Mistä voi kertoa se, että olen koko ajan ärsyyntynyt miehelleni
Oikeastaan joka päivä lähes koko ajan. Paitsi silloin kun hän ei ole kotona tai kun itse olen muualla. Pelkkä hänen läsnäolo saa minut ärtyneeksi ja ärsyyntyneeksi. Muuten olen iloinen ja hyvällä mielellä. Hänen ei edes tarvitse tehdä mitään (ärsyttävää) sillä hetkellä vaan ärtymykseni alkaa heti kun kuulen avaimen kääntyvän lukossa tai kun olen menossa kotiin ja tiedän hänen olevan kotona. Yritän kyllä käyttäytyä häntä kohtaan hyvin eli en tiuski enkä raivoa tms., mutta on vaikea pidätellä näyttämästä ärsytystään. Mistä tämä voi kertoa? Mitään isoa ongelmaa kuten pettämistä, pahoja riitoja tms ei parisuhteeseemme liity. Minua vain v i tuttaa mies ja hänen olemassaolo koko ajan. Eikä tarvitse tulla haukkumaan minua kommentteihin, en kohtele miestäni huonosti. Eroa olen välillä miettinyt ja mies tietää etten ole tyytyväinen parisuhteeseemme. Hän ei halua erota.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä sinua miehessä ärsyttää? Onko syy tässä miehessä vai haluatko että asiat sujuisivat aina kuten sinä tahdot ja kun eivät suju siirrät ärtymyksen mieheesi?
Tekisi mieli vastata, että kaikki ärsyttää. Se miten hän ei laita pyykkejä pyykkikoriin, tiskejä tiskiin, roskia roskiin. Se miten hän ei oma-aloitteisesti tee kotona yhtään mitään, tekee vain ne mitä aina erikseen ja yksitellen käsken, muistutan ja melkein vahdin, että tekee. Se miten hän haluaa minulta valtavan paljon huomiota, jota itse en millään jaksaisi antaa, koska aikani menee pakollisista asioista huolehtimiseen. Se miten tuntuu ettei hän ole enää mikään tasaveroinen kumppani elämässä vaan joku perässä vedettävä riippa. Se miten hän viettää paljon aikaa juoruiluun (puhelimessa kavereiden kanssa ja tavatessakin juoruilivat todella paljon muiden, puolituttujen, ihmisten asioista). Se mit
Enää? Jotenkin salakavalasti tilanne on ajautunut vasta lähiaikoina tuollaiseksi?
Kysyt ja myös vastaat itsellesi aloituksessasi. Siitä et kerro mitään miksi et ole tyytyväinen parisuhteeseesi.
Nuo on pieniä asioita. Mutta onko niiden takana toinen syy? Että kaikki pyörii vain hänen ympärillään? Että tuntuu ettei sinulla ole väliä, ettei tarpeillasi ole väliä?
Kuulosta siltä, että et ole valmis vakiintuneeseen suhteeseen ja alat oikkeuilemaan kun yrität. Paska homma varsinkin miehelle, mutta erota tuossa tietenkin pitää. Ei kannata itseään eikä toista pitää löysässä hirressä. Jos pitkität hommaa, niin sinusta tulee se pahis vaikka mies ei haluaisikaan erota.
Suosittelen tarjoamaan miehelle kunnon sulkion asiasta. Olet hänelle sen velkaa kuin myös eron. Saattaahan hän silti jäädä kaipaamaan joksikin aikaa, mutta helpompaa se on ennemmin kuin myöhemmin. Nyt on syksy ja talvi aikaa nuolla haavoja. Kesällä sitten maailma näyttää taas paremmalta. Onnea teille kummallekin. Toivottavasti saat hoidettua homman ilman arpea ihmissuhteissa.
M30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä sinua miehessä ärsyttää? Onko syy tässä miehessä vai haluatko että asiat sujuisivat aina kuten sinä tahdot ja kun eivät suju siirrät ärtymyksen mieheesi?
