Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa reissussa, muilla samaa?
05.08.2024 |
Onko muilla pariskunnilla tätä samaa, itselleni ainakin miltei hermoromahduksen tuottavaa ilmiötä, että lomamatkoilla mies vain *tulee perässä*, nauttii järjestetystä ohjelmasta ja oleskelustaan. Ei mahdollisesti vilkaisekaan karttaa, että missä olisi mielenkiintoisia kohteita, missä voitaisiin syödä jne.
Kun kysyt: mitäs tekisi mieli ruokailla tänään, niin vastaus on: ihan sama, mulle käy kaikki.
Minä höpötän ja ehdottelen hotellilla seuraavan päivän mahdollisia kohteita ja miten niihin kuljetaan jne. Tilaan taksit, varaan hotellit ja lennot, katson aamiaispaikat, varaan nähtävyydet ym ym.
Yhtenä päivänä en enää jaksanut toimia matkanohjaajana, joten odotin miehen havahtumista, ja lojuttiin sitten hotellihuoneessa klo 20:een. Siinä kohtaa hän kysyy, että eikö me mennäkään tänään mihinkään.
Muuten kyllä, ihan hyvä mies, kantaa kapsäkit ja osallistuu, mutta onko tämä siis jotenkin miehille tyypillistä lomapassiivisuutta - nainen hoitaa kyllä.
Kommentit (252)
Ah, kuulostaa niin tutulta. Ex-miehen kanssa lomailu ja reissut oli just tuollaista perässävetämistä aina. Ei siis todellakaan ollut normaalisti mikään tossun alla oleva vätys ja tykkäsi reissata, mutta hän ei vaan itse halunnut osallistua järjestämiseen ja ohjelman suunnitteluun millään tavalla. Reissuilla mies lampsi rantatossuissaan lomafiiliksessä perässä ja minä pidin huolta ihan kaikesta, todella rentouttavaa. Sanottakoon vielä, että hänellä ei ollut minkäänlaista aikakäsitystä, esim. Mihin aikaan pitää olla lentokentällä tai paljonko menee aikaa kun siirrytään paikasta toiseen, vaan minä pidin siitäkin huolta ja hoputin venyvää ja vanuvaa miestä. Joka kerta vitutti katsoa sitä touhua.
Lomalla tottakai pitää olla rennosti, mutta kyllähän reissuilla käydään katsomassa nähtävyyksiä, syödään erilaisissa paikoissa, tehdään asioita jne. Jos en olisi ottanut niistä selvää ja ollut järjestämässä ohjelmaa, olisimme varmaan maanneet koko viikon hotellihuoneessa ja korkeintaan käyneet syömässä jossain mäkkärissä. Nykyisen miehen kanssa mietitään reissut yhdessä. Hän myös selvittää asioita oma-aloitteisesti etukäteen ja myös varaa reissuja, eikä kaikki jää vain minun hoidettavaksi, joten lomatkin on nykyään paljon rennompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet varmasti keskustellut asiasta kuten aikuinen, etkä vain mököttänyt ja olettanut että miehesi ymmärtää ongelman?
Tietysti olen. Kyllä mä kommunikoida osaan, ja ihan rakentavaan hyvään sävyyn. Tuo vihjauksesi, että mökötän ja oletan jotain miehen ajatustenlukutaitoa, on vähän ikävä mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me yhteisymmärryksessä sovitaan päivän ohjelma, molemmat tekee omat ehdotukset ja niistä sitten päätetään. Miehelläni on ilmiömäinen karttamuisti, kun liikutaan kaupunkialueella, hän katsoo aamulla karttaa ja johdattaa läpi aamupäivän reitin, tauolla katsoo uudestaan karttaa ja taas matka jatkuu. Jos ollaan vuokra-autolla liikenteessä mies ajaa (hän pitää enemmän ajamisesta, toki jos paljon päivässä ajoa vaihdetaan välillä kuskia) ja minä luen karttaa.
Paperikartalla liikenteessä? Retromatkailua.
Vai olisiko ihan vaan googlemaps tai vastaava?
Tosin pakko sanoa, että jos netti ei pelitä - ja uskomattoman usein ulkomailla näin on - niin paperikartta on verraton apu. Aina ei ole maksutonta wifiä käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä haluat suoritettavaksi aikataulutetun minuuttiloman, miehelle kelpaisi spontaani seikkailu. Ja koska sinä joka tapauksessa päätät kaiken, niin hän on aikaa sitten oppinut, että kun reissussa on hiljaa, niin sinä et koko ajan kiukkua ja saa itkupotkuraivareita.
