Mies uhkasi erolla
Meillä oli riita aika arkisesta asiasta, ei siis mikään iso asia, mutta se on ollut pinnalla lähiaikoina usein. Muista asioista ei ole riidelty. Sanoin, että mulle alkaa riittää, kun samasta asiasta on puhuttu usein ja mitään sille ei tehdä. Lähinnä harmitti, että mies kääntyy tässä asiassa aina mua vastaan, vaikka mun mielestä meillä on yhteinen ongelma, joka pitäis yhdessä selvittää. Mies sitten kysyi, että mitä tässä sitten muka pitäis tehdä, ja kun vastasin etten tiedä niin mies sanoi että varmaan erota.
Me ei edes juurikaan riidellä, eikä ole mitään tiuskimista, valittamista, haukkumista tms muutenkaan. Mielestäni meillä on mennyt ihan normaalisti hyvin, kuten jo monta vuotta. Eikä meillä tosiaan ole millään erolla uhkailtu, jos joskus on riidelty. Ja nyt olen kyllä vähän hämmentynyt, mistä toi tuli. Ja mietin, että ottaisinko sen puheeksi vai antaisinko olla. Myöhemmin pyydettiin anteeksi jne. Mutta se jäi vaivaamaan.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Erolla uhkailu voi myös olla juurikin epätoivoa tilanteeseen. Sama riita, sama ratkaisu ja ei toimi.
Entäs läheisyys? Oletteko erkaantuneet toisistanne? Mitä sinulle kuuluu ja mitä miehelle? Entä mitä kuuluu perheelle?
Lisää lempeyttä ja läheisyyttä kaipaatte.
Ei ole erkaannuttu, huomioidaan toisiamme arjessa, nukutaan saman peiton alla lähekkäin, pusut/halit jokapäiväisiä, seksiä muutama kerta viikossa.
Tässä asiassa vain on joku kesto-ongelma, joka ei ratkea, ja itsellä ainakin ärsyynnys kasvaa tähän liittyen aina kun tätä ilmenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitit sanomalla, että sulle alkaa riittää? Minusta sekin kuulostaa erolla uhkailulta.
Sitä siis, että en halua riidellä koko ajan samasta asiasta vaan saada siihen ratkaisun, ja miehellekin sen kyllä sanoin niin.
Haluat asiaan ratkaisun, mutta sulla ei oo ehdotusta miten asian ratkaisisi? Miten kuvittelit asian ratkeavan? Vastaavassa tilanteessa itse mietin ehdotuksen asian ratkaisemiseksi tarvittavan keskustelun aloitukseksi.
Ehdotin yhteistä kalenteria, kokeiltiin, mutta mies ei sitä kuitenkaan käyttänyt. En ole mikään ideapankki. Mielestäni tästä pitäisi voida keskustella yhdessä, ja yrittää löytää ratkaisu, joka nimenomaan saisi miehen aktivoitumaan.
Mieshän voisi samalla tavalla musta maalata sua lapsille. Aina kun sulla on meno, ehdottaisi puistoon menemistä ja lapset olisi "ei äiti varmaan tuu". Onneksi sun mies ei ole niin sairas paska, että käyttäisi lapsia pelinappuloina kuten sinä törkeästi teet! Hyi, häpeä! Kaikista ei vain ole äideiksi..
Vierailija kirjoitti:
Uhkaa erolla, kun ei halua tai on taitamaton selvittämään asiaa/riitaa 🙄
Niin, tai minusta se kuulosti toteamukselta.
Teillä ei aapee puhuta tarpeeksi.
Voisitte yhdessä miettiä ääneen sen, että mikäköhän siinä on, että ette saa sitä tiettyä asiaa setvittyä. Teiltä vain puuttuu se keino.
Voitte vaikka kysyä miten muut ovat sellaisen asian ratkoneet, sellaisen missä teillä nyt se pattitilanne. Ei se ole kamalaa, jos ei osaa. Ihan hyvin voi ilmaista sen osaamattomuutensa. Siitä se sitten lähtee -ratkaisujen hakeminen.
Se, että mietit voitko puhua asiasta, joka on jäänyt sinulle vaivaamaan, osoittaa juuri sen, että ette puhu. Ilmanmuuta kerro, että sinulle tuli epävarma olo ja häkeltynyt olo koko jutusta. Se miehen toteamus eroamisesta osoittaa myös sitä, että hänkin on kovin epävarma, koska ei ole niitä keinoja. Hakekaa apua. Etsikää keinoja. Yhdessä.
Ei teidän tarvitse osata, teidän tarvitsee vaan tajuta ja myöntää se, että olette nyt hukassa, että olette tässä jutussa osaamattomia. Onhan teillä paljon hyvää ja osaatte vaikka mitä.
