Lue keskustelun säännöt.
Mies ei arvosta avioliittoa, mutta haluaa kaikki avioliiton hyödyt
09.08.2024 |
Tuntuu olevan yleistä. Ja perusteena mm. että ei valtiota tarvitse sotkea meidän suhteeseen, mitä se mukamas muuttaisi ja ei se avioliitto kerro rakkauden määrästä.
Itse koen että se on merkki sitoutumisesta (miehen mielestä ei ole sen enempää kuin avioliitto), turvaa taloutta (johon mies on että ai rahan takia haluat) ja olisi myös romanttista (joka on tietysti taas turhuutta).
Olen aika perinteinen nainen, tykkään mm. hoitaa kotia ja miestäkin eikä se minua haittaa. Mutta haluan kyllä olla naimisissa, jos tavallaan omistan elämäni myös jollekin toiselle itseni lisäksi. Mielestäni se tuo minulle myös turvaa elämässä, oli se sitten jonkun mielestä kuinka väärin ajateltua tahansa. Lapsia emme hanki. Haluan myös olla miehen lähiomainen ja hän on minun, jos vaikka sattuisi vakava onnettomuus, sairastuminen tms.
Ja otsikkoon tarkennuksena, mies ei ole kokonaan tyrmännyt avioliittoa. Mutta nihkeästi siihen alussa on suhtautunut. Onko väärin haluta naimisiin, kun suhde on kuitenkin vakava ja sitoutunut?
Ajatuksia, kokemuksia?
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin heti suhteen alussa että en halua naimisiin. Muutaman kerran asiasta on keskusteltu. Mies kunnioittaa päätöstäni ja olisin ollut tosi pettynyt jos olisi yrittänyt alkaa kiristää avioliittoon.
Joo, sovitusta pidetään kiinni. Itselleni avioliitto oli oikeasti ihan sama ja päädyin naimisiin, koska kumppani oli aktiivinen. Mutta näemmä moni käyttää tuota ihan samaa, kun ei uskalla suoraan sanoa ei. Näemmä jotkut valehtelevat jopa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin heti suhteen alussa että en halua naimisiin. Muutaman kerran asiasta on keskusteltu. Mies kunnioittaa päätöstäni ja olisin ollut tosi pettynyt jos olisi yrittänyt alkaa kiristää avioliittoon.
Minusta aikuisten välisissä suhteissa nämä ovatkin sellaisia asioita, jotka pitää kertoa mahdollisimman pian. Silloin se on ihan ok, koska syvempiä tunteita ei ole mukana ja on helpompi erota sovussa, kun kumpikaan ei pety. Tiedän että tällä palstalla moni tykkää väittää, ettei avioliitolla ole kenellekään mitään merkitystä ja että se on vain juridinen sopimus, mutta aika tynnyrissä on saanut elää jos ei tiedä, kuinka moni siitä oikeasti haaveilee.
Oma näkemys on se, että en muuta kenenkään kanssa yhteen ellei olla kihloissa ja hääpäivä käytännössä sovittu. Kenenkään avovaimoksi eli kotiorjaksi en enää ala ilman oikeaa sitoutumista suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin heti suhteen alussa että en halua naimisiin. Muutaman kerran asiasta on keskusteltu. Mies kunnioittaa päätöstäni ja olisin ollut tosi pettynyt jos olisi yrittänyt alkaa kiristää avioliittoon.
Minusta aikuisten välisissä suhteissa nämä ovatkin sellaisia asioita, jotka pitää kertoa mahdollisimman pian. Silloin se on ihan ok, koska syvempiä tunteita ei ole mukana ja on helpompi erota sovussa, kun kumpikaan ei pety. Tiedän että tällä palstalla moni tykkää väittää, ettei avioliitolla ole kenellekään mitään merkitystä ja että se on vain juridinen sopimus, mutta aika tynnyrissä on saanut elää jos ei tiedä, kuinka moni siitä oikeasti haaveilee.