Tekisi mieli vastata, että kaikki ärsyttää. Se miten hän ei laita pyykkejä pyykkikoriin, tiskejä tiskiin, roskia roskiin. Se miten hän ei oma-aloitteisesti tee kotona yhtään mitään, tekee vain ne mitä aina erikseen ja yksitellen käsken, muistutan ja melkein vahdin, että tekee. Se miten hän haluaa minulta valtavan paljon huomiota, jota itse en millään jaksaisi antaa, koska aikani menee pakollisista asioista huolehtimiseen. Se miten tuntuu ettei hän ole enää mikään tasaveroinen kumppani elämässä vaan joku perässä vedettävä riippa. Se miten hän viettää paljon aikaa juoruiluun (puhelimessa kavereiden kanssa ja tavatessakin juoruilivat todella paljon muiden, puolituttujen, ihmisten asioista). Se mit
Oletko jo kertonut tuon listan miehellesi? Juoruileva mies? Örp.
Oletko (kauko)ihastunut toiseen? Silloin oma puoliso usein alkaa v tuttaa
Vierailija kirjoitti:
Nuo on pieniä asioita. Mutta onko niiden takana toinen syy? Että kaikki pyörii vain hänen ympärillään? Että tuntuu ettei sinulla ole väliä, ettei tarpeillasi ole väliä?
Niin, varmaan on tuollaista oloa minulla, että kaikki pyörii vain hänen ympärillä. Että minun tarpeilla ei ole enää väliä. Jos häneltä kysyy asiasta, niin hän vastaa, että minun tarpeilla on paljon väliä ja hän tietenkin haluaa ne huomioida, mutta ei tunnu siltä arjessa yhtään. Hän kyllä huomioi minua joillain sellaisilla asioilla, joita rahalla voi ostaa (ravintolaillallinen, joku lahja tms), mutta ei muuten. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia?
On kaksi alakouluikäistä lasta. Ap
Mies ei huomioi sinua tarpeeksi. Ottaa sinut itsestäänselvyytenä ja käyttää sinua vain tyydyttääkseen tarpeensa.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia?
Mies täyttänyt ne naisen unelmat perheestä, jne ja miehestä on tullut tarpeeton?
Nyt puet leopardilegginssit ja menet mummotuneliin!
Vierailija kirjoitti:
En tunne enää rakastavani, en tiedä, että pidänkö enää edes. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta (olemme molemmat 46-vuotiaita). Tiedän, että pitkässä suhteessa rakkauden tunteet voi vaihdella. Mutta onko voimakas vi tutus enää normaalia? Ap
Eli olin oikeassa, keksi-iän voimaantuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä sinua miehessä ärsyttää? Onko syy tässä miehessä vai haluatko että asiat sujuisivat aina kuten sinä tahdot ja kun eivät suju siirrät ärtymyksen mieheesi?
Tekisi mieli vastata, että kaikki ärsyttää. Se miten hän ei laita pyykkejä pyykkikoriin, tiskejä tiskiin, roskia roskiin. Se miten hän ei oma-aloitteisesti tee kotona yhtään mitään, tekee vain ne mitä aina erikseen ja yksitellen käsken, muistutan ja melkein vahdin, että tekee. Se miten hän haluaa minulta valtavan paljon huomiota, jota itse en millään jaksaisi antaa, koska aikani menee pakollisista asioista huolehtimiseen. Se miten tuntuu ettei hän ole enää mikään tasaveroinen kumppani elämässä vaan joku perässä vedettävä riippa. Se miten hän viettää paljon aikaa juoruiluun (puhelimessa kavereiden kanssa ja tavatessakin juoruilivat todella paljon muiden, puolituttujen, ihmisten asioista). Se mit
No kyllähän tuossa tuli monta asiaa ja myös niitä arvioita siitä,miksi ärsyttää (koet ettei sinulla ja puolisollasi ole tasa-arvoinen suhde).
Mulla on ihan sama tilanne ja olen alkanut harkita eroa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulosta siltä, että et ole valmis vakiintuneeseen suhteeseen ja alat oikkeuilemaan kun yrität. Paska homma varsinkin miehelle, mutta erota tuossa tietenkin pitää. Ei kannata itseään eikä toista pitää löysässä hirressä. Jos pitkität hommaa, niin sinusta tulee se pahis vaikka mies ei haluaisikaan erota.