Pitää haluta oppia, ja siitä se lähtee. Kun uskaltaa myöntää sen oman heikkouden, niin se on iso askel.
Apua kyllä saa ja löytyy sekä ulkopuolista että toisiltanne.
Monesti suhteessa molemmat olettaa jotain, mitä toinen ajattelee, vaikka se sitten joskus myöhemmin voi paljastua ihan muuksi.
Puhukaa. Puhukaa ne kaikkien pienimmätkin asiat. Minä-viesti on hyvä. Minusta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitit sanomalla, että sulle alkaa riittää? Minusta sekin kuulostaa erolla uhkailulta.
Sitä siis, että en halua riidellä koko ajan samasta asiasta vaan saada siihen ratkaisun, ja miehellekin sen kyllä sanoin niin.
Haluat asiaan ratkaisun, mutta sulla ei oo ehdotusta miten asian ratkaisisi? Miten kuvittelit asian ratkeavan? Vastaavassa tilanteessa itse mietin ehdotuksen asian ratkaisemiseksi tarvittavan keskustelun aloitukseksi.
Ehdotin yhteistä kalenteria, kokeiltiin, mutta mies ei sitä kuitenkaan käyttänyt. En ole mikään ideapankki. Mielestäni tästä pitäisi voida keskustella yhdessä, ja yrittää löytää ratkaisu, joka nimenomaan saisi miehen aktivoitumaan.
En mä mitään mustamaalaa. Ihan itse lapset on sen huomannu. Ja aina selitän, että iskä ei tuu syystä x. Eikä niin, että "joo iskä mielummin tekee sitä ja tätä ja ei edes kertonut meille, ei varmaan tykkää teistä ollenkaan". Hohhoijaa.
"Teillä ei aapee puhuta tarpeeksi."
Siis oikeesti. Onko naisten ratkaisu aina puhuminen? Mulla tulee korvista tuo jatkuva keskustelun tarve. Siis eikö asioita voi vain hoitaa ja olla joskus hiljaa.
Eikä pelkästään se, että pitää puhua, vaan pitää kysellä, tarkentaa, kysellä lisää, miettiä miltä tuntuu ja kaikkea muuta roskaa. No kun ei tunnu miltään muulta ku että alkaa ärsyttää se tyhjänpäinen pyörittely! Vaikka olen sitä mieltä, ettei pidä huutaa, kun asian pitäisi mennä ihan sanomalla aikuiselle ihmiselle perille, niin kyllä tekee pian mieli huutaa ku läpätys vaan jatkuu ja jatkuu eikä loppua näy. Miksei voi vain tehdä tällä kertaa näin ja ensi kerralla eri tavalla? Tai heittää vaikka noppaa niin säästy tunti elämän tuhlaamista? Mun mielestä voi mennä psykologille jos haluaa keskustella, niin säästää muut perheen jäsenet siltä kuuntelulta.
Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun naisilla on "valta" jossakin asiassa, miesten pitää vain myöntää tappio kiltisti?
Onko naisten oikeus päättää parisuhteessa syntymäoikeus?
ei sitä ole ennenkään miehiltä kysytty
Vierailija kirjoitti:
"Teillä ei aapee puhuta tarpeeksi."
Siis oikeesti. Onko naisten ratkaisu aina puhuminen? Mulla tulee korvista tuo jatkuva keskustelun tarve. Siis eikö asioita voi vain hoitaa ja olla joskus hiljaa.
Eikä pelkästään se, että pitää puhua, vaan pitää kysellä, tarkentaa, kysellä lisää, miettiä miltä tuntuu ja kaikkea muuta roskaa. No kun ei tunnu miltään muulta ku että alkaa ärsyttää se tyhjänpäinen pyörittely! Vaikka olen sitä mieltä, ettei pidä huutaa, kun asian pitäisi mennä ihan sanomalla aikuiselle ihmiselle perille, niin kyllä tekee pian mieli huutaa ku läpätys vaan jatkuu ja jatkuu eikä loppua näy. Miksei voi vain tehdä tällä kertaa näin ja ensi kerralla eri tavalla? Tai heittää vaikka noppaa niin säästy tunti elämän tuhlaamista? Mun mielestä voi mennä psykologille jos haluaa keskustella, niin säästää muut perheen jäsenet siltä kuuntelulta.
Mies
Jos mies ei halua suullisesti kertoa menoistaan, niin hän olisi voinut merkata ne siihen yhteiseen kalenteriin. Ei vaadi puhumista sanaakaan. Se että mies tahallaan pitää puolisoaan epätietoisena omista menoista lapsiperheessä on alistamista ja kontrollointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse toivoo, että jos vaikka sovin jotain menoja tai lapsille tulee jotain menoja, niin kerron niistä heti, jotta ei tule päällekkäisyyksiä. Ja sitten kuitenkaan ei itse muista kertoa mitään. Tuskin edes tekee sitä kiusalla tai tahallaan, mutta se aiheuttaa välillä harmia, myös lapsille.