Sinä vertailet, varaat, suunnittelet - ja unohdat, että miehellä voisi olla joku mielipide. Mutta et turhaan kuuntele, koska hyvin tiedät, että jos tehdään asiat a ja b ja c, niin pitää olla hotelli alueelta D eikä sieltä rannasta, mistä näkisi joelle ja yli kaupungin, koska siellä ei ole metroasemaa jne.
Todennäköisesti miehelle mieluisin loma olisi ison jalkapallo-ottelun tai formulakisan seuraaminen, mutta eihän sinun kanssasi sellainen ole mahdollista.
Oletat.
Oletat väärin.
Kannattaa kokeilla. Miehelläkin on oikeus lomiin, jotka on oikeita lomia eikä suorittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille.
Voi olla, että yllättyisit: mies näyttäisi, että matkatoimistoilta saa jonkun toisen valmiiksimiettimän paketin. Ei selvittelyä, ei varaamista, ei vaivaa, kaikki on valmiina, riittää, että maksat.
Jos toisen järjestely toimii niin mikä ettei. Pääasia että molemmat toteuttavat itselleen luonnollista roolia ilman miellytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jin ja Jang, molempia pitää mielestäni olla. Silloin suhde on harmoninen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä haluat suoritettavaksi aikataulutetun minuuttiloman, miehelle kelpaisi spontaani seikkailu. Ja koska sinä joka tapauksessa päätät kaiken, niin hän on aikaa sitten oppinut, että kun reissussa on hiljaa, niin sinä et koko ajan kiukkua ja saa itkupotkuraivareita.
Sinä vertailet, varaat, suunnittelet - ja unohdat, että miehellä voisi olla joku mielipide. Mutta et turhaan kuuntele, koska hyvin tiedät, että jos tehdään asiat a ja b ja c, niin pitää olla hotelli alueelta D eikä sieltä rannasta, mistä näkisi joelle ja yli kaupungin, koska siellä ei ole metroasemaa jne.
Todennäköisesti miehelle mieluisin loma olisi ison jalkapallo-ottelun tai formulakisan seuraaminen, mutta eihän sinun kanssasi sellainen ole mahdollista.
Oletat.
Oletat väärin.
Kannattaa kokeilla. Miehelläkin on
Olenhan mä usein kokeillutkin. Niille lomille meillä ei vaan ole lentolippuja, eikä hotellia miehen toimesta, joten vähän laihaksi jää reissun sisältö jo ihan lähdössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan. Mutta mä en ole alkanutkaan matkanjohtajaksi. Reissussa menen niihin kohteisiin jotka mua itseäni kiinnostaa ja mies tulkoon mukana jos haluaa. Useimmiten ei eikä itse ehdota juuri mitään niin mennään sitten näin.
"kyllähän reissuilla käydään katsomassa nähtävyyksiä"
Ei välttämättä. Nähtävyyksissä ei ole mitään pakollista ja osa ihmisistä ei välitä niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi uittu mikä ULISIJA!
Mikä on ulinan määritelmä? Sitä kun täällä niin usein viljellään, niin olisi kiva tietää, mitä sillä tarkoitetaan.
Jos meinaat sellaista Husky-koirien tekemää huutoa, niin se muistuttaa enemmän kyllä tuota sinun kommenttiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille.
Voi olla, että yllättyisit: mies näyttäisi, että matkatoimistoilta saa jonkun toisen valmiiksimiettimän paketin. Ei selvittelyä, ei varaamista, ei vaivaa, kaikki on valmiina, riittää, että maksat.
No ei saa mitään sellaista valmista pakettia, että matkan sisäiset reissut ja syömiset on mietitty ja varattu valmiiksi.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä miehiä ei kiinnosta paskan vertaa ulkomailla matkailu tai nähtävyyksien katselu. Tulevat mukaan vain miellyttääkseen naistaan.
