Miehen kanssa reissussa, muilla samaa?

Miksi matkustatte ? Kumpi valitsee / määrää matkakohteen ?

Eksän kanssa kun menimme Roomaan, Lontooseen tai Prahaan niin kummallakin oli omat toiveensa mitä haluaa nähdä. Nämä sitten soviteltiin reissuun sulassa sovussa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yhteisymmärryksessä sovitaan päivän ohjelma, molemmat tekee omat ehdotukset ja niistä sitten päätetään. Miehelläni on ilmiömäinen karttamuisti, kun liikutaan kaupunkialueella, hän katsoo aamulla karttaa ja johdattaa läpi aamupäivän reitin, tauolla katsoo uudestaan karttaa ja taas matka jatkuu. Jos ollaan vuokra-autolla liikenteessä mies ajaa (hän pitää enemmän ajamisesta, toki jos paljon päivässä ajoa vaihdetaan välillä kuskia) ja minä luen karttaa.

Paperikartalla liikenteessä? Retromatkailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee. Miehet eivät ymmärrä mitä se metatyö on, olettavat vain että kun nainen aina kaiken sen tekee, niin varmaan nauttii siitä, kuten siivoamisestakin. Miksi mies vaivautuisi kun naisen mielestä kuitenkin tekee kaiken väärin, joten ei tee mitään, olettaa että nainenkin on siihen tyytyväinen kun saa rauhassa tehdä ja päättää kaikesta.

 

Entä jos miestä ei kiinnosta sen kummemmin. Vaimo haluaa lomalle ja mies ajattelee, että mikäs siinä, lähdetään pois. Ei se vastenmielistä ole muttei niin kiinnostavaa, että itse ehdottaisi moista. Vaimo on innoissaan ja suunnittelee retkiä ja ohjelmaa. Mies nyökkäilee mukana. Käyhän se jos kerta noita haluat. Kuljen mukana koska näin vaimon kanssa kuuluu tehdä. Ja onhan mukavaa viettää vaimon kanssa aikaa. Yksi päivä ei lähdetäkään minnekään. Mies loikoilee tyytyväisenä hotellihuoneessa kunnes joskus i

Entäs, jos mies oli se, joka reissun halusi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yhteisymmärryksessä sovitaan päivän ohjelma, molemmat tekee omat ehdotukset ja niistä sitten päätetään. Miehelläni on ilmiömäinen karttamuisti, kun liikutaan kaupunkialueella, hän katsoo aamulla karttaa ja johdattaa läpi aamupäivän reitin, tauolla katsoo uudestaan karttaa ja taas matka jatkuu. Jos ollaan vuokra-autolla liikenteessä mies ajaa (hän pitää enemmän ajamisesta, toki jos paljon päivässä ajoa vaihdetaan välillä kuskia) ja minä luen karttaa.

Paperikartalla liikenteessä? Retromatkailua.

Vai olisiko ihan vaan googlemaps tai vastaava?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee. Miehet eivät ymmärrä mitä se metatyö on, olettavat vain että kun nainen aina kaiken sen tekee, niin varmaan nauttii siitä, kuten siivoamisestakin. Miksi mies vaivautuisi kun naisen mielestä kuitenkin tekee kaiken väärin, joten ei tee mitään, olettaa että nainenkin on siihen tyytyväinen kun saa rauhassa tehdä ja päättää kaikesta.

 

Entä jos miestä ei kiinnosta sen kummemmin. Vaimo haluaa lomalle ja mies ajattelee, että mikäs siinä, lähdetään pois. Ei se vastenmielistä ole muttei niin kiinnostavaa, että itse ehdottaisi moista. Vaimo on innoissaan ja suunnittelee retkiä ja ohjelmaa. Mies nyökkäilee mukana. Käyhän se jos kerta noita haluat. Kuljen mukana koska näin vaimon kanssa kuuluu tehdä. Ja onhan mukavaa viettää vaimon kanssa aikaa. Yksi päivä ei lähdetäkään minnekään. Mies loiko

Entäs, jos mies oli se, joka reissun halusi?