Ja minulle se juridinen sopimus oli just se kaikkein merkitsevin osa. Kyllä se on se, joka tekee siitä sitoumuksesta tärkeän. Se oli jotenkin hienoa se yhteiskunnallinen virallisuus. eri
Näin me ollaan erilaisia. Itse koen avioliiton naisten alistamisena ja ahdistavana kuristuspantana. Uskollisena avoliitossa yli 20v. Mitään en olisi hyötynyt naimisiin menemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mitä ne avioliiton hyödyt on miehelle?
mies menettää puolet omaisuudestaan erossa. ei sekään kuulosta kovin hyödylliseltä miehelle. onko muita "hyötyjä"?
Varallisuus kasvaa, kun mies on naimisissa. Joku siinä vaimossa ja perheessä saa miehen yrittämään ja ylittämään itsensä. Miehet ovat myös terveempiä avioliitossa, syövät terveellisemmin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin heti suhteen alussa että en halua naimisiin. Muutaman kerran asiasta on keskusteltu. Mies kunnioittaa päätöstäni ja olisin ollut tosi pettynyt jos olisi yrittänyt alkaa kiristää avioliittoon.
Minusta aikuisten välisissä suhteissa nämä ovatkin sellaisia asioita, jotka pitää kertoa mahdollisimman pian. Silloin se on ihan ok, koska syvempiä tunteita ei ole mukana ja on helpompi erota sovussa, kun kumpikaan ei pety. Tiedän että tällä palstalla moni tykkää väittää, ettei avioliitolla ole kenellekään mitään merkitystä ja että se on vain juridinen sopimus, mutta aika tynnyrissä on saanut elää jos ei tiedä, kuinka moni siitä oikeasti haaveilee.
Ja minulle se juridinen sopimus oli just se kaikkein merkitsevin osa. Kyllä se on se, joka tekee siitä sitoumuksesta tärkeän. S
Okei. Ajattelen itse jokseenkin samoin, mutten ole sokea ja kuuro sille, että muille avioliiton vähemmän viralliset merkitykset ovat tärkeämpiä. Omalle miehelleni avioliitto oli tosi tärkeä asia jo teineinä kun alettiin seurustella, ja hän jossain määrin muuttui kun mentiin naimisiin. Ei paljon tai negatiiviseen suuntaan, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin me ollaan erilaisia. Itse koen avioliiton naisten alistamisena ja ahdistavana kuristuspantana. Uskollisena avoliitossa yli 20v. Mitään en olisi hyötynyt naimisiin menemisestä.
Kaikki ei uskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska avioliitto on sinulle tärkeä asia niin on ihan oikein haluta sitä.
Jos miehen mielestä avioliitto on vain avioliitto, niin hänellä sen ei nyt pitäisi olla kauhea asia jos vaikka mennä päräytätte naimisiin.
Jos nihkeily jatkuu ja mies vetkuttelee asiaa, niin voithan sanoa, että minä menen naimisiin vuonna 2025, joko sinun tai sitten jonkun muun kanssa.
Tästä juuri puhun kun sanon että liitosta tulisi kynnyskysymys jos toinen alkaisi sitä vaatia. Vaikka se ensin olisi yhdentekevä.
Ihan sairasta.
Missä kohtaa se avioliitto sinun kanssasi sitten toteutuisi? Kun se on sinulle ihan sama niin tuskin itse teet ainakaan aloitetta. Mutta jos toinen liikaa sitä haluaa niin silloinkaan ei sovi. Eli toisen pitäisi osata esittää asia juu
Avioliitto kanssani ei toteudu ja olen sen miehelleni tehnyt selväksi. Onneksi naimisiinmeno ei hänellekään ole niin tärkeää että heittäisi merkityksellisen ihmissuhteen roskiin siksi ettei saa kirjoittaa nimiä paperiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma näkemys on se, että en muuta kenenkään kanssa yhteen ellei olla kihloissa ja hääpäivä käytännössä sovittu. Kenenkään avovaimoksi eli kotiorjaksi en enää ala ilman oikeaa sitoutumista suhteeseen.
Alatko kotiorjaksi avioliitossa?
