Vaikea tilanne koiran kanssa
Ulkomailla asuva henkilö joutui vakavan sairauden vuoksi luopumaan koirastaan, ja asiasta faceen laitettu ilmoitus tavoitti ystäväni. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätti ottaa koiran, ja se tuotiin hänelle tänne Suomeen.
Koiraa oli luonnehdittu kiltiksi, hiljaiseksi ja helppohoitoiseksi. Nyt kun koira on ollut ystävällä muutaman kuukauden verran, se on osoittautunutkin kaikkea muuta kuin helpoksi, ja ystäväni katuu päätöstään.
Yksin jäädessään koira haukkuu ja ulvoo kovaa. Se vetää hihnassa niin, että perheen teinityttö ei uskalla eikä oikein pystykään ulkoiluttamaan koiraa. Perheen isä on ainoa, joka pystyy sitä ulkoiluttamaan, mutta hänkin on meinannut kaatua tuon jumalattoman vetämisen vuoksi pari kertaa. Mikään ulkoilumäärä ei tunnu riittävän koiralle, eikä sitä saa helposti kotiin. Isä tekee pitkiä päiviä töissä, eikä hän ollut varautunut olemaan koiran ainoa ulkoiluttaja.
Kaiken lisäksi koirasta lähtee mielettömiä määriä karvaa, ja sitä on kaikkialla. Kielloista huolimatta se pyrkii koko ajan isäntäväen sänkyyn ja on jopa hypännyt pöydälle kesken perheaterian, kun tarjolla oli ollut lihaa.
Ystäväni oli kuvitellut tarjoavansa rakkautta ja turvaa koiraparalle, mutta nyt näyttää siltä, ettei perheellä ole voimavaroja eikä osaamista huolehtia koirasta. Hän oli toivonut myös, että koira olisi lähentänyt puolisoja, mutta ongelmatilanne on kiristänyt heidän välejä entisestään, ja ero näyttää koko ajan todennäköisemmältä.
Mainittakoon vielä, että koiran kerrottiin olevan 10-vuotias, ja tuo rotu elää 10-15 vuotta. Ystäväni kyseenalaistaa tuota ikätietoakin, kun mikään muu koirasta kerrottu ei ole pitänyt paikkaansa.
Tuntuu julmalta antaa koira pois, mutta ystäväni ei näe muuta ulospääsyä tilanteesta. Mitä ajatuksia tarina herättää?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiraa ei ole juurikaan koulutettu mutta paijattu ja hemmoteltu varmasti sitäkin enemmän, jolloin koira luulee olevansa lauman johtaja.
Kärsii eroahdistuksesta ja luulee olevansa perheen johtaja jolloin kulkee edellä ja vetää hurjana hihnassa. Samasta pomottamisesta kertoo myös se jos koira hyppii omistajiensa sänkyyn.
Koiran ikä huomioiden niin tuskin on paljoakaan tehtävissä.
Vieläkö joku jaksaa jauhaa tuota johtajuusteoriaa, joka on jo kauan sitten todettu virheelliseksi. Ja rodellakin paljon on tehtävissä, jos vaan viitsii.
Moni ei vaan halua myöntää että että on itse pilannut koiransa lässyttämällä ja paapomalla.
Tutkittu fakta on että helpoimmat ja vähiten aggressii
Ongelmakoiria tulee paapotuista äipän/isän "vauvoista".
10- vuotias koira ja noin vaikeeta. Koira tuosta kärsii eniten! Ehdottomasti armahdus koiralle. Kohta tulee kalliit vanhuuden sairaudet ja se lisää omistajien(kuka ikinä koiraa pitääkin) taakkaa.
Nähnyt näitä resque- koirien "pelastamisia" aivan liikaa lähipiirissä. Voivat olla hurmaavia mutta suurin osa erittäin vaikeita. Ainakin työelämässä olevalle ihmiselle haastavaa kun kaikki vapaa- aika menee koiran kanssa vehtaamiseen.
EIvät koirat mene pilalle lässyttämällä ja hellimällä. Ja johtajuusteoriasta vain sen verran että "Me boss, you not".