Silloin ei vaimo valita jos lähtee miehen suunnittelemalle reissulle. Silloin ei ole aikatauluja eikä ennakkoon suunniteltuja retkiä. On loma jossa nautitaan vapaasta ilman velvollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Olet väärässä. Oletat nyt minun (ap) olevan joku terroristi miehen elämässä, ja hän vankina kellarityrmässä.

Olen itse hyvinkin joustava persoona, ja houkuttelen miestä useinkin vapaa-ajalla esim. menemään omiin juttuihin, ja toki lähden kyllä matkaan, jos hän ehdottaa jotain tekemistä.

Se kun on sen verran harvinaista lystiä, kerran vuoteen, että mies vaikka laittaa viestiä töistä tullessaan, että mentäiskö syömään. Varmasti lähden, ja vaikka se olisi linja-autoaseman grilli, niin kyllä sopii.

Lomilla tämä vaan käy tylsäksi, kun ihan jo se lippujen ja päivien suunnittelu ja varailu on ihan oikeasti rasittavaa.

Se, että teet asiasta heti mustavalkoista kylläkin kertoo aika paljon persoonastasi. En missään nimessä väittänyt sinua miksikään terroristiksi, mutta jo tästä tekstistä tulee aika vahvasti esille tuo vahva persoonasi. Ja et edes osaa selkeästi ottaa kritiikkiä vastaan tai ajatella sitä, että et selkeästi ole kommunikoinut miehen kanssa selkeästi ja rakentavasti. 

Tässä ei ole mitään tekemistä sen kanssa oletko joustava. Tässä on paljon tekemistä sen kanssa, että olet huomo kommunikoimaan miehellesi halujasi ja odotuksiasi, ja odotat, että mies kykenee jotenkin maagisesti lukemaan ajatukseksi ja löytämään sieltä sen mitä sinä häneltä odotat ja haluat. 

Ja tuossahan selkeästi teidän parisuhdedynamiikka tulee jo esille. Kerran vuodessa mies saattaa jotain tehdä. Hän on omaksunut sen, että sinä teet koska tämä on teidän keskeinen dynamiikka. Sitä ihmettelen miksi kuvittelet, että tämä dynamiikka muuttuu kun sinä päässäsi sitä haluat etkä asiasta kommunikoi? 

Meillä nimen omaan mies on aina puoli väkisin raahaamassa minua joka ikiseen museoon ja muuhun nähtävyyteen, jotka eivät minua välttämättä kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi matkustatte ? Kumpi valitsee / määrää matkakohteen ?

Nämä kysymykset on aika erikoisia..

Miksi nykyaikana matkustellaan ylipäätään? No, se nyt vaan on mahdollista, ja ihan mukava joskus irrottautua siitä kodin ympäristöstäkin. Ja huom. matkustaminen voi tapahtua ihan kotimaassakin.

Kumpi *määrää/valitsee*? Ei suoranaisesti kumpikaan, varsinkaan määrää, vaan yhdessä jutellaan olisiko kaupunki- vai rantakohde, lähellä vai kaukana.

Mies nyt vaan ei saa mitään vietyä sinne suoritustasolle, kun ne visakortin numerot pitäisi oikeasti alkaa näppäilemään varaussivustoille.

Ei ole.

Rakastan matkojen järjestelyä ja olen työskennellyt alallakin joten aika luontevasti kaikki on jäänyt mulle jo vuosikymmenten ajan. Oikeastaan mua ei edes häiritse, näin saan sellaisen loman kuin haluan.

Nyt varaan lennot vain itselleni koska asun osittain ulkomailla ja ilmoitan miehelle päivät, yleensä jompaan kumpaan suuntaan menemme samaa matkaa. Yllätyin kun hän ilmoitti ensivuodelle lomakohdetoivomuksen johon jatkamme 2. kodistamme, ei ollenkaan sellainen paikka kun kuvittelisin. Mutta sopii molemmille, saarielämää viikon verran kun muuten asumme saman maan sisäosassa. 

Mä oon tuo mies kaikilla matkoilla. Ystävä on aina miettinyt kaiken valmiiksi. Mun mielestä kaikkea ei tarvi suunnitella. Lomalla nautin missä vaan, missä on juomaa ja hyvää ruokaa saatavilla. Joku museo ja joku kaunis luontoihailu siihen niin riittää. En suorita lomaa. Sitä paitsi asioita voi selvittää ihan paikan päälläkin kun on nää älykännykät.