Suosittelen tarjoamaan miehelle kunnon sulkion asiasta. Olet hänelle sen velkaa kuin myös eron. Saattaahan hän silti jäädä kaipaamaan joksikin aikaa, mutta helpompaa se on ennemmin kuin myöhemmin. Nyt on syksy ja talvi aikaa nuolla haavoja. Kesällä sitten maailma näyttää taas paremmalta. Onnea teille kummallekin. Toivottavasti saat hoidettua homman ilman arpea ihmissuhteissa.
M30
Me olemme olleet 15 vuotta yhdessä, olemme naimisissa, on kaksi alakouluikäistä lasta. Eli kyllä minä kai aika hyvä sitoutumaan olen. Mitään toisia miehiä ei ole koskaan tämän parisuhteen aikana ollut. Koska on lapsia niin eroon on aika iso kynnys. Ap
Sinulla on vaihdevuodet menossa. Siitä se johtuu.
Ellet siis jo aiemmin ole tuntenut vastenmielisyyttä miestäsi kohtaan. Käy lääkäristä droppia vaivaan.
Vaikka olisit sinkku ja asuisit kämppäkaverin kanssa, se kämppis ärsyttäisi yhtä lailla. Purat vitutuksesi lähimpään henkilöön, johon sen voit purkaa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne enää rakastavani, en tiedä, että pidänkö enää edes. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta (olemme molemmat 46-vuotiaita). Tiedän, että pitkässä suhteessa rakkauden tunteet voi vaihdella. Mutta onko voimakas vi tutus enää normaalia? Ap
Teillä on molemmilla vaihdevuodet. Hoidetaan ensin hormonikorvaushoidolla oma pää kuntoon, mieti eroa vasta sen jälkeen. Heräiletkö aamuyöllä? Tämä on varma merkki.
N47
Vierailija kirjoitti:
En tunne enää rakastavani, en tiedä, että pidänkö enää edes. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta (olemme molemmat 46-vuotiaita). Tiedän, että pitkässä suhteessa rakkauden tunteet voi vaihdella. Mutta onko voimakas vi tutus enää normaalia? Ap
Oho. Vai 46v. Sun kannattaa ehkä miettiä miten paljon teidän ikäluokassa on miehesi kaltaisia miehiä jotka ei dokaa, tai ole muuten syvällä elämässään. Tuossa iässä varmaankin löydät vielä uuden parisuhteen, mutta myöhemmin se alkaa olla jo lottoamista.
Voimakas vitutus ei ole normaalia, eikä ole sekään, että ilmeisesti mies ei ole ottanut asiaa vakavasti ja yritä osaltaan tehdä asioita paremmaksi. Terapia, tai ero. Ei kai tuossa muuta. Pariterapia saattaisi antaa miehellesi henkistä työkaluarsenaalia jonka avulla tiedostaa tilanne paremmin ja ehkä tehdäkin jotain asialle.
M30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä sinua miehessä ärsyttää? Onko syy tässä miehessä vai haluatko että asiat sujuisivat aina kuten sinä tahdot ja kun eivät suju siirrät ärtymyksen mieheesi?
Tekisi mieli vastata, että kaikki ärsyttää. Se miten hän ei laita pyykkejä pyykkikoriin, tiskejä tiskiin, roskia roskiin. Se miten hän ei oma-aloitteisesti tee kotona yhtään mitään, tekee vain ne mitä aina erikseen ja yksitellen käsken, muistutan ja melkein vahdin, että tekee. Se miten hän haluaa minulta valtavan paljon huomiota, jota itse en millään jaksaisi antaa, koska aikani menee pakollisista asioista huolehtimiseen. Se miten tuntuu ettei hän ole enää mikään tasaveroinen kumppani elämässä vaan joku perässä vedettävä riippa. Se miten hän viettää paljon aikaa juoruiluun (puhelimessa kavereiden kanssa ja tavatessakin juoruilivat todella palj
Mun havaintojen mukaan miehet juoruilee todella paljon,ei oo mitenkään harvinaista.
En tunne enää rakastavani, en tiedä, että pidänkö enää edes. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta (olemme molemmat 46-vuotiaita). Tiedän, että pitkässä suhteessa rakkauden tunteet voi vaihdella. Mutta onko voimakas vi tutus enää normaalia? Ap