouttaa. Saman tein kaiken maailman toimintaterapiat ja kaikki muutkin terapiat. Näitä voi omalla rahalla sitten ostella halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Hallinnosta kenkää 80%
On koordinaattoria, suunnittelijaa, asiantuntijaa, erityisasiantuntijaa, päällikköä ja ali-, keski- ja ylijohtajaa niin että päät kolisee yhteen.
Ilmankos rahat on loppu.
-virastoja yhdistämällä > poistuu päällekkäisyys ja epäselvyydet vastuista
-vähemmän raportointia > jää enemmän aikaa työlle
-vetelehtijät kuriin > kaikki tekee ja ne luonnostaan tehokkaat ei uuvu
-vähemmän kokouksia ja koulutuksia > suurin osa kuitenkin tuubaa, säästyy työaikaa
-Ei uudistamista> jokainen uudistus tuo lisää töitä ja entistä huonomman järjestelmän, koska uudistamista tehdään harvoin tarpeeseen ja usein ihan asioiden sörkkimisen ilosta. Eli kun yhden järjestelmän oppii, uutta huonompaa ajetaan jo sisään.
Vierailija kirjoitti:
No, ainakin hammaslääkäritarkistuksiin voisi saman tien tehdä sen toimenpiteen, mitä siinä nähdään tarpeelliseksi. Ihmiset pääsee monen vuoden välein hammaslekuriin joten varmasti valtaosalla tulee jotain jatkotoimenpidettä. Ihan älytöntä kätdä tutkimuksessa ja sit varata uusi aika johonkin vartin paikkaukseen, kun vois heti hoitaa valmiiksi.
Sama somaattisen puolen lääkärillä, samaten vaan labroihin yms eikä mitään "katellaan vielä viikko" joskus jopa useamman käynnin verran.
Luomenpoisto on mun mielestä hyvä esimerkki. Miksei se lääkäri voi vaan napata sitä pois samalla kun tulee ihmettelemään sitä. Ihan helppo toimenpide eikä vie kauaa.
Sen sijaan varataan tähänkin ainakin 2 aikaa. Se ihmettelyaika ja se paistoaika. Ehkä myös tikkienpoistoaika, vaikka sen saisi joku hoitaja tehtyä ihan linjatyönä aulassa.
Elintapasairaudet pois julkisen sairaanhoidon piiristä.
Yksi tapaa synnyttää säästöjä voisi olla palveluiden käyttäjien vastuuttaminen. Aika paljon tapahtuu sitä, että kalliita palveluja pidetään itsestäänselvyytenä, eikä ymmärretä, että vaikkapa lääkärin tai opettajan ajalla on arvoa. Esimerkiksi varatuista hammaslääkäriajoista jää käyttämättä pahimmillaan jopa lähes puolet. Jos käyttämättä jääneistä palveluista laskutettaisiin asiakkaalta palvelun todellinen hinta, voisi motivaatio huolehtia siitä, että hankkiutuu paikalle tai peruu varatun ajan ajoissa, nousta. Työskentelen itse opettajana ja odotellessani illalla varsinaisen työaikani päätyttyä turhaan oppilaan vanhempia varatulle tapaamisajalle, mietin joskus, että kunpa voisin lähettää tästä laskun vanhemmille. Samoin voisi toimia käyttämättä jääneiden uusintakoe- ja tukiopetusaikojen kanssa.
Terveydenhuolto pitäisi olla tulos vastuullista, Siis kuntoutumis mittarilla. Ihmisten pompottelu lopettaa ja esim leikkaus jonoja lyhentää. Työssäkäyvä voi olla esim 6kk:tta kotona välilevyn, tekonivelen yms takia, monesti kun asia on todettu ja jos se ei heti parane nin olisi halvempaa suorittaa operaatio nopeasti ja potilas kuntoutukseen josta hän nopeasti palaa työelämään sen sijaan että häntä pidetään kotona vuositolkulla ja jahkaillaan.
Toimintoja pitäisi suunnitella pitkällä aikavälillä. Tehostaminen sillä tavalla kuin sitä nyt tehdään, eli irtisanomalla työntekijöitä, tuottaa säästöjä lyhyellä aikavälillä mutta kuluja pitkällä. Esimerkki tästä on se, että monilla julkisen sektorin työpaikoilla on vähennetty sihteerien määrää, jolloin sihteerien tekemä työ on siirtynyt tehtäväksi muille työntekijöille. Esimerkiksi lääkärit ehtivät hoitaa potilaita nyt vähemmän kuin vaikkapa 20 vuotta sitten, koska heidän aikansa kuluu kirjaamisiin. Samoin kun vähennetään resursseja ennaltaehkäisevästä työstä vaikkapa lastensuojelussa, koituu yhteiskunnalle lopulta enemmän kuluja tilanteiden kärjistyessä ja ihmisten syrjäytyessä.