Sinä haluat suoritettavaksi aikataulutetun minuuttiloman, miehelle kelpaisi spontaani seikkailu. Ja koska sinä joka tapauksessa päätät kaiken, niin hän on aikaa sitten oppinut, että kun reissussa on hiljaa, niin sinä et koko ajan kiukkua ja saa itkupotkuraivareita.

Sinä vertailet, varaat, suunnittelet - ja unohdat, että miehellä voisi olla joku mielipide. Mutta et turhaan kuuntele, koska hyvin tiedät, että jos tehdään asiat a ja b ja c, niin pitää olla hotelli alueelta D eikä sieltä rannasta, mistä näkisi joelle ja yli kaupungin, koska siellä ei ole metroasemaa jne.

Todennäköisesti miehelle mieluisin loma olisi ison jalkapallo-ottelun tai formulakisan seuraaminen, mutta eihän sinun kanssasi sellainen ole mahdollista.

Mies ei enää ota mukaansa mihinkään, koska 20v tyttäremme tulee aina mukana.

Minäkin olen kuten miehesi. Ystäväni suunnittelevat kaiken ja kuljen perässä. En jotenkin jaksa suunnitella, mulle on ihan sama. Tykkään muutenkin pakettimatkoista, joissa on järjestetyt retket ja all inclusive.

Ei ole tuollaista. Yksi ihan kohokohtia matkassa on suunnittelu yhdessä. Isot raamit ja lennot kuntoon kotona ja yksityiskohdat perillä.

Sun kannattaa ap ihan suoraan ehdottaa, että suunnittelette seuraavan reissun yhdessä. Älä syyllistä menneistä, vaan innostukaa. Voi olla että kumppanilla on mielipiteitä jo ihan kohdevalinnasta tai lomatyypistä: löhöäminen, luontoloma, kaupunkiloma, urheiluloma. Tai siitä että matkustetaanko ylipäänsä.

Kannattaa satsata tuohon keskusteluun, on paljon kivempaa sitten. Olet ehkä ollut niin aktiivinen ekoilla kerroilla, että toinen on ajautunut paitsioon.

Vierailija kirjoitti:

Sinä haluat suoritettavaksi aikataulutetun minuuttiloman, miehelle kelpaisi spontaani seikkailu. Ja koska sinä joka tapauksessa päätät kaiken, niin hän on aikaa sitten oppinut, että kun reissussa on hiljaa, niin sinä et koko ajan kiukkua ja saa itkupotkuraivareita.

Sinä vertailet, varaat, suunnittelet - ja unohdat, että miehellä voisi olla joku mielipide. Mutta et turhaan kuuntele, koska hyvin tiedät, että jos tehdään asiat a ja b ja c, niin pitää olla hotelli alueelta D eikä sieltä rannasta, mistä näkisi joelle ja yli kaupungin, koska siellä ei ole metroasemaa jne.

Todennäköisesti miehelle mieluisin loma olisi ison jalkapallo-ottelun tai formulakisan seuraaminen, mutta eihän sinun kanssasi sellainen ole mahdollista.

Oletat.

Oletat väärin.

No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille. 

Olet varmasti keskustellut asiasta kuten aikuinen, etkä vain mököttänyt ja olettanut että miehesi ymmärtää ongelman?

Vierailija kirjoitti:

No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille. 

Meillä on tehty niin, että kummatkin etsii sopivia majoituksia ja sitten päätetään päivät niin, että kukin päättää mitä silloin tehdään. Näin tehdään reissun aikana sellaisia juttuja, mitä kumpikin haluaa tehdä. Eli minun päivänä tehdään sitä mitä minä haluan, miehen päivänä sitä mitä mies haluaa. Muutama päivä on ihan vaan oleilua ja rentoutumista, sekä muutama päivä sellaista että katsotaan paikan päällä mitä halutaan tehdä. Toimii aina, mutta tarvitsee sen, että osataan kumpikin kommunikoida selkeästi.