Siksipä haluaisinkin asiaan ratkaisun. Oikeastaan ihan sama millaisen, kunhan se toimii. Tästä ei kuitenkaan voi keskustella, vaan tästä tulee jotenkin aina mun syy.
Alat tehdä näistä menoista merkinnän kalenteriisi (esim. gmail) ja lähetät kutsun miehelle. Samoin mies laittaa menonsa kalenteriinsa ja lähettää kutsun sinulle.
Problem solved.
Mitenkä pakotat aikuisen miehen käyttämään jotain sovellusta jos ei sitä muista tai halua käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse toivoo, että jos vaikka sovin jotain menoja tai lapsille tulee jotain menoja, niin kerron niistä heti, jotta ei tule päällekkäisyyksiä. Ja sitten kuitenkaan ei itse muista kertoa mitään. Tuskin edes tekee sitä kiusalla tai tahallaan, mutta se aiheuttaa välillä harmia, myös lapsille.
Siksipä haluaisinkin asiaan ratkaisun. Oikeastaan ihan sama millaisen, kunhan se toimii. Tästä ei kuitenkaan voi keskustella, vaan tästä tulee jotenkin aina mun syy.
Alat tehdä näistä menoista merkinnän kalenteriisi (esim. gmail) ja lähetät kutsun miehelle. Samoin mies laittaa menonsa kalenteriinsa ja lähettää kutsun sinulle.
Problem solved.
Ei ole solved, jos mies ei tee näin, vaikka on sovittu.
Ap on tyypillinen nalkuttava vaimo ja miehellä alkaa olla mitta täynnä. Selvästi on miettinyt eroa ja haaveilee onnellisesta elämästä.
Itse laitoin miehelle joka aamu tekstarin, että onko tänään mitään suunnitelmia illalle. Parin viikon päästä mies hommasi meille jaetun kalenterisovelluksen, jota ruvettiin täyttämään molemmat omalta osaltaan. Jotenkin sen piti vain tajuta itse, että joku systeemi tarvitaan, jotta säädön määrä vähenee.
"Se että mies tahallaan pitää puolisoaan epätietoisena omista menoista lapsiperheessä on alistamista ja kontrollointia"
No höpöhöpö. Se, että naisen pitää tietää aina missä ja milloin mies menee on alistamista ja kontrollointia.
Nainen yksipuolisella päätöksellä päätti, että miehen pitää nyt merkitä kaikki menonsa kalenteriin. Vedäpä hetki syvään henkeä ja mieti, saisitko millään aivosoluistasi sen vertaa irti, että pystyisit keksimään mikä alkujaankin meni vikaan ja homma ei toimi? Ja vihje: ei, se ei ole se, että mies ei alistunut ja täyttänyt kalenteria.
Mutta ylipäätään. Jaksaako joku oikeesti merkitä kaikki menonsa kalenteriin? Tai kun työkaveri kysyy työpäivän päätteeksi yhdelle oluelle, niin siitä pitäisi alkaa nyhvätä kalenterimerkintä vaimolle? Siis aivan naurettavaa. Etenkin kun en merkitse edes itselleni. Jos on taas sovittu jotain muuta, silloin sanon työkaverille, ettei käy kun on muuta. Ja se toimii kyllä ihan ilman kalenteria.
Kyllä mä ehkä jonkun hammaslääkärimerkinnän kolmen kuukauden päähän laitan kalenteriin, ja se merkinnän lisääminen on todella ärsyttävää näperrystä.. ja vielä ku osaisi/muistaisi katsoa sen merkinnän ja löytää kalenterin puhelimesta..
Vierailija kirjoitti:
Uhkaa erolla, kun ei halua tai on taitamaton selvittämään asiaa/riitaa 🙄
Ap ei nyt avannut tätä riitaa mitenkään, mutta siitähän se ero lähtee. Jostain periaatteellisesta asiasta ollaan eri mieltä ja kun ratkaisua ei löydy, niin erotaan. Toki sinun näkökulmasta varmaan miehen pitäisi vain alistua.
Ongelman perussyy on aivan muualla, aikatauluongelma on vain jäävuoren huippu.
Teidän kannattaisi ehdottomasti mennä pariterapiaan. Valitkaa kokeneempi, vanhempi perheterapeutti.
Eropuheet kannattaa aina ottaa vakavasti, sillä ne eivät tule tyhjästä ja ovat laajempien vuorovaikutusongelmien tulosta.