Minä elän loppuelämäni avoliitossa, mutta kotiorjaksi en alkaisi kellekään missään tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö nyt. Pointti oli se että myös suhteessa voi pitää kiinni myös omista oikeuksistaan ja elämänsä tavoitteista. Kaikkeen ei tarvitse suostua siksi että toinen haluaa ja pakko on tehdä mieliksi. Ei edes mennä naimisiin.
Aluksi kirjoitit, että avioliitolla ei ole sinulle merkitystä, mutta nyt se uhkaakin oikeuksiasi ja elämäsi tavoitteita.
Eli avioliiton merkitsemättömyys oli ihan paska puhetta.
Ei, vaan kumppanin hypoteettinen uhkavaatimus uhkaisi. Se että hän kuvittelisi oman toiveensa olevan niin tärkeä että se ajaa minut naimisiin vaikken sellaista kaipaa.
Oletusarvo on naimattomuus. Mies ei siis luovu mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö nyt. Pointti oli se että myös suhteessa voi pitää kiinni myös omista oikeuksistaan ja elämänsä tavoitteista. Kaikkeen ei tarvitse suostua siksi että toinen haluaa ja pakko on tehdä mieliksi. Ei edes mennä naimisiin.
Aluksi kirjoitit, että avioliitolla ei ole sinulle merkitystä, mutta nyt se uhkaakin oikeuksiasi ja elämäsi tavoitteita.
Eli avioliiton merkitsemättömyys oli ihan paska puhetta.
Ei, vaan kumppanin hypoteettinen uhkavaatimus uhkaisi. Se että hän kuvittelisi oman toiveensa olevan niin tärkeä että se ajaa minut
Miksi tehdä aktiivisesti asioita neutraalin asian eteen? En mene naimisiin koska liitto on itselleni yhdentekevä. Myös esim. koirametsät ovat itselleni yhdentekevä käsite, enkä myöskään aio ostaa tonttia ja perustaa koirametsää. Tatuoinnit ovat itselleni neutraali asia, en siis hanki tatuointia koska EN ERITYISESTI SELLAISTA HALUA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö nyt. Pointti oli se että myös suhteessa voi pitää kiinni myös omista oikeuksistaan ja elämänsä tavoitteista. Kaikkeen ei tarvitse suostua siksi että toinen haluaa ja pakko on tehdä mieliksi. Ei edes mennä naimisiin.
Aluksi kirjoitit, että avioliitolla ei ole sinulle merkitystä, mutta nyt se uhkaakin oikeuksiasi ja elämäsi tavoitteita.
Eli avioliiton merkitsemättömyys oli ihan paska puhetta.
Ei, vaan kumppanin hypoteettinen uhkavaatimus uhkaisi. Se että hän kuvittelisi oman
Kuulostaa siltä ettei avioliitto olisi sinulle yhdentekevä asia, turha siis väittää niin. Jos se olisi sinulle se ja sama, suostuisit tietenkin kumppanisi vuoksi menemään naimisiin koska se on hänelle tärkeää ja sinulle sanojesi mukaan ei. Naimisiin voi mennä todella pienelläkin vaivalla, vain vähän suuremmalla kuin mitä tänne kirjoitteleminen vaatii.
Jos jokin asia on sinulle merkityksetön, on lapsellista kieltää se puolisolta jolle se on tärkeä. Vielä lapsellisempaa on se, jos ei voi suoraan sanoa ettei halua naimisiin koska kokee sen epämiellyttävänä uhrauksena. Lapselliset ihmiset eivät puhu suoraan ja rehellisesti kumppaneilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö nyt. Pointti oli se että myös suhteessa voi pitää kiinni myös omista oikeuksistaan ja elämänsä tavoitteista. Kaikkeen ei tarvitse suostua siksi että toinen haluaa ja pakko on tehdä mieliksi. Ei edes mennä naimisiin.
Aluksi kirjoitit, että avioliitolla ei ole sinulle merkitystä, mutta nyt se uhkaakin oikeuksiasi ja elämäsi tavoitteita.
Eli avioliiton merkitsemättömyys oli ihan paska puhetta.