Ammattotaidottomuus joutaisi pois. Syö paljon resurssia, kun ammattitaidottomasti hoidettua työtä paikkaillaan, selvitellään, korjaillaan.
Yliopisto- ja korkeakoulusektorilla hallinto- ja tukipalveluita pitäisi vähentää. Tuhlaavat muiden ansaitsemia resursseja. Suojatyöpaikkoja.
Byrokratiaa, raportointia ja pikkupomojen määrää vähemmäksi. Niillä saisi huomattavat säästöt.
Ero yksityisen ja julkisen välillä on siinä, että julkinen hoitaa ihan kaikki ja yksityinen valitsee asiakkaansa.
Yksityiseltä voi saada hyviä toimintatapoja ja ottaa mallia monessa asiassa. Tulosvastuuta, jonojen todellista lyhentämistä tehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä, turhan "ramppaamisen, odotuttamisen ja päällekkäisyyksien poistoa", johon liika sirpaloituminen on johtanut. Usein on liikaa johtajia, jotka sitten palaveroivat, suunnittelevat ja taas palaveroivat jne., ja varsinainen käytännön johtaminen jää liian vähälle ja irtaannutaan käytännön työstä.
Ongelma on joskus myös johtamisen heikko taso, ei ryhtiä, suuntaa, tavoitteita, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka olisivat kaikkien tiedossa. Usein haahuillaan, selitellään, puhetta on aina runsaasti, mutta niitä oikeita tekoja hyvin vähän. Leikitään perhettä työpaikalla, kaikenlainen fiilistely on usein liian sallittua. Oma kokemukseni on, että parhaita johtajia ovat ryhdikkäät, koulutetut (yllätys yllätys) miehet. Paljon asiallisempia, paljon tavoitekeskeisempiä, osaavat tehdä asiat, eivät käy niin paljon tunnevetoisesti vaan aina asia edellä, kaikki turha suunsoitto ja jatkuva selvittely milloin minkäkin "takun" takia jää lähes tarpeettomana pois, kun on selkeät sävelet ja asiallinen toimintatapa kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Hallinnosta kenkää 80%
Näin meidän kunnassa on toimittu. Tai siis, kun joku on lähtenyt eläkkeelle, niin hänen virkansa työt on annettu jollekulle toiselle. Esihenkilö tekee tällä hetkellä työtä, jota hoiti ennen 3 ihmistä. Eipä häntä näy kuin pari kertaa vuodessa ja kaikki kestää kauan. Hyvä pomo on, mutta ylityöllistetty.
JOs joku tekee duunia jota ennen hoiti kolme ihmistä, niin eikö se kerro, että löysää on ollut.
Vähentämällä turhia päällikkökerroksia.
Julkisella joutuu osallistumaan kaikenlaiseen turhaan palaveeraukseen vain sen takia että pikkupomoilla olisi töitä. Senkin ajan voisi käyttää tekemällä oikeaa työtä.
Esimerkki: Jokaista 10-15 hengen tiimiä vahtii ja seuraa esimies, näitä tiimejä satoja. Jokainen esimies pitää palaverin vain omalle tiimille kerran viikossa ja keskustelun jokaiselle työntekijälle kerran kuukaudessa. Aikuiset työntekijät pystyvät itsenäiseen työhön ilman että ajankäyttöä seurataan sekunnin tarkkuudella, tiimikokoja voi kasvattaa, työntekijä osaa ottaa yhteyttä ilman pakollista keskustelua kun siihen on tarve. Turhat pomot tuottavaan työhön.
No, ainakin hammaslääkäritarkistuksiin voisi saman tien tehdä sen toimenpiteen, mitä siinä nähdään tarpeelliseksi. Ihmiset pääsee monen vuoden välein hammaslekuriin joten varmasti valtaosalla tulee jotain jatkotoimenpidettä. Ihan älytöntä kätdä tutkimuksessa ja sit varata uusi aika johonkin vartin paikkaukseen, kun vois heti hoitaa valmiiksi.
Sama somaattisen puolen lääkärillä, samaten vaan labroihin yms eikä mitään "katellaan vielä viikko" joskus jopa useamman käynnin verran.