Millä tavalla julkisen sektorin toimintaa voisi tehostaa?

Vierailija kirjoitti:

Suomen talous pitäisi saada kasvuun.

Olisko tähän ideoita?

Käydään läpi yritystuet tiukalla kammalla.

 

Tämän lisäksi käydään läpi erilaisille järjestöille myönnettävät tuet, avustukset jne. Sitten mietitään, kuuluuko julkisen sektorin eli veronmaksajien rahoittaa erinäisten järjestöjen toimintaa. Ja jos kuuluu, niin kuinka paljon ja minkä järjestöjen.

Vierailija kirjoitti:

Vähentämällä työtunteja monessakin paikassa. Tein harjoittelut julkishallinnossa, ja siellä on aivan liikaa tyhjäkäyntiä

On varmasti myös tyhjäkäyntiä enkä tiedä missä harjoittelusi teit, mutta esimerkiäkksi meillä harjoittelijoita ei ns. oikeisiin töihin laiteta. Arkistoitavat tms, joten tuskinpa heille koko työnkuva näkyy. 

Vierailija kirjoitti:

Olin eilen terveyskeskuksessa saattajan ominaisuudessa. Klo 14 huudeltiin henkilöä sukunimellä. Ei ollut paikalla. 10 minuutin päästä sama työntekijä tuli hhutelemaan samaa henkilöä, edelleenkään ei ollut paikalla, Sama toistui taas 10 minuutin kuluttua. Puolen tunnin päästä taas huudeltiin samaa henkilö, mutta nyt mummeli oli tullut paikalle. Puoli tuntia oli mennyt tätä henkilöä odotellessä/etsiessä. Tässä välissä olisi voinut ottaa ainakin kaksi ellei kolme potilasta.

Ei taida onnistua ajanvaraus? Pitäisikö olla kolmella potilaalla sama aika? Entä jos kaikki kolme olisivat samaan aikaan paikalla? 

Vierailija kirjoitti:

Käydään läpi yritystuet tiukalla kammalla.

 

Tämän lisäksi käydään läpi erilaisille järjestöille myönnettävät tuet, avustukset jne. Sitten mietitään, kuuluuko julkisen sektorin eli veronmaksajien rahoittaa erinäisten järjestöjen toimintaa. Ja jos kuuluu, niin kuinka paljon ja minkä järjestöjen.

Suomessa on yli 100k soteyhdistystä. Pitäisi tosiaan miettiä, onko yhdistys- ja säätiötoiminnan tosiaan toimittava julkisella rahoituksella, eikö niiden pitäisi toimia omavaraisesti? Jos on sellainen yhdistys tai säätiö, jota on syytä tukea, niin miksei julkinen sektori voi itse hoitaa kyseistä toimintaa tehokkaammin omalla henkilöstöllä?

Kuntien määrä max 70, eli pakotettuja yhdistämisiä ja keskittämisiä harvaan asutuille alueille. 

Konsulttipalvelut pois ja hankinnat halvemmiksi. Hankintoihin menee kymmeniä miljardeja euroja. Iloisesti tilaillaan toimimattomia apotteja ja ylikalliita jumppakeppejä. Asenteella rahaa on. 

Työttömien ponikurssit voi leikata. 

Työterveys 100 % yritysten itsensä maksettaviksi.

Ei Kela-korvauksia yksityisiin lääkärifirmoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Työterveys 100 % yritysten itsensä maksettaviksi.

Ei Kela-korvauksia yksityisiin lääkärifirmoihin. 

Mitäs sitten kävisi? Työikäisiä tulisi hakemaan saikkutodistusta terveyskeskuksiin, jotka ovat muutenkin tukkeessa.

Vierailija kirjoitti:

Olin eilen terveyskeskuksessa saattajan ominaisuudessa. Klo 14 huudeltiin henkilöä sukunimellä. Ei ollut paikalla. 10 minuutin päästä sama työntekijä tuli hhutelemaan samaa henkilöä, edelleenkään ei ollut paikalla, Sama toistui taas 10 minuutin kuluttua. Puolen tunnin päästä taas huudeltiin samaa henkilö, mutta nyt mummeli oli tullut paikalle. Puoli tuntia oli mennyt tätä henkilöä odotellessä/etsiessä. Tässä välissä olisi voinut ottaa ainakin kaksi ellei kolme potilasta.

Onneksi hoitajilla on muitakin tehtäviä niin ei varmaan tarvinnut peukaloita pyörittää sitä puolta tuntia.