Minkälaisia saamattomia nyhveröitä te olette oikein kumppaniksenne kelpuuttaneet? Kyllä minun mieheni on ainakin aina ollut todella aktiivinen reissujen suunnittelussa. Molemmat mietimme kohteita, joihin mennä, selvitämme lomaktiviteetteja, joita tehdä, vertailemme hotelleja, etsimme ravintolasuosituksia jne., ja hoidamme käytännön järjestelyt tasapuolisesti. Ei tulisi mieleenkään olla yhdessä sellaisen miehen kanssa, jota ei kiinnosta matkailu ja joka ei kykene ottamaan omaaloitteellista roolia matkan suunnittelussa. Välillä kumpikin meistä myös järjestää yllätysmatkoja toiselle osapuolelle, jolloin se järjestävä osapuoli toki tekee valmistelut yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan. Mutta mä en ole alkanutkaan matkanjohtajaksi. Reissussa menen niihin kohteisiin jotka mua itseäni kiinnostaa ja mies tulkoon mukana jos haluaa. Useimmiten ei eikä itse ehdota juuri mitään niin mennään sitten näin.
Tämäkin on ihan hyvä järjestely. Mä vaan tunnen itse sitten huono omaatuntoa, kun *jätin* toisen itsekseen.
Mitä sinun miehesi tekee tuona aikana, kun sinä kiertelet muualla?
Mun mies on puolestaan sitä tyyppiä, joka on kova suunnittelemaan, järjestämään ja toteuttamaan, mitä tulee yhteisiin lomajärjestelyihin. Epäilenkin kyseessä olevan enemmän persoonaan kuin sukupuoleen linkittyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan mies omasta tahdostaan ole naisen kanssa lomamatkalla. Ikuista säätämistä ja jatkuvaa patsaiden tai museoiden tuijottamista. Anna kerrankin miehen mennä omalle lomalle tai omien kavereiden kanssa, sillä lomalla voi olla todella virkistävä vaikutus.
Parempi päästää tuollainen mies kokonaan kavereiden seuraan, kun naisesta ei ole kuin haittaa.
Vierailija kirjoitti:
"kyllähän reissuilla käydään katsomassa nähtävyyksiä"
Ei välttämättä. Nähtävyyksissä ei ole mitään pakollista ja osa ihmisistä ei välitä niistä.
Tämä on ihan totta ja jokainen voi reissussa tehdä mitä huvittaa. Itse haluan nähdä eri paikkoja ja vierailla nähtävyyksillä. Se on itselle vähän niinkuin se juttu siinä, miksi jonnekin tiettyyn paikkaan haluan.
Suunnittelemme molemmat, tai itse asiassa koko perhe. Ensin yhdessä päätetään kohde: punnitaan eri paikkojen plussat ja miinukset, mitä itse kukin haluaisi tehdä ja mikä mahtuu budjettiin. Sitten etsitään sopivat hotellit, lennot tai matkapaketti, varataan auto yms. Matkan lähestyessä jokainen vähän tutustuu kohteeseen. Tykkään ostaa kohteesta kirjan, jota selailen etukäteen ja vinkkejä haetaan myös vaikka blogeista ja youtubesta. Mitään kellon- tai edes päiväntarkkaa emme etukäteen suunnittele, mutta jokainen listaa asioita, mitä ainakin haluaisi tehdä/nähdä. Paikan päällä sitten selviää paremmin esim. mitä kaikkea yhden päivän aikana on realistista tehdä, millainen liikenne on eli miten ehtii ja jaksaa ajella ympäriinsä. Seuraavan päivän suunnitelmat muotoutuvat yleensä edellisenä iltana ja vaihtuvat vielä lennossa päivän kuluessakin.
Mies suunnittelee jonkin verran enemmän, hän kun tykkää mennä ja tehdäkin enemmän. Aina välillä otamme lasten kanssa päivän altaalla ja mies menee vaeltamaan tms. Välillä käyn yksin vaikka museoissa, kun mies ja lapset tekevät omiaan.
Mielestäni meillä on sopivasti vastuuta, vapautta ja rentoutta. Kenenkään ei tarvitse suunnitella yksin, kaikki saavat mieleistään ohjelmaa, eikä kaikkea tarvitse tehdä koko ajan yhdessä. Olemme reissussa yleensä 2-3 viikkoa kerrallaan ja siinä ajassa ehtii hyvin nähdä kaikkea ja toisaalta, on vähän pakkokin olla välillä erillään, ettei hermot mene jatkuvaan yhdessäoloon.
Joulupukin pajakylässä voi tapahtua taianomaisia asioita..