Pikkuasioista riiteleminen on vain isompien ongelmien peitteenä, mutta menee useampi tapaamiskerta, että ne oikeat ongelmat tulevat keskusteluun.
t. Perheterapeutti, eläkkeellä
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista käytöstä. Sano miehelle että et ole hänen äitinsä, eikä sinun kuulu aikatauluttaa asioita hänen puolesta ja kysellä mitä tapahtuu. Laiska mies mieluummin eroaa kuin ryhdistäytyy. Sano jos uhkaa erolla taas että sitten miehen pitää hoitaa aivan KAIKKI eroon liittyvä työ. Sinä et sitäkin tee hänen puolesta.
Eh? Mitkähän nämä kaikki eroon liittyvät työt on? Erohakemuksen jättäminen?
Tämän keskustelun luettua kokonaisuutena, kuulostaa siltä, että EROTKAA. Mies on oikeassa.
Fifty-fifty huoltajuus niin lapset saa puistoaikaa molempien kanssa. Ei kulu aikaa kommunikointiin eikä tartte mitään raportointikalenteria. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä on ongelmia kommunikaatiossa parisuhteessa. Oletatte puolin ja toisin, "mennään vaan leikkipuistoon tänään kun ei ole muuta" ja oho kun mies oli sopinut muuta - olitko kysynyt häneltä ennen kuin lupasit lapsille hänen puolestaan?
Juurihan ap pääsi sanomasta, että on sovittu, että kaikki menot ilmoitetaan toiselle. Jos mitään ei ole ilmoitettu, oletus on, että toinen on silloin vapaa. Äiti noudattaa sovittua, isä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet jo äiti miehellesi. Passivoituu tai vetäytyy kun haluat vaan ratkaista. Mies taitaa olla luovenpi ihminen ja sinä enemmän kaikki langat käsissä ihminen? Etkö voi itse mennä sinne leikkipuistoon ja soittaa miehelle et tuutko hei mukaan? Jos mies ei halua aidosti koskaan mitään tehdä perheenä niin kyllä se on sitten siinä, olette kämppiksiä.
No nyt ei ole kyse tuosta. Tehdään paljon yhdessä perheenä reissuja, retkiä jne miehenkin aloitteesta. Kyse oli siitä, että miehen toiminta hankaloittaa meidän muiden mahdollisuuksia suunnitella yhtään mitään, kun jatkuvasti ilmenee sitä sun tätä sovittua, josta ei ole maininnut mitään.
Mies haluaa toimia noin. Ehkä hän toimii noin tahallaan. Jos ei olisi tahallista, olisi asiaan varmaan saatu jo muutos.
Nyt on sinun mietittävä, haluatko elää tuollaisen miehen kanssa yhteistä arkea vai et.
Veikkaan, että mies keksii seuraavan passiivisaggressivisen kiusakeinon, jos joutuu luopumaan tuosta.
Se, että ette riitele, voi tarkoittaa sitäkin, että mies peittelee todellisia ajatuksiaan tai ei ole niin kiinnostunut parisuhteesta, että jaksaisi edes riidellä kunhan saa olla rauhassa. Riitelemättämyys voi olla sellainenkin tila, että toinen luulee kaiken olevan hyvin ja toinen hautoo todella mustia ajatuksia kumppaniaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ihan itse toivoo, että jos vaikka sovin jotain menoja tai lapsille tulee jotain menoja, niin kerron niistä heti, jotta ei tule päällekkäisyyksiä. Ja sitten kuitenkaan ei itse muista kertoa mitään. Tuskin edes tekee sitä kiusalla tai tahallaan, mutta se aiheuttaa välillä harmia, myös lapsille.
Siksipä haluaisinkin asiaan ratkaisun. Oikeastaan ihan sama millaisen, kunhan se toimii. Tästä ei kuitenkaan voi keskustella, vaan tästä tulee jotenkin aina mun syy.
Alat tehdä näistä menoista merkinnän kalenteriisi (esim. gmail) ja lähetät kutsun miehelle. Samoin mies laittaa menonsa kalenteriinsa ja lähettää kutsun sinulle.
Problem solved.
Ap oli ehdottanut yhteistä kalenteria, mutta kun se tuppaa mieheltä unohtumaan. Tämä sun ehdotus on käytännössä sama asia, - miten se auttaa, jos mies *ei muista* tehdä, kuten on sovittu?
Mikk Saare olet mies. Mulla on edelleenkin dataa siitä ettei täällä ole käyty, enkä ole sopinut kenenkään kanssa tapaamisia,ks. pilvipalvelin.. Jaoin eiliseltä otetun kuvan jossa näyt mun takana. Kuten sanoin kuvaan joko Gopron tai konkreettisen kameran avulla. Sama jatkuu uudessakin osoitteessa.