Joka virastossa ja laitoksessa on pelkästään esimerkiksi viestinnässä asiantuntijat, vanhemmat asiantuntijat, päälliköt ja johtaja. Siis vaikka olisi jätteistä kyse, niin tarvitaan kymmenen viestinnän ammattilaista kertomaan niistä jätteistä. Palkat huimat, vanhemmilla asiantuntijoilla ja päälliköillä 6k+. Jos edes puolet poistettaisiin, niin aika huimat säästöt pelkästään viestinnästä sais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydään läpi yritystuet tiukalla kammalla.

 

Tämän lisäksi käydään läpi erilaisille järjestöille myönnettävät tuet, avustukset jne. Sitten mietitään, kuuluuko julkisen sektorin eli veronmaksajien rahoittaa erinäisten järjestöjen toimintaa. Ja jos kuuluu, niin kuinka paljon ja minkä järjestöjen.

Suomessa on yli 100k soteyhdistystä. Pitäisi tosiaan miettiä, onko yhdistys- ja säätiötoiminnan tosiaan toimittava julkisella rahoituksella, eikö niiden pitäisi toimia omavaraisesti? Jos on sellainen yhdistys tai säätiö, jota on syytä tukea, niin miksei julkinen sektori voi itse hoitaa kyseistä toimintaa tehokkaammin omalla henkilöstöllä?

My point exactly. Suomeen on päässyt syntymään ns. kolmas sektori, jossa ollaan töissä järjestössä, säätiössä, yhdistyksessä tms., jossa palkka tulee myönnettyjen avustusten kautta tosiasiassa julkisista varoista. Kuuluuko julkisen sektorin ja veronmaksajien kustantaa tällaista menoa ainakaan tässä laajuudessa? Mitäs, jos näitä työntekijöitä saataisiin osittain siirtymään esim. yksityisen sektorin palvelukseen?

 

Ja nyt tulee varmaan alapeukkua, mutta onkohan kaikki tällaiset järjestöt, säätiöt ja yhdistykset ylipäätään tarpeellisia. Pidetäänkö niitä pystyssä vain siksi, että toimintaan saadaan julkisia varoja. Mikäli tällainen instanssi ylipäätään on tarpeellinen, niin eikös se voisi pyöriä ihan omavaraisesti.

Tätä taustaa vasten pidän esim. JSN:n rahoituksen osalta käytyä keskustelua kummallisena. Eihän julkisen sektorin tulee rahoittaa tällaista instanssia, vaan mediayhtiöiden rahoista se rahoitus täytyy löytyä. Jos ja kun ministeriöiden täytyy tässä talouden tilanteessa löytää säästöjä toimintamenoistaan, niin juuri tällaisista kohteista ne säästöt täytyy kaivaa. Eikös ministeriöiden päätehtävä ole lainsäädännön valmistelu eikä järjestöjen, säätiöiden tai yhdistysten tukeminen? Käyttävissä olevat varat täytyy siksi kohdentaa ministeriön ydintehtävien hoitamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Elintapasairaudet pois julkisen sairaanhoidon piiristä. 

Kaikki ihmiset seulontoihin ja jos seulonnan tulos osoittaa elintapasairauden annetaan hoito-ohjeet ja lääkkeet ja jos potilas ei noudata ohjeita ja hoida omaa osuuttaan sairautensa hoidossa julkisen terveydenhoidon velvollisuus hoitaa häntä tämän sairauden osalta loppuu ja potilasta ohjataan yksityislääkäreille.

Vierailija kirjoitti:

Joka virastossa ja laitoksessa on pelkästään esimerkiksi viestinnässä asiantuntijat, vanhemmat asiantuntijat, päälliköt ja johtaja. Siis vaikka olisi jätteistä kyse, niin tarvitaan kymmenen viestinnän ammattilaista kertomaan niistä jätteistä. Palkat huimat, vanhemmilla asiantuntijoilla ja päälliköillä 6k+. Jos edes puolet poistettaisiin, niin aika huimat säästöt pelkästään viestinnästä sais.

Ehkä Valtionhallinnossa voisi harkita viestintäasioiden keskittämistä yhteen paikkaan. Onhan HR-jututkin keskitetty Palkeeseen. Varmaan virkasuhteisia niin muutoksia saa vasta kun jäävät eläkkeelle. Voi tosin olla, että ei haluta edes muutoksia ja virkoihin palkataan uudet.