Ei, vaan kumppanin hypoteettinen
Ihan höpöhöpöä taas. Parisuhteessa ei tarvitse taipua toisen tahtoon "kompromissin" nimessä. Suhde on suhde ilman virastokäyntiäkin. Jos ei ole, se ei tule kestämään liitolla tai ilman.
En jaksa jahnata enää. Te joille se lakipaperi on niin ihmeellisen tärkeä, tehkää se selväksi jo ensitreffeillä niin täyspäiset osaavat laittaa blokkiin.
Yksi sukulaiseni oli kihloissa, eli avioliittolupaus oli. Olisi halunnut edetä naimisiin. Mies vetkutteli.
Sitten yhdellä illallisella tuttavapariskunta kysyi, koska häät. Mies kierteli.
Sukulainen tajusi lähteä heti, vaikka sattui. Kun tulivat kotiin yöllä, niin pakkasi välttämättömät kamat ja meni ensimmäiseksi yöksi hotelliin. Siitä tuttavien kautta toiseen kämppään.
Löysi sitten vuoden kuluttua uuden miehen, joka on nykyinen aviomies. Itselle merkityksellisistä asioista pitää pitää kiinni. Muuten tulee vain jäätävä katkeruus.
Jos avioliitto olisi "vain allekirjoitus paperiin" niin sehän olisi sitä toisinkin päin, eli ei siitä haittaakaan olisi jos ei muka hyötyäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näen avioliiton syynä myös leskeneläkkeen ja oikeuden hallita yhteistä kotia toisen kuoltua. Aika karuja juttuja kuulee, kun omaiset ovat avopuolison pistäneet kadulle, ennen kuin vainaja on kylmennyt.
Nämä jutut ovat todennäköisesti joko keskittyjä (propagandaa, jolla yritetään pelotella ihmiset naimisiin kun uskotellaan, että muuten he joutuvat katuojaan puolison kuoltua) tai sitten sukulaiset ovat höynäyttäneet ihmistä, joka ei tunne lakipykäliä. Asunnossa virallisesti asuvaahan ei voi noin vain heittää ulos lyhyellä varoitusajalla. Edes vuokranmaksusta laistavaa vuokralaista ei voi käydä nakkaamassa pihalle, vaan homma hoidetaan oikeusteitse. Se asunnossa asuva avopuoliso asuu siellä virallisesti, ja sukulaiset eivät omista asuntoa ennen perunkirjoituksia - jo tähän menee pari, kolme kuukautta. Senkin jälkeen poismuutto hoidetaan lain mukaan eikä suinkaan niin, että
Avioehto ei sulje pois lesken asumisoikeutta.
Miksi tehdä aktiivisesti asioita neutraalin asian eteen? En mene naimisiin koska liitto on itselleni yhdentekevä. Myös esim. koirametsät ovat itselleni yhdentekevä käsite, enkä myöskään aio ostaa tonttia ja perustaa koirametsää. Tatuoinnit ovat itselleni neutraali asia, en siis hanki tatuointia koska EN ERITYISESTI SELLAISTA HALUA.
Siksi että haluaa ilahduttaa toista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehdä aktiivisesti asioita neutraalin asian eteen? En mene naimisiin koska liitto on itselleni yhdentekevä. Myös esim. koirametsät ovat itselleni yhdentekevä käsite, enkä myöskään aio ostaa tonttia ja perustaa koirametsää. Tatuoinnit ovat itselleni neutraali asia, en siis hanki tatuointia koska EN ERITYISESTI SELLAISTA HALUA.
Siksi että haluaa ilahduttaa toista.
Toista voi ilahduttaa vaikka tuomalla lempikarkkeja työpäivän jälkeen kaupasta tai tekemällä aamupalan valmiiksi kun toisella on kiire.
Ilmoitin heti suhteen alussa että en halua naimisiin. Muutaman kerran asiasta on keskusteltu. Mies kunnioittaa päätöstäni ja olisin ollut tosi pettynyt jos olisi yrittänyt alkaa kiristää avioliittoon.